Voiko vaikeasti kehitysvammaisen lapsen oikeasti hyväksyä?
Yksi meidän lapsistamme on vaikeasti kehitysvammainen. Vaikka lapsi on rakas emmekä hänestä mistään hinnasta luopuisi, niin silti mielessä pyörii kysymys, että miksi. Miksi just meidän lapsi.
Elämä on välillä todella raskasta tämän lapsemme kanssa eikä monikaan tutuista ymmärrä millaista on elää vauvavuotta, josta ei loppua näy. Meidän "erityislapsi" on kaiken kaikkiaan aivan ihana ja saa monesti päivän aikana hymyn kasvoilleni, mutta en kyllä vieläkään ole tätä hyväksynyt enkä tiedä hyväksynkö ikinä. Koen olevani ehkä jotenkin outo kun pari ns. puolituttua, joilla myös kehitysvammainen lapsi niin ovat sanoneet, että ovat sen hyväksyneet. Voiko oikeasti hyväksyä sen, ettei lapsi saa koskaan kokea sitä mitä normaali lapsi saa? Koen myös riittämättömyyden tunnetta kun tuntuu, ettei aikaa ja huomiota riitä tarpeeksi tai niin paljon kun haluaisin meidän terveille lapsille kun "erityislapsi" vie niin paljon aikaa ja voimia.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Tuollainen on hirveää rääkkäystä lasta kohtaan. Se on totuus, anteeksi vain, jos joku loukkaantuu kommentistani.
Siis mikä tuossa on mielestäsi rääkkäystä? Syöttäminen? Vaipanvaihto?
Hengissä pitäminen. Miettikää nyt lasta, joka on kehdosta hautaan 1-vuotiaan tasolla. Elinikäkin on lyhyt. On se kehitysvamma paljon muutakin kuin matala äo. Onko tuo oikeasti hauskaa lasta kohtaan, jos ei liiku, syö ja käy vessassa itse eikä puhu? Armollista olisi päästä pois tästä maailmasta.
Ihan älytön kommentti, kun ei asialle mitään voi. Ei vammaa saa pois eikä voi jättää hoitamatta, sehän se vasta rääkkäämistä olisi.
Niinpä. Tuota kommentoijaa ei kiinnosta ihmisarvoinen elämä tai mikään armollisuus, vaikka hän siitä puhuukin. Kyse on ainoastaan siitä, että kommentoija ei itse kestä nähdä vammaisia tai sairaita ihmisiä.
Aivan kuin kukaan ulkopuolinen voisi päättää, millainen elämä on elämisen arvoista.
Ylihumaanius on pahimpia virheitä tässä yhteiskunnassa. Sen takia geeniperimämme on heikko. Miettikää nyt mitä eläimet tekee vaikeasti kehitysvammaisille. Hylkää ne. Eivät luonnossa pärjäisi. Uskon teidän paheksuvan kuinka koirarotuja jalostetaan sairaiksi ja esim. mopseilla on kehitysvammoja. Jos ihmisistä myös koittaa karsia kaikkein vähä-älyisimmät, niin paheksutaan. En kyllä itse haluaisi elää ikuisessa helvetissä vaikeasti kehitysvammaisen kanssa, joka on käytännössä elävä kuollut. Se on sama asia kuin koittaisi kaivata ruumista haudasta ja elvyttää sitä.
Jahas. Suomalaisten "heikko" geeniperimä (en ole ihan varma, mitä tarkoitat tällä - joiden perinnöllisten sairauksien yleisyyttäkö?) johtuu kyllä sisäsiittoisuudesta, eristäytyneisyydestä, perustajavaikutuksesta ja pullonkaulailmiöstä. Lisäksi syvästi kehitysvammaiset eivät yleensä lisäänny, joten heidän vammansa ei ainakaan periydy kenellekään.
Kehitysvamma tarkoittaa älyn vammaa. Ihmisen älykkyys on jollain tavalla havaittavissa ja mitattavissa, eläinten kohdalla tämä ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä. Miten siis voit esittää väittämiä eläinten kehitysvammaisuudesta tai eläinyhteisöjen suhtautumisesta kehitysvammaisiin jäseniinsä?
