Joku pyytää apua ongelmaansa, te alatte selittää omaa tilannettanne. Miksi ihmeessä?
Mikä ihmeen juttu tämä on? Pahimmassa tapauksessa alkaa kamala brassailu miten minä hoidin yksin 10 lasta ja kävin samalla hiihtäen töissä 70km päässä ja siinä samalla aliarvioidaan ap:n ongelmaa.
Jos joku pyytää apua/neuvoa, älä tarjoa hänelle omaa tilannettasi verrokiksi vaan tarjoa sitä apua. Neuvoa voi ilman että buustaa itseään toisen kustannuksella.
Kommentit (41)
Olen huomannut saman asian. Ja jos itsellä on jokin suru, on toisen välttämättä kerrottava kymmenen kertaa
järkyttävämpi juttu. Kuvitteleeko kertoja, että jopas tulee toiselle parempi mieli. Usein neuvot on vielä itsestäänselvyyksiä latteuksia. Ihan niin kuin ei itse olisi aikoja sitten keksinyt ja miettinyt keinoja selvitä
vaikeasta tilanteesta. On ihmisiä, jotka alkavat puhua omista ongelmistaan, kun kaipaisi vain kuuntelijaa.
Siis aidosti myötätuntoista kuulijaa, ei neuvojen tuputtajaa.
Koska yritetään osoittaa sille neuvon pyytäjälle, että tilanteensa ei ole ongelma, pahemmastakin on selvitty. Tosin harva ongelman kertoja haluaa apua, suurin osa haluaa vain valittaa.
Se nyt vain on ihmisten tapa, "mikä ei tapa, se vahvistaa", "kyllä minä olen pahemmastakin selvinnyt" ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman asian. Ja jos itsellä on jokin suru, on toisen välttämättä kerrottava kymmenen kertaa
järkyttävämpi juttu. Kuvitteleeko kertoja, että jopas tulee toiselle parempi mieli. Usein neuvot on vielä itsestäänselvyyksiä latteuksia. Ihan niin kuin ei itse olisi aikoja sitten keksinyt ja miettinyt keinoja selvitä
vaikeasta tilanteesta. On ihmisiä, jotka alkavat puhua omista ongelmistaan, kun kaipaisi vain kuuntelijaa.
Siis aidosti myötätuntoista kuulijaa, ei neuvojen tuputtajaa.
Mutta kuka haluaa kuunnella valitusta asiasta, joka olisi helposti korjattavissa?
En minä aikuiselle ihmiselle rupea tarjoamaan yhtään mitään, jos hän ei saa suutaan auki ja suoraan sano mitä hän minulta haluaan. Olen lopen kyllästynyt siihen, että kuvitellaan toisen olevan ajatusten lukija. Yksi sano sitä ja toinen tätä, älä tee sitä, älä tee tätä, älä sano sitä, älä sano tätä.
Mies on just tälläinen....mikään ei ole suurempaa tai pahempaa kuin se mitä hän on kuullut /nähnyt tai ollut mukana .Hän tietää kaikesta kaikki lisäksi osaa kaikki.
Joo...ottakaa huomioon että mies on asunut koko ikänsä maalla ja ei ole mitään kokenut ,nähnyt tai ollut missään mukana.
Vasta 50 vuotiaana oppi että kaupoissa on vaa:at missä pitää hedelmät ym punnita.
Tässä kun itselläni on ollut tosi paljon surua viime vuosien aikana niin mies siihenkin sitten vaan sanoi että joo ,hänen kaveri kuoli 10 vuotta sitten ja naapurin naaapuri kuoli .
Hänen vanhemmat ovat elossa 80 vuotiaita---eli ei ole kokenut edes vanhempien poismenoa mutta siitä huolimatta tietää miltä suru tuntuu kun joku tuntematon naapurin naapuri menehtyi.Todella ärsyttäviä tälläset ihmiset.
Auttaa asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Jos toisella on murtunut nilkka ja toiselta amputoitu koko alaraaja, silloin se nilkkamurtuman saanut ymmärtää, ettei hänen murtumansa olekaan oikeastaa kovin kamala juttu.
Joskus tulee kyllä jostakn syystä kirjoitettua vastaukset muotoon, jossa ensin kertoo, mitä itselle tapahtui ja sitten vasta sen, että miten sen tilanteen hoiti. Ehkä se tuntuu siltä, että antaa jonkun kontekstin sille omalle neuvolle, että se voisi olla varteenotettava, eikä vaan joku heitto.
Otetaan vaikka leikisti tilanne: ap kysyy neuvoa, kun on maksanut jotain väärälle tilille. Voisin vastata vain, että "ota yhteys pankkiin". Mutta jos kerron vastavuoroisesti, että "kun itselleni tapahtui näin, otin yhteyttä pankkiin, joka selvitti vastaanottajan ja pyysi ensin vapaaehtoista palautusta. Kun vastaanottaja ei siihen suostunut, niin sitten edettiin ihan kanteeseen asti.", niin jotenkin tulee itselle tunne, että sillä omalla kertomuksella on enemmän voimaa tai jotain :D
Minä olen hyvä kuuntelija. Annan toisen kertoa ja ihmetellä ja vaikka itkeä, kunhan ynähtelen kaikenlaista asiaan sopivaa joko kauhistuneena tai ilahtuneena. Samalla pelaan tietokoneella, kudon sukkaa, katson televisiota jne. ja mietin, että ihmisten elämä olisi helpompaa, jos he valittamisen sijaan toimisivat. Mutta en sano sitä ääneen, kunhan pohdin, että itse olet asiasi tuohon jamaan saattanut.
