Miten se on joillekin niin vaikea sopia näkemisiä sovituilla aikatauluilla?

Tai sitten on niitä jotka laittavat viestin et koska nähdään ja kun vastaat että vaikka ensi viikolla niin ei kuulu mitään! Miksi ihmeessä halutaan tavata ja sitten kun toinen vastaa että käy niin ei kuulu mitään

Vierailija kirjoitti:

Itse olet omahyväinen p-reikä. Ilmeisesti olet perheetön etkä ymmärrä että esim. lasten sairastumiset ym. sotkevat aikataulut ja jos sinä penäät ja vetoat viimeiseen asti jo sovittuja ja sinulle korvamerkittyjä tapaamisia, niin ei niitä kanssasi voi sopia. Itse en myöskään sovi mitään pitkällä tähtäimellä jos toinen on joustamaton.

Turha vedota siihen että lapsi saattaa sairastua. Voihan sitä sairastua itsekin vaikkei olisi perheellinen, mutta sähän et käy töissäkään kun sun kanssa ei voi mitään sopia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin inhoan tuota. Samat tyypit vastaavat Facebookissa juhlakutsuihin "ehkä". Eivät siksi, että pitäisi vaikka vaihtaa työvuoroa, vaan siksi että lompsivat paikalle jos mitään mielenkiintoisempaa tekemistä ei ilmaannu.

Vastenmielistä sakkia.

Vastaan aina ei enkä saavu paikalle. Mielenkiintoisempaa tekemistä on aina!

Juuri noin toimii fiksu ihminen. Kusipäät roikuttavat kutsujaa epätietoisuudessa itsekkyytensä vuoksi.

Sehän ei ole yhtään itsekästä, että vaatii muita järjestämään elämänsä omien kekkereidensä mukaan.....

Kuka niin on tehnyt? Tässä penätään nyt sitä että vastaat joko kyllä tai ei.

Poista vaihtoehto "ehkä", jos et halua sitä käytettävän. As simple as that. 

Ei sitä saa poistettua.

Kyllä saa. Jos ei osaa, voi kirjoittaa "älä vastaa ehkä, koska maailmani romahtaa, jos en saa varmaa vastausta". 

Ei saa. Eikä minun maailmani romahda tuosta tietenkään, pidän sitä vain todella tökerönä ja junttina käytöksenä. 

Onhan se tosi junttia ja tökeröä, jos ei tiedä kuukautta etukäteen käynnistyykö synnytys ennenaikaisesti vai ajallaan vai vasta yliajalla. Esimerkiksi tuollainen voisi itselläni olla syy vastata ehkä. Toinen voisi olla se, että en ole vielä kutsun saadessani varma, miten työvuoroni menevät. Sekin varmasti tosi tökeröä ja junttia, etten niitä saa selville, vaikka itse en niihin voi vaikuttaa. 

Joo, elikkä kuten ekassa kommentissani kirjoitin, sanoin että nämä ihmiset vastaavat ehkä vaikkei heillä ole siihen muuta syytä kuin odottaa mahdollisesti kivampaa tekemistä. Jos pitää mahdollisesti lähteä synnyttämään tai olla töissä, voi ihan hyvin vastata ehkä. Itse vastaan aina ensin ehkä ennen kuin olen varmasti saanut työvuoron vaihdettua. Mutta ilmoitan tämän kutsujalle. "Kerron heti pääsenkö tulemaan kun saan vuoron vaihdettua, tai tietooni etten voi sitä vaihtaa".

Älä ole lapsellinen.

No et sinä voi tietää, mikä on kenenkin syy vastata ehkä. Ei kaikki sinulle jokaista elämänsä vaihetta raportoi. Aikuisten maailmassa asioista sattuu ja tapahtuu eikä aina voi varmuudella tietää, pääseekö vai ei. Ei siitä ehkästä tarvitse pillastua. Ei se ole henkilökohtainen loukkaus. 

Älä ole typerä. 

Jep. Niillä ihmisillä voi olla elämässään huolia/vaivoja, joista et tiedä mitään. Esim. Jos henkilö kärsii paniikkikohtauksista/ahdistuksesta, monirakkulataudista ja sillä on menkat alkamassa pyytämällesi ajankohdalle tai vaikkapa ärtyneen suolen oireyhtymästä, voi olla vaikea sopia etukäteen mitään. Silloin vastaus on "*ersereikämäinen" ehkä. Ap:n ja muiden kalenteri-kädessä elävien tulisi vähän rentoutua ja ymmärtää että ei ole yhtä ainoaa tapaa nähdä kavereita. Spontaanille ihmiselle sopii usein SINUN aloitteestasi ehdotettu tapaaminen, joten voi hyödyntää sitä ("hei mula ois nyt kerrankin aikaa seuraavat 2 tuntia, käydäänkö lounaalla?").