Mistä tämä käsitys yleistäen suomalaisten heikosta geeniperimästä tulee? Ehkä jollain pikkukylällä, jotka änkyröinä kieltäytyivät ottamasta edes evakkoja nurkilleen. Kyllä suomalaisten perimässä on keskimäärin niin saksalaista, skandinaavista, karjalaista, venäläistä, saamelaista, vähän romaniakin. Puolalaiseen ja hollantilaiseen perimiinkin olen törmännyt savolaisilla syrjäkylillä. Sen kun etsiskelee eri maakunnasta puolison, saa jo tarpeeksi erilaisen geenipoolin.
Eugeniikasta luopuminen aiheutti sen, että täällä tyhmät tekee enemmän lapsia ja älykkäät vähemmän lapsia. Suomen tulevaisuus tulee olemaan aivan heikko, ja siihen päälle rotumiksaus.
Itse asiassa viime aikaisten tutkimusten mukaan Suomessa saa eniten lapsia nimenomaan koulutetut ja vakavaraiset ihmiset. Lapsettomuus on taas korostetusti työttömien ja vähävaraisten ongelma, eli nämä lähiömutsit joilla on viisi lasta viidelle eri miehelle, eivät todellaan ole väestötasolla yleinen ilmiö.
Vaikeasti vammaisia ja sairaita yksilöitä ei tulisi edes synnyttää, vaan kaikki tällaiset tapaukset tulisi abortoida saman tien, kun tieto kehitysvammasta tai sairaudesta selviää. On vanhempien itsekkyyttä pitää tällaiset lapset, jotka tulevat kärsimään koko loppuikänsä. Tiedän, että mielipiteeni on varmasti useimpien mielestä pöyristyttävä ja loukkaava, mutta abortti olisi vaikeiden erityislasten kohdalla paras ratkaisu. Maailmasta löytyy kyllä terveitä lapsia adoptoitavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Tuollainen on hirveää rääkkäystä lasta kohtaan. Se on totuus, anteeksi vain, jos joku loukkaantuu kommentistani.
Siis mikä tuossa on mielestäsi rääkkäystä? Syöttäminen? Vaipanvaihto?
Hengissä pitäminen. Miettikää nyt lasta, joka on kehdosta hautaan 1-vuotiaan tasolla. Elinikäkin on lyhyt. On se kehitysvamma paljon muutakin kuin matala äo. Onko tuo oikeasti hauskaa lasta kohtaan, jos ei liiku, syö ja käy vessassa itse eikä puhu? Armollista olisi päästä pois tästä maailmasta.
Ihan älytön kommentti, kun ei asialle mitään voi. Ei vammaa saa pois eikä voi jättää hoitamatta, sehän se vasta rääkkäämistä olisi.
Niinpä. Tuota kommentoijaa ei kiinnosta ihmisarvoinen elämä tai mikään armollisuus, vaikka hän siitä puhuukin. Kyse on ainoastaan siitä, että kommentoija ei itse kestä nähdä vammaisia tai sairaita ihmisiä.
Aivan kuin kukaan ulkopuolinen voisi päättää, millainen elämä on elämisen arvoista.
Ylihumaanius on pahimpia virheitä tässä yhteiskunnassa. Sen takia geeniperimämme on heikko. Miettikää nyt mitä eläimet tekee vaikeasti kehitysvammaisille. Hylkää ne. Eivät luonnossa pärjäisi. Uskon teidän paheksuvan kuinka koirarotuja jalostetaan sairaiksi ja esim. mopseilla on kehitysvammoja. Jos ihmisistä myös koittaa karsia kaikkein vähä-älyisimmät, niin paheksutaan. En kyllä itse haluaisi elää ikuisessa helvetissä vaikeasti kehitysvammaisen kanssa, joka on käytännössä elävä kuollut. Se on sama asia kuin koittaisi kaivata ruumista haudasta ja elvyttää sitä.
Jahas. Suomalaisten "heikko" geeniperimä (en ole ihan varma, mitä tarkoitat tällä - joiden perinnöllisten sairauksien yleisyyttäkö?) johtuu kyllä sisäsiittoisuudesta, eristäytyneisyydestä, perustajavaikutuksesta ja pullonkaulailmiöstä. Lisäksi syvästi kehitysvammaiset eivät yleensä lisäänny, joten heidän vammansa ei ainakaan periydy kenellekään.
