Kulujen jako lapsettomassa avosuhteessa, kun toinen tienaa 3 x enemmän
Sanotaan heti alkuun, että minä nainen olen tuo enemmän tienaava. Mies on toistaiseksi työkyvytön, menee töihin aikaisintaan ensi vuoden alussa.
Miten jakaisitte rahat? Täysin vai osittain? Meiltä ei puutu mitään minun hyvien tulojen takia, mutta tällä hetkellä minä kulutan enemmän ja ajattelemme rahojemme olevan erillisiä.
Maksan asumisesta ja ruoasta n. 70 % ja mies 30 %. Tämän jälkeen minulle jää vielä rahaa, miehelle ei paljoa. Säästöt ovat myös minun pankkitilillä, koska menevät minun palkasta.
Onko tämä teistä reilua vai jakaisitteko kaikki rahat täysin? Tällä hetkellä minulla on hyvä taloustilanne, mies joutuu miettiä rahankäyttöä. Mitään tärkeää häneltä ei puutu, mutta hän ei voi lähteä vaikka festareille kavereidensa kanssa ihan tuosta vaan kuten minä.
Mitä tekisitte tässä tilanteessa?
Mies on tyytyväinen nykytilanteeseen, minusta tuntuu pahalta epätasa-arvoinen tilanne. Toisaalta kun ei olla naimisissa eikä ole lapsia, rahojen täysi jakaminen tuntuu hassulta sekin.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vi har det omvänt, vilket väl är vanligare. Vi har båda våra inkomster. Jag betalar husen, försäkringar, anskaffningar, el och andra större poster. Frun betalar oftast maten i affären och jag alla restaurangbesök, med eller utan barnen.
Man har aldrig egentligen reflekterat över det hela och frun har också lyckats spara pengar, då man frågar om hon skulle vilja ha en slant. Ibland sätter man in en summa på hennes konto och hon blir alltid glad av det - fast hon påstår att hon inte behöver.
Äktenskapet är utan förord så allt är gemensamt. Det är en bidragande faktor till att det fungerar.[/syöte
Luulitko että joku ymmärsi pakkoruotsia? :D
En ihan tajua sun matikkaa. Sinä tienaat 3x enemmän kuin mitä mies saa. Sun netto yli 3000, eli mies saanee siis tonnin. Sanot että sulle jää yli 2000 pakollisten kulujen jälkeen. Eli sinä maksat yhteisistä kuluista tonnin, joka on 70 prosenttia teidän pakollisista menoista. Mies maksaa 30% joka mun matikan mukaan pitäisi olla n. 400 euroa. Miehelle pitäisi siis jäädä 600 euroa kuussa pakollisten kulujen jälkeen, mutta varaa ei ole edes uusiin kenkiin?
Meillä mies maksaa kaiken, saan pitää omat rahani ja tehdä niillä mitä haluan.
Kyseessä myös lapseton avoliitto.
Jos olis sama tilanne, maksaisin kaikki. Jos ei rahat riittäisi, niin sitten on vaihdettava halvempaan asumiseen.
Yrittäjien eläkkeitä maksetaan verovaroista vuosittain 418 miljoonaa euroa. Näin kertoo yrittäjien keskusliitto.
Ja miksi maksaisivat, kun tähän saakka on laki mahdollistanut lähes 0 euron yrittäjän eläkevakuutusmaksun ja kun jäädään eläkkeelle veronmaksajat maksavat.
Samaan aikaan yrittäjä voi laittaa senkin rahan, mikä menisi eläkevak. maksuun, kartuttamalla yrityksen varallisuutta tai ostaa osakkeita yms. Jonka voi muuttaa rahaksi, myymällä omaisuutta tai laittamalla yritys lihaksi ja viettää eläkepäivät herroiksi, kun veronmaksajat maksavat eläkkeen ja lisänä on yrityksen varallisuus tai myyntitulot.
Näin on keploteltu vuosikymmeniä.
Ja oikein adressi pitäisi vielä kirjoittaa, kun Keskustan mallille yritetään saada stoppia.
Christiiina kirjoitti:
Sitten kun teille tulee ero, niin onpa kiva muistella sitä, miten maksoit valtaosan asumismenoista ja ruuasta.
Voithan sä ap joskus tarjota miehelle esim. Ateriat ravintolassa ja esim. Leffalipun maksat kun menette leffaan jne.
Mikä harmittais? Eikö rakkaalleen saa tehdä ystävällisiä tekoja? Eihän se ero muuta sitä, että valitsee tehdä hyvin. Vai meinaatko, että eron jälkeen pitäisi miettiä itsekkäästi, että kuinka paljon enemmän olis voinut toiselta nyhtää? Hyi hemmetti mikä arvomaailma...
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaiken, saan pitää omat rahani ja tehdä niillä mitä haluan.
Kyseessä myös lapseton avoliitto.
Meillä sama systeemi ja laitan omat rahani suurimman osan kotiimme ja puutarha harrastukseeni ja jos ne eivät riitä niin mieheni antaa lisää rahaa tai haluaa osallistua. Saan laittaa omat rahani mihinkä tykkään ja saan sisustaa kotimme ihan mieleni mukaiseksi niin että kelpaa miehellenikin ja hän viihtyy kotona.
Minä en voisi elää saidan ihmisen kanssa. Laskut pitää maksaa heti ja velaksi ei eletä, se periaate on kummallakin. Säästössä pitää olla rahaa työttömyyden ja sairauksien varalle.
Ovat kyllä hyvin henk.koht. asioita ja jokainen ratkaisee parhaaksi katsomallaan tavalla.
Meillä sama tilanne ja mies työtön. Asutaan minun omistamassa asunnossa ja mies maksaa yhteisistä kuluista 15-30%, kuukaudesta riippuen, mutta aina muutama sata jää "käyttörahaa". Ja jos käydään ulkona, minä tarjoan.
Ja minusta se on ok. koska mies tekee lähes kaikki kotityöt, huolehtii pyykistä, ruuan valmistuksesta, pihan hoidosta ja nurmikoista jne. myös minun osuuden, jolle lasken rahallisen arvon ja siksi osallistuu pienemmällä summalla yhteisiin kuluihin, kun vapaa-aikani lisääntyy.