Onko teillä isoäiti loukkaantunut, kun lapsenlapsi ei halua nähdä häntä?

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapsi haluaisi, mutta joku siinä välissä myrkytti ja esti.

Itse asiassa minä yritin jopa pakottaa menemään, mitä kadun tänäkin päivänä.

Jos lapsen vanhemmista jompi kumpi mustamaalaa koko ajan isovanhempia niin tottakai lapsi tuntee olonsa hämmentyneeksi.

Parempi silloin on olla tapaamatta mummia.

Mutta sellainen vanhempi ei tee muuta kuin hallaa itselleen, sillä lapsi oppii pienestä pitäen, että mummit eivät kuulu perheeseen ja mummit ovat paskoja.

Vai luuletko että lapsesi tuo sinulle lapsenlapsesi halittavaksi sitten joskus?

Turha luulo.

Sen sijaan että loukkaantuu, isovanhemman pitää miettiä mitä on tehnyt niin että lapsi ei halia olla hänen kanssaan.[/quote]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä näkemyksiä tuohon, että lasta pitäisi kuulla asiassa? Minusta lapsi päättää. ap

6 vastaa tähän. Puhun vain omasta kokemuksesta. En ota kantaa, jos isovanhempi/vanhempi on jostain syystä hankala. Olen lapsilleni opettanut että itse inhoan esim. häitä. Näihin en kuitenkaan mene itseni vuoksi, vaan iloitsemaan toisten tärkeästä päivästä. Jokaisella on joskus hetkiä ja päiviä ettei haluaisi tehdä mitään toisten hyväksi mutta jos antaisimme sille tunteelle aina vallan, niin maailma olisi todella iloton ja turvaton paikka. Omasta olemisesta ja lepäämisestä tulee pitää huoli mutta niitä höpsääntyneitä isovanhempiakin tulee tavata. Jos onni käy niin mristä ksikusta tulee vanhoja.

Miksi niitä tulee tavata?

Koska rakkaus ja kiintymys ei kasva kuin yhteyttä pitämällä. Ja kuten jo sanoin: jos toimisimme vain itsekkäistä motiiveista, niin maailma olisi vielä pahempi paikka.

Jos on ollut jotain ilkeyksiä yms isovanhempien ja lasten välillä, niin asia voi olla eri. Kuten jo sanoin, siihen en ota kantaa. Kyllä vanhemmat tietävät, jos tästä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Minä mummona vastaan: en tietenkään loukkaannu. Olen iloinen, että lapsenlaspella on perhe, jossa viihtyy, kaverit joiden kanssa viihtyy ja itselläänkin tekemisiä.

Kyllä hän sitten taas tulee kun haluaa.

Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapset kypsiksi elämään ja nämä kasvattavat omat lapsensa.

En minäkään rynnännyt joka viikko isovanhempieni luokse.

Mutta nautin suuresti yhteisistä rapujuhlista, syntymäpäivistä, jouluaatoista, teetilaisuuksista (joo,meillä ei juotu kahvia) joihin isovanhempammekin haluttiin mukaan. 

Nämä traditiot ovat sitten siirtyneet omillekin lapsille eikä ainakaan tähän mennessä ole kukaan vävy eikä miniä halunut muuttaa käytäntöä.

Saamme kai olla onnellisia, ettei meitä kohdella ongelmajätteenä. Ehkä siksi, että meistä oli kiva saada   nähdä poikamme ja tyttäremme onnellisina hyvien puolisoiden kanssa. 

Ei mulla muuta.

Melko kiva että joku laittoi yllä olevaan negan. Kertoo lähinnä negatytön mielentilasta. Ei taida kestää sitä, että kellään on hyvä olla tässä maailmassa. Minusta oli ihana lukea, että teillä on noin onnellinen perhe. Kunpa meilläkin olisi traditioita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä näkemyksiä tuohon, että lasta pitäisi kuulla asiassa? Minusta lapsi päättää. ap

6 vastaa tähän. Puhun vain omasta kokemuksesta. En ota kantaa, jos isovanhempi/vanhempi on jostain syystä hankala. Olen lapsilleni opettanut että itse inhoan esim. häitä. Näihin en kuitenkaan mene itseni vuoksi, vaan iloitsemaan toisten tärkeästä päivästä. Jokaisella on joskus hetkiä ja päiviä ettei haluaisi tehdä mitään toisten hyväksi mutta jos antaisimme sille tunteelle aina vallan, niin maailma olisi todella iloton ja turvaton paikka. Omasta olemisesta ja lepäämisestä tulee pitää huoli mutta niitä höpsääntyneitä isovanhempiakin tulee tavata. Jos onni käy niin mristä ksikusta tulee vanhoja.