Kehitysvamma tarkoittaa älyn vammaa. Ihmisen älykkyys on jollain tavalla havaittavissa ja mitattavissa, eläinten kohdalla tämä ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä. Miten siis voit esittää väittämiä eläinten kehitysvammaisuudesta tai eläinyhteisöjen suhtautumisesta kehitysvammaisiin jäseniinsä?
Mistä tämä käsitys yleistäen suomalaisten heikosta geeniperimästä tulee? Ehkä jollain pikkukylällä, jotka änkyröinä kieltäytyivät ottamasta edes evakkoja nurkilleen. Kyllä suomalaisten perimässä on keskimäärin niin saksalaista, skandinaavista, karjalaista, venäläistä, saamelaista, vähän romaniakin. Puolalaiseen ja hollantilaiseen perimiinkin olen törmännyt savolaisilla syrjäkylillä. Sen kun etsiskelee eri maakunnasta puolison, saa jo tarpeeksi erilaisen geenipoolin.
Eugeniikasta luopuminen aiheutti sen, että täällä tyhmät tekee enemmän lapsia ja älykkäät vähemmän lapsia. Suomen tulevaisuus tulee olemaan aivan heikko, ja siihen päälle rotumiksaus.
Itse asiassa viime aikaisten tutkimusten mukaan Suomessa saa eniten lapsia nimenomaan koulutetut ja vakavaraiset ihmiset. Lapsettomuus on taas korostetusti työttömien ja vähävaraisten ongelma, eli nämä lähiömutsit joilla on viisi lasta viidelle eri miehelle, eivät todellaan ole väestötasolla yleinen ilmiö.
Normaaliälyisiä valkoisia syrjitään leikkaamalla heidän tuista kuten lapsilisistä, ja heillä saattaa olla suurperhe elätettävänä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että kehitysvammainen saa itsemääräämisoikeuden ja fysioterapiaa, vaikka on niitä muitakin, jotka sitä tarvitsisi. Esim. minä reumasairauden ja purentaongelmien takia. Kuitenkin pystyn opiskelemaan, tekemään töitä ja maksamaan omat asumiskulut toisin kuin kehitysvammainen.
En kyllä ymmärrä, miksi kehitysvammaisen elämä olisi pelkkää kärsimystä. Eihän yleensä ajatella, että esim. vauva kärsisi siitä että on vauva eikä osaa tehdä asioita. No, normaali vauva ei tietenkään ole sillä tasolla pitkään, mutta ei hän sitä itse tiedä eikä perusta positiivista asennettaan siihen, että tulee joskus osaamaan esim. kävellä ja puhua. Joten kun vauva voi olla elämäänsä tyytyväinen, niin miksei kehitysvammainen voisi? Toinen asia sitten jos on jotain lisäsairauksia jotka aiheuttavat kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeasti vammaisia ja sairaita yksilöitä ei tulisi edes synnyttää, vaan kaikki tällaiset tapaukset tulisi abortoida saman tien, kun tieto kehitysvammasta tai sairaudesta selviää. On vanhempien itsekkyyttä pitää tällaiset lapset, jotka tulevat kärsimään koko loppuikänsä. Tiedän, että mielipiteeni on varmasti useimpien mielestä pöyristyttävä ja loukkaava, mutta abortti olisi vaikeiden erityislasten kohdalla paras ratkaisu. Maailmasta löytyy kyllä terveitä lapsia adoptoitavaksi.
Noinhan se meneekin. Lähes kaikki tiedossa olevat vaikeasti kehitysvammaiset abortoidaan. Suurta osaa vaikeista kehitysvammoista ei kuitenkaan tiedetä ennen syntymää. Vaikea kehitysvamma voi tulla myös syntymän jälkeen. Joten kommenttisi on turha.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeasti vammaisia ja sairaita yksilöitä ei tulisi edes synnyttää, vaan kaikki tällaiset tapaukset tulisi abortoida saman tien, kun tieto kehitysvammasta tai sairaudesta selviää. On vanhempien itsekkyyttä pitää tällaiset lapset, jotka tulevat kärsimään koko loppuikänsä. Tiedän, että mielipiteeni on varmasti useimpien mielestä pöyristyttävä ja loukkaava, mutta abortti olisi vaikeiden erityislasten kohdalla paras ratkaisu. Maailmasta löytyy kyllä terveitä lapsia adoptoitavaksi.
