Mielipide ihmisestä, joka arvostelee muiden ulkonäköä?
Kyse aikuisesta äiti-ihmisestä, ei teinistä tai lapsesta.
Kommentit (26)
Joutuu olemaan varautuneella mielellä jatkuvasti jos se kohta loukkaa sanoillaan. Säälistä viettäisin aikaa sen kanssa ettei jokainen jätä
Huono itsetunto, ilkeä luonne.
Jos on hyvä itsetunto, niin ei ole tarvetta haukkua ketään. Itse en varmaan jaksaisi kuunnella tuollaista tyyppiä kauaa, vaan ottaisin etäisyyttä.
Henkisesti jäänyt teini-ikäisen tasolle, sosiaaliset taidot ei myöskään ole kehittyneet yläasteen jälkeen. Näitä näkee aina välillä, tuppaavat jäädä tuolle tasolle.
Pidän ärsyttävänä. Työpaikallani on myös sellainen naimisissa oleva äiti-ihminen, joka kommentoi meille muille kaikkien työpaikan miesten ulkonäköä. Kuka on hyvännäköinen ja kuka ei tms.? Ja tätä jatkuu joka päivä. En jaksa kuunnella.
Pinnallisuus ja tyhmyys yhdistyy.
Ulkonäön tai toisen ihmisen kodin, pukeutumisen tai ruokakulttuurin arvostelu kuuluvat usein saman ihmisen tapaan tarkastella ympäröivää maailmaa.
Tyypin eräs variaatio menee turistimatkalle paheksumaan paikallista, omastaan poikkeavaa elämää, eikä voi kitisemättä syödä niitä kamalia ulkomaan ruokia.
Täällä palstalla noita riittää. Kateellisia, huonoitsetuntoisia, mt-tapauksia ovat.
Mun äiti on juuri tuollainen.
Ja nyt se on keksinyt vielä vanhemmiten ruveta persuksi ja on tietysti koronarokotekriittinenkin ja myös Putinin ystävä :D Ihan selittää tohkeissaan kuinka mitäkin on lukenut siitä MV-lehdestä kuin puhuisi päivän sanomalehdestä!
Tekemisissä ollaan vain pakolliset. Onneksi asuu kaukana niin harvoin täytyy livenä kuunnella sitä yksinjauhantaa.
En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa arvostellut toisten ulkonäköä. Joten sanoisin ehkä, että ainakaan ei ole mikään tekopyhä.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa arvostellut toisten ulkonäköä. Joten sanoisin ehkä, että ainakaan ei ole mikään tekopyhä.
Ehkä siinä on eroa, tekeekö niin pelkästään mielessään, ääneen kerran vuodessa vaiko päivittäin?
Huono itsetunto, sosiaalisesti kehittymätön. Ei varmaan ole sinut oman ulkonäkönsä tai osaa käsitellä tunteita mitä ulkonäköön tyytymättömyys herättää. Nämä toisten arvostelijat ovat usein niitä, jotka eniten pelkäävät että heitä arvostellaan. Henkisesti jäänyt jollekin esiteini kiusaan muita ennen kuin ne kiusaa minua vaihteelle, vaikka ei päin naamaa ketään arvostelisikaan.
Pään sisällä ja selän takana toisten jatkuva negatiivinen arvostelu ei ole normaalin empatiakyvin omaavan ja sosiaalisesti kehittyneen aikuisen juttu. Tällaiset tuntemani ihmiset ovat myös niitä, joiden ensireaktio uusiin/erilaisiin/hieman jännittäviin asioihin on aina negatiivinen. Vaikka asia olisikin loppujen loouksimihan kiva, mutta ensireaktiona aina negatiivisuus.
Tulee epämukava olo tavatessa, jos tietää jo etukäteen, että toinen katsoo päästä varpaisiin ja sanoo jotain, usein toki positiivistakin. Mutta miksei voisi vaan olla että moi, kiva nähdä. Onko pakko aina arvioida suuntaan tai toiseen.
Mäkin haluaisin tietää mitä semmoinen ihminen ajattelee. Just juttelin yhden tuttuni kanssa, ja ihan joka kerta kun nähdään jossain sattumalta ja jutellaan muutama sana, niin muistaa mainita jonkun ihmisen joka on hiRRRRveän lihava. Tällä kertaa oli kyseessä joku sukulainen, joka oli saanut rumia huutoja kadulla kävellessään, haukuttiin läskiksi kuulemma ja kaikkea muuta inhottavaa sai kuulla ja tuo sukulainen alkoi itkemään. Tämän tämä tuttuni kertoi minulle nauraen.
Vaikka ilkeän ärsyttäviä ovatkin, ovat omalla kohdalla olleet merkittäviä henkisenkasvun vauhdittajia.
Hiljaisena poikana sai hyvän "huonon esimerkin" jotta ei samanlaiseksi alkanut kehittymään siinä missä ilkeät kommentit painostivat kehittämään omaa päänuppia itsenäisee ajatteluun.
Omalla kohdalla välttämättömiä pahoja.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa arvostellut toisten ulkonäköä. Joten sanoisin ehkä, että ainakaan ei ole mikään tekopyhä.
En ole minäkään. Kyllä jokainen on joskus kommentoinut jollekin jonkun ulkonäköä negatiivisesti. Ja jos sitä tapahtuu vaikka kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa, niin lieneekö iso "synti"?
Päin naamaa arvosteleminen jo sitten toinen juttu. Sitä en ole ainakaan itse koskaan tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa arvostellut toisten ulkonäköä. Joten sanoisin ehkä, että ainakaan ei ole mikään tekopyhä.
Ehkä siinä on eroa, tekeekö niin pelkästään mielessään, ääneen kerran vuodessa vaiko päivittäin?
Mitä eroa sillä on?
Hei, me asutaan Suomessa, jossa kiusataan ihan päin näköä jopa lääkityksen tuomista muutoksista kehoon (vaikea sairaus). Ja autismista - jopa henkilökunta koulussa (Ilmajoki). Minä kiusaan yhtä ainoaa ihmistä maailmassa ulkonäöstä ja hänen narsistista hoviaan. Nämä ovat juuri näitä kiusaajia. Ja kiusaan maailman tappiin saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa arvostellut toisten ulkonäköä. Joten sanoisin ehkä, että ainakaan ei ole mikään tekopyhä.
Ehkä siinä on eroa, tekeekö niin pelkästään mielessään, ääneen kerran vuodessa vaiko päivittäin?
Mitä eroa sillä on?
Kysytkö tosissasi? No siinä sinulle mietittävää. 😂
Näin esteettisenä ihmisenä mietin kyllä useinkin miten rumia suomalaisrt on ja miten rumasti pukeutuvat, jopa nuoret naiset. Mutta pidän suuni supussa, hyvähän se on jo nuo rumilukset eivät tiedosta kuinka rumia ovatkaan.
Kusipää narsisti