Vierailija kirjoitti:
Mies on just tälläinen....mikään ei ole suurempaa tai pahempaa kuin se mitä hän on kuullut /nähnyt tai ollut mukana .Hän tietää kaikesta kaikki lisäksi osaa kaikki.
Joo...ottakaa huomioon että mies on asunut koko ikänsä maalla ja ei ole mitään kokenut ,nähnyt tai ollut missään mukana.
Vasta 50 vuotiaana oppi että kaupoissa on vaa:at missä pitää hedelmät ym punnita.
Tässä kun itselläni on ollut tosi paljon surua viime vuosien aikana niin mies siihenkin sitten vaan sanoi että joo ,hänen kaveri kuoli 10 vuotta sitten ja naapurin naaapuri kuoli .
Hänen vanhemmat ovat elossa 80 vuotiaita---eli ei ole kokenut edes vanhempien poismenoa mutta siitä huolimatta tietää miltä suru tuntuu kun joku tuntematon naapurin naapuri menehtyi.Todella ärsyttäviä tälläset ihmiset.
Vanhemmat valitsi sinulle miehen?
Jos ap kertoo vaikeasta parisuhdetilanteestaan, niin miten "neuvoja" kiinnittää ap:n huomion / ansaitsee kunnioituksen, jollei ensin pohjusta, että hänellä on itse asiassa kokemusta vastaavasta? Ja miten vaikeaa on sieltä rivien välistä lukea miten "neuvoja" on tilanteessa toiminut? Luuletko, että jollakulla toisella on SINUN ongelmaan joku helppo ratkaisu? Ja ylipäätään, kuunteletko IHAN KAIKKIEN nettikirjoittelijoiden neuvoja, kunhan ne neuvot vain ovat suoria/rivillä/rautalangasta väännettyjä? Ei viisasta. Kokemattomien neuvot ovat tuulesta temmattuja / yliyksinkertaistettuja tyyliin "jätä se sika".
Vierailija kirjoitti:
Esimerkin voima
Ja vertaistuki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkin voima
Ja vertaistuki.
Täällä on tavattoman monta kerta ollut päiväkirja tyyppinen aloitus esim yhden päivän tapahtumista johon on ollut vähän pakko kysäistä mikä oli aloituksen motiivi johon tulee sitten mutinaa etten tiedä, ehkä vertaistuki.
En ole mikään konsultti, joten en jakele neuvoja. Voin kuitenkin kertoa mitä itse tein, kun törmäsin samaan ongelmaan. Kuuntelija voi toimia samalla tavalla tai olla toimimatta.
Kun jotkut ihmiset ovat märisijöitä, eivät näe suurempaa kokonaisuutta märisemiseltänsä.
Usein se neuvo nimenomaan puuttuu vaan jauhetaan pelkästään omaa tilannetta. Ja sehän on yleensä jotain mahdottoman paljon enemmän kuin mitä ap:n tilanne! Enemmän lapsia ja vielä pahempi anoppi ja paljon pahempi tilanne ja silti valittamatta selvittiin paljon paremmin kuin ap!
Neuvon pohjustuksessa ei ole mitään vikaa, mutta siinä on että se neuvo jää puuttumaan kokonaan!!
Vierailija kirjoitti:
Usein se neuvo nimenomaan puuttuu vaan jauhetaan pelkästään omaa tilannetta. Ja sehän on yleensä jotain mahdottoman paljon enemmän kuin mitä ap:n tilanne! Enemmän lapsia ja vielä pahempi anoppi ja paljon pahempi tilanne ja silti valittamatta selvittiin paljon paremmin kuin ap!
Neuvon pohjustuksessa ei ole mitään vikaa, mutta siinä on että se neuvo jää puuttumaan kokonaan!!
se neuvo on siinä esimerkissä. aikuisen ihmisen pitäisi oppia esimerkistä, osata kuunnella toista ja oivaltaa itse mitä pitää tehdä sen sijaan, että joku toinen tulee tekemään kaiken sen pulassa olevan puolesta. Tai vähintään osata pyytää itse täsmällisesti apua.
Vierailija kirjoitti:
Tai vähintään osata pyytää itse täsmällisesti apua.
Niitä täsmällisiä avun pyyntöjä täällä av:lla usein onkin, nyt sä olet jyvällä! Sen sijaan että me muut kirjoittajat annettaisiin apua, aletaan usein dissaamaan: mulla oli ainaski 1000x huonompi tilanne ku sulla ja silti selvisin hienosti enkä itkeny täällä blaa blaa. Eli mitätöidään toisen tilanne, ei auteta. Get it?
Mitä se hyödyttää tietää, että random av-mammalla oli vuonna nakki paljon pahempi tilanne? Kun pyydetään ratkaisuehdotuksia hankalasta tilanteesta ulospääsemiseksi.
Ap
Esimerkin voima