Tunnen perheen, jossa useampi lapsi on vaikeasti kehitysvammainen. Vanhemmat sai heti ensimmäisen lapsen jälkeen tietää vaikeasta geenivirheestä, mutta silti oli pakko saada omia lapsia. Miksi sen lapsen tulee olla oma silläkin ehdolla, että se tulee elämään vaikeasti vammaisena? Vammainen itse sitä elämää elää. Insesti on laitonta syystäkin, niin miksi ei voisi samaa soveltaa näihin tapauksiin, joissa vaikea geenivirhe todetaan. On sillä lapsellakin oikeuksia eikä ainoastaan vanhemmilla hoivavietin ja raskauden aikana muodostuneen siteen takia.
Onhan eutanaisia.
(Näin vanhuksille sanotaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Tuollainen on hirveää rääkkäystä lasta kohtaan. Se on totuus, anteeksi vain, jos joku loukkaantuu kommentistani.
Siis mikä tuossa on mielestäsi rääkkäystä? Syöttäminen? Vaipanvaihto?
Hengissä pitäminen. Miettikää nyt lasta, joka on kehdosta hautaan 1-vuotiaan tasolla. Elinikäkin on lyhyt. On se kehitysvamma paljon muutakin kuin matala äo. Onko tuo oikeasti hauskaa lasta kohtaan, jos ei liiku, syö ja käy vessassa itse eikä puhu? Armollista olisi päästä pois tästä maailmasta.
Ihan älytön kommentti, kun ei asialle mitään voi. Ei vammaa saa pois eikä voi jättää hoitamatta, sehän se vasta rääkkäämistä olisi.
Niinpä. Tuota kommentoijaa ei kiinnosta ihmisarvoinen elämä tai mikään armollisuus, vaikka hän siitä puhuukin. Kyse on ainoastaan siitä, että kommentoija ei itse kestä nähdä vammaisia tai sairaita ihmisiä.
Aivan kuin kukaan ulkopuolinen voisi päättää, millainen elämä on elämisen arvoista.
Minusta sinä olet julmempi kun haluat rääkätä näitä poloisia. Onko sinusta ihmisarvoista elämää syödä ravinto letkusta, olla vahdittavana ettei toinen tukehdu kuolaan eikä erota syömistä ja oksentamista toisistaan ja on koko elämän vaipoissa.
Älä nyt jaksa. Minä en halua rääkätä yhtään ketään enkä myöskään ole päättämässä mitään hoitolinjauksia. Jos koet eutanasian tärkeäksi, ota toki yhteyttä päättäjiin tai tee vaikka lakialoite.
Luuletko vaikeasti kehitysvammaisen selviytyvän ilman niitä hoitoja? Ennen luonto hoiti pois tuollaiset. Miksi ei vain annettaisi luonnon hoitaa tehtävää? Mieluummin soisin lapselle haudan levon kuin olla "elossa". Sehän on vain pelkkä ulkoinen kuori. Varmaan huutaa sisäisesti armon antoa.
Antaisit siis vammaisen kuolla hitaasti kitumalla nälkään ja janoon? Kuvottavaa tuollainen ajattelu.
Saksassa toisen maailmansodan aikana kehitysvammaiset tapettiin. Jotkut näköjään toivoisivat samaa menettelyä edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Tuollainen on hirveää rääkkäystä lasta kohtaan. Se on totuus, anteeksi vain, jos joku loukkaantuu kommentistani.
Siis mikä tuossa on mielestäsi rääkkäystä? Syöttäminen? Vaipanvaihto?
Hengissä pitäminen. Miettikää nyt lasta, joka on kehdosta hautaan 1-vuotiaan tasolla. Elinikäkin on lyhyt. On se kehitysvamma paljon muutakin kuin matala äo. Onko tuo oikeasti hauskaa lasta kohtaan, jos ei liiku, syö ja käy vessassa itse eikä puhu? Armollista olisi päästä pois tästä maailmasta.