Miksi niitä tulee tavata?

Koska rakkaus ja kiintymys ei kasva kuin yhteyttä pitämällä. Ja kuten jo sanoin: jos toimisimme vain itsekkäistä motiiveista, niin maailma olisi vielä pahempi paikka.

Jos on ollut jotain ilkeyksiä yms isovanhempien ja lasten välillä, niin asia voi olla eri. Kuten jo sanoin, siihen en ota kantaa. Kyllä vanhemmat tietävät, jos tästä on kyse.

Jos toinen käyttäytyy niin että lapsi kokee hänen seuransa epämiellyttäväksi nini tuskin siinä rakkaus ja kiintymys mihinkään kasvaa.

Huomaatteko te, että täällä on tasan tarkkaan yksi elämäänsä katkeroitunut tiina, joka haluaa, että me kaikki muutkin halveksimme äitejämme ja anoppejamme.

Mutta kun emme.

Säälin sinua.

Ja ennen kaikkea säälin lastasi.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen vanhemmista jompi kumpi mustamaalaa koko ajan isovanhempia niin tottakai lapsi tuntee olonsa hämmentyneeksi.

Parempi silloin on olla tapaamatta mummia.

Mutta sellainen vanhempi ei tee muuta kuin hallaa itselleen, sillä lapsi oppii pienestä pitäen, että mummit eivät kuulu perheeseen ja mummit ovat paskoja.

Vai luuletko että lapsesi tuo sinulle lapsenlapsesi halittavaksi sitten joskus?

Turha luulo.

Sen sijaan että loukkaantuu, isovanhemman pitää miettiä mitä on tehnyt niin että lapsi ei halia olla hänen kanssaan.

Isovanhempi ottaa ihan itse peilin käteen ja katsoo sinne. Sen sijaan että syyttää kaikkia muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka ei pahastuisi jos itselle tärkeä ihminen ilmoittaisi että en halua nähdä? Asianhan voi muotoilla niinkin, että lapsi on nyt iässä että kavereiden kanssa meneminen on tärkeää / ei muilta kesämenoilta ehdi / haluaa huilata nyt kotona tms.

Siinä voi miettiä omia tekemisiään ja puhumisiaan.

Mitäs tämäkin miettiminen ketään auttaa. Av-raatiko täällä nyt päättää kumpi loukkaantuja on oikeassa? Kaikki loukkaantuu ja miettii, että sopisi sen toisen ja kaikkien muidenkin miettiä tekemisiään. Mutta MINÄ en ole tehnyt mitään väärää. Miettikää.

Sen sijaan että loukkaantuu, isovanhemman pitää miettiä mitä on tehnyt niin että lapsi ei halia olla hänen kanssaan.

Ei sitä varten tartte välttämättä olla tehnyt mitään, useimmille lapsille tulee kasvun myötä vaihe jolloin jokin muu menee mummon kanssa hengailun edelle. Ei tarkoita etteikö isovanhempi olisi voinut sössiä, mutta lapsen haluamattomuus ei vielä ole sii mikään todiste.

Tytär päätti 14-vuotiaana, ettei halua olla tekemisissä isoäitinsä kanssa.

Nyt isoäiti on 10 vuotta vaatinut selitystä, syyttänyt, syyllistänyt, stalkannut tytärtäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka ei pahastuisi jos itselle tärkeä ihminen ilmoittaisi että en halua nähdä? Asianhan voi muotoilla niinkin, että lapsi on nyt iässä että kavereiden kanssa meneminen on tärkeää / ei muilta kesämenoilta ehdi / haluaa huilata nyt kotona tms.

Siinä voi miettiä omia tekemisiään ja puhumisiaan.

Mitäs tämäkin miettiminen ketään auttaa. Av-raatiko täällä nyt päättää kumpi loukkaantuja on oikeassa? Kaikki loukkaantuu ja miettii, että sopisi sen toisen ja kaikkien muidenkin miettiä tekemisiään. Mutta MINÄ en ole tehnyt mitään väärää. Miettikää.

