Mitä 2 vuotiaanne osaa?

pohtii päivittäin filosofien kanssa maailmankaikkeuden syntyä, sekä käy Sibeliusakatemiassa antamassa pianotunteja.

Kaupungilta tullessaan hän tuo minulle (isälleen) alkosta Jekkua kipeään vatsaani. Tosin hän on joutunut väärentämään paperinsa, alaikäinen kun on.

Tiistaisin hän käy Helsingin pörssissä antamassa konsultaatioapua pörssimeklareille ja eilen hän vaihtoi vaimoni almeraan talvinakit alle ja sääti venttiilinvälykset vapaavalinnasta pöllimällään virkkuukoukulla.

Niin ja osaahan hän jo palapelejäkin tehdä...

meillä osataan:

juosta

kiittää

pyytää anteeksi

syödä itse (alkaen 1v)

opettelee pöntöllä/potalla käymistä, 9kk-11kk oli kotona ilman vaippaa ja tuli hakemaan pissalle. sitte loppu

koota kymmenen palan nuppipalapelin

kasata tornin, rakentaa legoja

heittää palloa

potkia palloa

hypätä tasajalkaa

nimetä värit

luetella kaikki ruumiinosat

ottaa kahvipannun keittimestä ja keittiöjakkaraa apuna käyttäen ottaa kaapista kahvikupin..

laittaa levyt ja uunin päälle

pedata sängyn

puhua lauseita

satoja sanoja

laskea asioita ainakin 3:en

pukea ja riisua, paidat vielä hankalia

piirtää ympyröitä oikealla kynäotteella

laulaa hämähämähäkkiä ja leikkiä mukana

kävellä kapeaa lankkua pitkin

sotkea ja siivota

kiukutella ja olla iihana

Sori, muut kisaan osallistujat hävisivät.

Poikamme tosin suorittaa lisäksi kansalaisopistossa ranskan alkeita, italiassa on jo edistyneiden keskusteluryhmässä. Sanavarasto on mittava sekä kaikilla kolmella kotikielellämme että näillä opiskelun myötä repertuaariin tulleilla. Keväällä aloittaa avoimessa yliopistossa käytännöllisen teologian opinnot.

että sudokut ovat pojallamme myös tosi pop juuri nyt! Helpommat ratkoo tosi ripeästi kynä vasemmassa kädessä, mutta jos menee hankalammaksi, riipustaa numeroita kynää oikeassa kädessä pitäen. En tiedä mistä tämä taipumus johtuu. =)

Minä itse olen kaksivuotiaana laulanut " satoja" lauluja. Just kuuntelin vanhempieni luona vanhoja kelanauhoja, jossa laulan ihan järkyttävän määrän lauluja. Sellaisia vanhanajan pieniä lastenlauluja, joita ei nykyään enää kuule. Olin myös itse sanoittanut ja säveltänyt pieniä lauluja ja lauloin jo ennen kuin puhuin kunnolla.



Lopputulos: olen laulanut koko ikäni, musiikki ollut aina kymppi ja harrastan musiikkia monipuolisesti. Verbaalisesti olen ollut aina lahjakas. Joten ei ole mitenkään ainutlaatuista, että niin pieni osaa paljon lauluja. Harvinaista kylläkin, silloin 70-luvulla olin kaikista vanhempieni tuntemista lapsista ainoa " lauleskelija" . Siis siinä mittakaavassa.



Oma tasan 2v poikana tunnistaa varmasti satoja lauluja (meillä yllättäen lauletaan ihan älyttömästi) ja osaa laulaa mukana ehkä n. 20 biisissä, ainakin kertosäkeessä. Tyttö lauloi kaksivuotiaana kaikki ti-ti biisit ulkoa.

Mikäli lapsesi sitten onkin hyvin kehittynyt, voit varautua kateellisten ryöpytykseen ja ilkeilyyn.



Sama menttaliteetti täällä aina jyrää; köyhä=hyvä=onnellinen=fiksu, rikas=paha=onneton=tyhmä.



Suomi on katteellisten luvattu maa.



Itse en uskalla mainita lapseni osaamisesta mitään, koska olisi av-mammoille liikaa.

Juuri 2 v täyttänyt sanoo pari sanaa, ymmärtää kyllä paljon puheesta, koska osoittelee niitä asioita joista puhutaan. Kokoilee torneja, juoksee, laulaa ilman sanoja. Käy satunnaisesti potalla. Tykkää koristella itseään isosiskon koruilla ja huiveilla. Vitsailee :)

Esimerkkinä nämä aakkoset, värit ja autonmerkit. Kyllä kaks vee varmasti oppii nämä asiat ja melko nopeastikin.

Itsellä näppärä ja helposti oppiva kaksivuotias, osaa puhua sujuvasti, muistaa aakkosia, värejä yms. Tekee 40 palan palapelejä jne. Osaltaan voin tästä kiittää mummua, joka on viitsinyt opettaa ja kannustaa tyttöämme.



Ja sille, joka pelkäsi miten koulussa käy, ole huoleti! Itse olen ollut taitava lapsena ja mua pidettiin ikäistäni nokkelampana. Tavallinen tallaaja olen nyt. Ka kouluaikoina n. kasin pintaan.