Ihan älytön kommentti, kun ei asialle mitään voi. Ei vammaa saa pois eikä voi jättää hoitamatta, sehän se vasta rääkkäämistä olisi.
Niinpä. Tuota kommentoijaa ei kiinnosta ihmisarvoinen elämä tai mikään armollisuus, vaikka hän siitä puhuukin. Kyse on ainoastaan siitä, että kommentoija ei itse kestä nähdä vammaisia tai sairaita ihmisiä.
Aivan kuin kukaan ulkopuolinen voisi päättää, millainen elämä on elämisen arvoista.
Minusta sinä olet julmempi kun haluat rääkätä näitä poloisia. Onko sinusta ihmisarvoista elämää syödä ravinto letkusta, olla vahdittavana ettei toinen tukehdu kuolaan eikä erota syömistä ja oksentamista toisistaan ja on koko elämän vaipoissa.
Älä nyt jaksa. Minä en halua rääkätä yhtään ketään enkä myöskään ole päättämässä mitään hoitolinjauksia. Jos koet eutanasian tärkeäksi, ota toki yhteyttä päättäjiin tai tee vaikka lakialoite.
Luuletko vaikeasti kehitysvammaisen selviytyvän ilman niitä hoitoja? Ennen luonto hoiti pois tuollaiset. Miksi ei vain annettaisi luonnon hoitaa tehtävää? Mieluummin soisin lapselle haudan levon kuin olla "elossa". Sehän on vain pelkkä ulkoinen kuori. Varmaan huutaa sisäisesti armon antoa.
Antaisit siis vammaisen kuolla hitaasti kitumalla nälkään ja janoon? Kuvottavaa tuollainen ajattelu.
Jos pitäisi valita, antaisin luonnon tehdä tehtävänsä. Mieluummin käyn läpi surutyötä kuin eläisin helvetissä käytännössä elävän ihmisraadon kanssa. Kyllä minä tiedän, mitä rumbaa se on vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. En ole ymmärtänyt tuollaisten hengissä pitämistä, ja vielä näin huipputekniikan aikoina! Kuluttaa vain verovaroja, vanhemmat ja vammainen itse kärsii. Suoraan sanottuna karmeaa rääkkäystä ihmistä kohtaan. Moni ei vain halua sanoa tätä ääneen, vaan vanhemmat piilottaa tuskansa rikkaus-puheiden taakse.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi kehitysvammaisen elämä olisi pelkkää kärsimystä. Eihän yleensä ajatella, että esim. vauva kärsisi siitä että on vauva eikä osaa tehdä asioita. No, normaali vauva ei tietenkään ole sillä tasolla pitkään, mutta ei hän sitä itse tiedä eikä perusta positiivista asennettaan siihen, että tulee joskus osaamaan esim. kävellä ja puhua. Joten kun vauva voi olla elämäänsä tyytyväinen, niin miksei kehitysvammainen voisi? Toinen asia sitten jos on jotain lisäsairauksia jotka aiheuttavat kärsimystä.
Etkö oikeasti osaa miettiä? Mieti nyt vaikeasti kehitysvammaisia lapsia, jotka ei edes itseään tunnista nimeltään aikuisenakaan ja näe oksentamisen ja syömisen eroa. Infektiokierre on myös tuttua. Vielä jaksetaan syytellä, jos tekee abortin.
Tunteelliset naiset hoivaa kaikkea, mikä vaan elää. Miehille pitäisi antaa päätös perheessä abortoidaanko vammainen sikiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Tuollainen on hirveää rääkkäystä lasta kohtaan. Se on totuus, anteeksi vain, jos joku loukkaantuu kommentistani.
Siis mikä tuossa on mielestäsi rääkkäystä? Syöttäminen? Vaipanvaihto?
Hengissä pitäminen. Miettikää nyt lasta, joka on kehdosta hautaan 1-vuotiaan tasolla. Elinikäkin on lyhyt. On se kehitysvamma paljon muutakin kuin matala äo. Onko tuo oikeasti hauskaa lasta kohtaan, jos ei liiku, syö ja käy vessassa itse eikä puhu? Armollista olisi päästä pois tästä maailmasta.