Sen sijaan että loukkaantuu, isovanhemman pitää miettiä mitä on tehnyt niin että lapsi ei halia olla hänen kanssaan.

Ei sitä varten tartte välttämättä olla tehnyt mitään, useimmille lapsille tulee kasvun myötä vaihe jolloin jokin muu menee mummon kanssa hengailun edelle. Ei tarkoita etteikö isovanhempi olisi voinut sössiä, mutta lapsen haluamattomuus ei vielä ole sii mikään todiste.

Seliseliseliseli. Mitä tahansa muuta kuin itsereflektointia.

Meillä lapsenlapsi on loukkaantunut kun isoäiti ei halua nähdä häntä.

Eli toisinpäin tilanne.

Isovanhemmat ei ole koskaan halunnut tavata, pitää yhteyttä, soitella, käydä. Eivät tulleet ristiäisiin. Eivät välitä aikuisista lapsistaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä näkemyksiä tuohon, että lasta pitäisi kuulla asiassa? Minusta lapsi päättää. ap

6 vastaa tähän. Puhun vain omasta kokemuksesta. En ota kantaa, jos isovanhempi/vanhempi on jostain syystä hankala. Olen lapsilleni opettanut että itse inhoan esim. häitä. Näihin en kuitenkaan mene itseni vuoksi, vaan iloitsemaan toisten tärkeästä päivästä. Jokaisella on joskus hetkiä ja päiviä ettei haluaisi tehdä mitään toisten hyväksi mutta jos antaisimme sille tunteelle aina vallan, niin maailma olisi todella iloton ja turvaton paikka. Omasta olemisesta ja lepäämisestä tulee pitää huoli mutta niitä höpsääntyneitä isovanhempiakin tulee tavata. Jos onni käy niin mristä ksikusta tulee vanhoja.

Miksi niitä tulee tavata?

Koska rakkaus ja kiintymys ei kasva kuin yhteyttä pitämällä. Ja kuten jo sanoin: jos toimisimme vain itsekkäistä motiiveista, niin maailma olisi vielä pahempi paikka.

Jos on ollut jotain ilkeyksiä yms isovanhempien ja lasten välillä, niin asia voi olla eri. Kuten jo sanoin, siihen en ota kantaa. Kyllä vanhemmat tietävät, jos tästä on kyse.

Jos toinen käyttäytyy niin että lapsi kokee hänen seuransa epämiellyttäväksi nini tuskin siinä rakkaus ja kiintymys mihinkään kasvaa.

Kuten sanoin, en ota kantaa siihen jos on koettu ilkeyksiä. Vanhemmat tekevät silloin omat ratkaisunsa.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole loukkaantunut, mutta veljen vaimo on täynnä vihaa, kun mummi hoitaa vain meidän lapsia. Valitsi kuulemma ne mukavat lapsenlapset.

No ihan aiheesta on veljen vaimo loukkaantunut. Meillä sama homma eli anoppi hoitaa vain tyttären lapsia ja auttaa vain tyttären perhettä, ja on sanonut pojalleen (miehelleni) ettei hän ole ollenkaan niin rakas hänelle kuin tytär on. Joten ei johdu miniästä tämä homma. Kuvio oli sama tytärtä suosiva ennenkuin minä olin edes koskaan kuviossa ollutkaan. Ja TODELLAKIN loukkaavaa on. Edestään sitten löytää.

Nykyajan boomer-mummot viettävät aikansa Facebookissa naapureita vakoillen. Ei siinä jää lapsenlapsille aikaa. Kylään/mihinkään ei kutsuta ja sitten ihmetellään kun lapsenlapset jääneet etäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole loukkaantunut, mutta veljen vaimo on täynnä vihaa, kun mummi hoitaa vain meidän lapsia. Valitsi kuulemma ne mukavat lapsenlapset.

No ihan aiheesta on veljen vaimo loukkaantunut. Meillä sama homma eli anoppi hoitaa vain tyttären lapsia ja auttaa vain tyttären perhettä, ja on sanonut pojalleen (miehelleni) ettei hän ole ollenkaan niin rakas hänelle kuin tytär on. Joten ei johdu miniästä tämä homma. Kuvio oli sama tytärtä suosiva ennenkuin minä olin edes koskaan kuviossa ollutkaan. Ja TODELLAKIN loukkaavaa on. Edestään sitten löytää.