Ihan älytön kommentti, kun ei asialle mitään voi. Ei vammaa saa pois eikä voi jättää hoitamatta, sehän se vasta rääkkäämistä olisi.
Niinpä. Tuota kommentoijaa ei kiinnosta ihmisarvoinen elämä tai mikään armollisuus, vaikka hän siitä puhuukin. Kyse on ainoastaan siitä, että kommentoija ei itse kestä nähdä vammaisia tai sairaita ihmisiä.
Aivan kuin kukaan ulkopuolinen voisi päättää, millainen elämä on elämisen arvoista.
Ylihumaanius on pahimpia virheitä tässä yhteiskunnassa. Sen takia geeniperimämme on heikko. Miettikää nyt mitä eläimet tekee vaikeasti kehitysvammaisille. Hylkää ne. Eivät luonnossa pärjäisi. Uskon teidän paheksuvan kuinka koirarotuja jalostetaan sairaiksi ja esim. mopseilla on kehitysvammoja. Jos ihmisistä myös koittaa karsia kaikkein vähä-älyisimmät, niin paheksutaan. En kyllä itse haluaisi elää ikuisessa helvetissä vaikeasti kehitysvammaisen kanssa, joka on käytännössä elävä kuollut. Se on sama asia kuin koittaisi kaivata ruumista haudasta ja elvyttää sitä.
Jahas. Suomalaisten "heikko" geeniperimä (en ole ihan varma, mitä tarkoitat tällä - joiden perinnöllisten sairauksien yleisyyttäkö?) johtuu kyllä sisäsiittoisuudesta, eristäytyneisyydestä, perustajavaikutuksesta ja pullonkaulailmiöstä. Lisäksi syvästi kehitysvammaiset eivät yleensä lisäänny, joten heidän vammansa ei ainakaan periydy kenellekään.
Kehitysvamma tarkoittaa älyn vammaa. Ihmisen älykkyys on jollain tavalla havaittavissa ja mitattavissa, eläinten kohdalla tämä ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä. Miten siis voit esittää väittämiä eläinten kehitysvammaisuudesta tai eläinyhteisöjen suhtautumisesta kehitysvammaisiin jäseniinsä?
Monikulttuurisissa suhteissa syntyy hekkolahjaisen tai kehitysvammaisen äo:lla varustettuja lapsia. Keskimääräisen afrikkalaisen äo tarkoittaa Suomessa lievää kehitysvammaa, vaikka kuulemme puhuttavan insinööreistä ja aivokirurgeista.
Oletko kuullut Flynnin ilmiöstä? Se tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Länsimaissa älykkyysosamäärä on esimerkiksi noussut tasaisesti koko 1900-luvun ajan, kunnes viime aikoina on alkanut taas laskemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että n. 100 vuotta sitten Suomessakin keskimääräinen älykkyys oli n. 20-30 pistettä matalampi kuin nykyään. Tarkoittaako tämä sitten sitä että ennen vanhaan suomalaiset olivat keskimäärin lievästi kehitysvammaisia? Tuskinpa vain, agraariyhteiskunnassa tarvittavat taidot vain olivat erilaisia mitä modernissa yhteiskunnassa tarvitsee.
Suomessa Pisa-tulokset laskee, kun kaikkein heikoimmat ja äo 68 kehitysmaalaiset laitetaan samoihin luokkahuoneisiin. Valkoiset ovat kyenneet rakentamaan maamme hyvinvoinnin. Mustat ei kykene. Jos yhteiskunnassa äo:mme olisi 68, me eläisimme savimajoissa ja keskiaikaa. Maassa vallitsisi kaaos.