Mun appivanhemmat on suosineet tyttäriään vuosikausia. Makselleet lomia, jopa asunnot, autot jne.

Ja meiltä odottavat rahaa heillepäin ja meidän pitäisi vielä sitten toimia hotellina ja kuskina näille tyttärien perheille. Ja kun en suostu, olen itsekäs ja kamala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole loukkaantunut, mutta veljen vaimo on täynnä vihaa, kun mummi hoitaa vain meidän lapsia. Valitsi kuulemma ne mukavat lapsenlapset.

No ihan aiheesta on veljen vaimo loukkaantunut. Meillä sama homma eli anoppi hoitaa vain tyttären lapsia ja auttaa vain tyttären perhettä, ja on sanonut pojalleen (miehelleni) ettei hän ole ollenkaan niin rakas hänelle kuin tytär on. Joten ei johdu miniästä tämä homma. Kuvio oli sama tytärtä suosiva ennenkuin minä olin edes koskaan kuviossa ollutkaan. Ja TODELLAKIN loukkaavaa on. Edestään sitten löytää.

Mun appivanhemmat on suosineet tyttäriään vuosikausia. Makselleet lomia, jopa asunnot, autot jne.

Ja meiltä odottavat rahaa heillepäin ja meidän pitäisi vielä sitten toimia hotellina ja kuskina näille tyttärien perheille. Ja kun en suostu, olen itsekäs ja kamala.

Höpö höpö.

Se on varmaan viimeisiä tabuja että erittäin moni varsinkin boomerikäisistä suosii törkeästi, tietoisesti ja päättäväisesti yhtä lastaan samalla toisen (tai muut) lapset hyläten kokonaan.

Mulla tätä tekee OMAT vanhemmat ja se alkoi jo vauvana. Minä olen se inhokki ja syntipukki jonka syyksi vieritetään ihan kaikki ongelmat, sisarus on hieno ja upea kultalapsi jolle ostetaan autot, asunnot, matkat ja jolle menee koko perintö.

Mitään ei tilanteelle voi, jos yrität puhua asiasta, saat kaikki kimppuusi ja haukutaan pataluhaksi ja ahneeksi. (Mä en ole saanut pennin latia tai mitään apua, tukea, huomiota koskaan, joten jännää sitten se miten minä olen se ahne).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole loukkaantunut, mutta veljen vaimo on täynnä vihaa, kun mummi hoitaa vain meidän lapsia. Valitsi kuulemma ne mukavat lapsenlapset.

No ihan aiheesta on veljen vaimo loukkaantunut. Meillä sama homma eli anoppi hoitaa vain tyttären lapsia ja auttaa vain tyttären perhettä, ja on sanonut pojalleen (miehelleni) ettei hän ole ollenkaan niin rakas hänelle kuin tytär on. Joten ei johdu miniästä tämä homma. Kuvio oli sama tytärtä suosiva ennenkuin minä olin edes koskaan kuviossa ollutkaan. Ja TODELLAKIN loukkaavaa on. Edestään sitten löytää.

Mun appivanhemmat on suosineet tyttäriään vuosikausia. Makselleet lomia, jopa asunnot, autot jne.

Ja meiltä odottavat rahaa heillepäin ja meidän pitäisi vielä sitten toimia hotellina ja kuskina näille tyttärien perheille. Ja kun en suostu, olen itsekäs ja kamala.

Höpö höpö.

Meille jopa sanottiin että pitäisi ostaa appivanhemmille talo, joka jäisi miehelle ja kälyille perinnöksi.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan boomer-mummot viettävät aikansa Facebookissa naapureita vakoillen. Ei siinä jää lapsenlapsille aikaa. Kylään/mihinkään ei kutsuta ja sitten ihmetellään kun lapsenlapset jääneet etäisiksi.

No mutta teillähän on sitten hyvin asiat! Aloittaja kun panee lapsensa pelinappulaksi, ettei tarvis olla anopin kanssa tekemisissä. Sun ei sitä tarvi tehdä kun mummo ei edes välitä teistä.