Näin tulee käymään kun lapset aivopestään vegaaneiksi. Vegaaniruokavalio tyhmentää lapsen eikä se äo enää nouse edes B12-vitamiinia syömällä. On muuten tutkittu juttu, että mitä enemmän ollaan lihasta luovuttu, sitä enemmän lapsilla on erilaisia kehityshäiriöitä ja - vammoja. Syynä on myös tämä nykyinen humanistipolitiikka, jonka takia jokainen saa lisääntyä ja seuraukset nähdään geenipolissa. Koirien jalostusta paheksutaan jo tarpeeksi. Seuraavaksi me ihmiset voisimme myös miettiä omaa lisääntymistä ja ajatella myös lastakin, eikä omia toiveita ja tarpeita. Adoptiokin on olemassa, jos henkiset kyvyt riittää huolehtimaan lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Minun 24 vuotiaalla "lapsella" on syvä kehitysvamma, älyllisesti hän on 1-vuotiaan tasolla. Joudun vieläkin syöttämään, vaihtamaan vaipat, juottamaan nokkamukista yms. Sillä hän ei itse pysty puhumaan, syömään, kävelemään, juomaan eikä hän hallitse rakkoaan. En ole koskaan hyväksynyt tyttöä täysin, mutta ei tässä mikään auta...
Nykyään kun äidiksi ja isäksi tullaan yli 40-vuotiaina, riski saada kehitysvammainen lapsi kasvaa moninkertaisesti. Esim. eräs julkkispari joka sai lapsen kesällä, ei ole kertonut edes onko lapsi tyttö vai poika. Kuvia ei ole näytetty. Erokin taisi jo tulla. Aikoinaan tein gradun yli 40-vuotiaiden raskaksista ja selvä syy downiin oli, että ikääntyessä äidin solujen jakautuminen hidastuu. Miettikääpä mitä tapahtuu raskauden 9 kk aikana-miten räjähdyksen nopeasti sikiö kehittyy-
En usko että voi koskaan täysin hyväksyä tilannetta, jossain aina kaihertaa pieni ääni, joka miettii että mitä kaikkea lapsi jää vaille, verrattuna ikätovereihinsa.
Jos lapsen vammaisuudesta ei raskausaikana ole tietoa, niin tietysti lapsi hoidetaan parhaan kyvyn mukaan, joko itse,tai sijoitettuna laitokseen. En kykene ymmärtämään niitä, jotka eivät keskeytä raskautta, jos on tieto lapsen vammaisuudesta.
Mun vaikeasti vammainen lapsi kuoli 1v ja 3kk iässä keuhkokuumeeseen. Ei ollut kehittynyt juuri ollenkaan. Tuosta on yli kymmenen vuotta aikaa ja mä olen lähinnä helpottunut, että pääsi pois. Epilepsiakohtauksia ei saatu loppumaan ja muutenkin se pelkkä makaaminen vaikutti epäihmimilliseltä.
Jos lapsi voi olla kotona ja kehittyy edes vähän niin on inhimillistä, että perhe hyväksyy hänet paremmin.
Hyväksyin asian osana elämän kirjoa. Mulla ei ole muita lapsia, mutta ajattelen, että luonto tekee joskus tuommoisiakin oikkuja. Ei me olla täydellisiä.
Nro 78 lisää:
En tiennyt vammaisuudesta raskausaikana, joten abortti ei ollut edes harkinnassa.
Hyväksyn eutanasian, mutta se ei kyllä vammaisia ja vanhuksia auta, koska tarvitaan suostumus.
Vanhuksille hoitotahto, johon voi itse vielä kyetessään kirjoittaa tahtonsa. Hoidan työkseni vanhuksia, mutta nämä nykyiset hoitotahdot ei mun työssä näy mitenkään. Hirveää hoitaa väkisin esim haavoja.
Ei kai nyt kysymys ole siitä, hyväksyykö lasta, vaan hyväksyykö tilannetta. Ihan kauheaa sille lapselle, jos häntä ei hyväksyttäisi. Sen sijaan on ihan ymmärrettävää, jos tilanne herättää joskus katkeruutta.
Oletko kuullut Flynnin ilmiöstä? Se tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Länsimaissa älykkyysosamäärä on esimerkiksi noussut tasaisesti koko 1900-luvun ajan, kunnes viime aikoina on alkanut taas laskemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että n. 100 vuotta sitten Suomessakin keskimääräinen älykkyys oli n. 20-30 pistettä matalampi kuin nykyään. Tarkoittaako tämä sitten sitä että ennen vanhaan suomalaiset olivat keskimäärin lievästi kehitysvammaisia? Tuskinpa vain, agraariyhteiskunnassa tarvittavat taidot vain olivat erilaisia mitä modernissa yhteiskunnassa tarvitsee.