Tässä juteltiin ja naurettiin just yhden kaverin/tuttavan kanssa puhelimessa että KIITOS kun et halua merkata kalenteriin tapaamisia. Vielä päätettiin puhelu niin että saatan ehkä soittaa takaisin illalla enkä kertonut aikaa, koska toista olisi ahdistanut/jännittänyt odottaa puhelua tiettyyn aikaan "jos hän ei vaikka pystykään vastaamaan kun on tekemässä hommaa x".

Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on eri syitä tuohon. Yhteen kategoriaan ("*erserei*ksi") ette voi meitä niputtaa. Esim. kirjeellä lähetyt juhlakutsut on asia erikseen kuin arkipäiväinen kaverien tapaaminen jonka pitäisi olla molemmille stressivapaata. Niihin tulis toki vastata ajoissa että tuleeko. Samoin 5min ennen saapumista ilmoittavat ovat hekin oma kategoriansa enkä esim. itse tosiaankaan kuulu heihin vaan pidän kutsujan ajantasalla.

Tuo kalenteriin merkkaaminen aiheuttaa osalle ihmisistä hirveästi jännitystä koska eivät halua unohtaa/perua tapaamista. Ja jps he ehdottaa ett "hei tavataanko tunnin päästä, oon kulmilla" niin siihen voi vastata spontaanisti "ei" ja arvatkaa mitä - se on ihan ok!

Mulle on täysin ok että jotkut ihmiset eivät voi suunnitella mitään etukäteen koska ahdistaa tai ripuli lentää. Itse lähden harvoin mihinkään extempore, joten ainakaan sinun ja minun ystävyys tuskin kantaisi kovin pitkälle. Se on ok. To each their own.

Itse puhuin tässä ketjussa niistä ihmisistä, joilla ei ole menkat ja monirakkulatauti vaan asenneongelma. Nämä tyypit vastaavat kekkerikutsuun ehkä, eikä se ehkä siitä muuksi muutu. Ei edes silloin kun illanistujaisten ajankohdan aamu koittaa. He roikkuvat ehkä-osastolla koska pitävät ovet avoinna kaikelle muulle. Somesta sitten näet että illanistujaisiin on lähdetty lyhyellä varoajalla samana päivänä, mutta siitä ei viitsitä edes ilmoittaa. Mistä sitä tietää vaikka vielä yhdeksältä illalla kiinnostaisikin lähteä niille ehkä-kutsuille.

Saanko vielä kysyä, että miten kirjeellä lähetettyyn kutsuun voi vastata kyllä tai ei, mutta muihin ei varmuuden vuoksi mitään?

No en usko että tuolla tavalla vastaavat edes haluavat nähdä sinua. Jos oikeasti olisitte hyviä kavereita niin kyllä sinulle aikaa järjestyisi. 

Pahimpia ovat minusta ne, jotka ehdottavat että nähdäänkö esim. lauantaina, mutta sitten he eivät haluakaan sopia tarkkaa aikaa milloin nähtäisiin. Siinä sitten kyttäät koko lauantain koska tämä tyyppi laittaa viestiä että nyt voitaisiin nähdä. 

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia ovat minusta ne, jotka ehdottavat että nähdäänkö esim. lauantaina, mutta sitten he eivät haluakaan sopia tarkkaa aikaa milloin nähtäisiin. Siinä sitten kyttäät koko lauantain koska tämä tyyppi laittaa viestiä että nyt voitaisiin nähdä. 

Tätä olin tulossa sanomaan! En todellakaan sopisi kenenkään kanssaan tapaamista, jos hän sanoisi, että nähdäänkö "lauantaina". Ai koko päivän vai? Millainen ihminen pitää toista odotuksessa koko päivän ja tulee käymään, kun suvaitsee? Hyh! Tuollaiset ehdottelijat menevät ihan omaan kategoriaansa.

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia ovat minusta ne, jotka ehdottavat että nähdäänkö esim. lauantaina, mutta sitten he eivät haluakaan sopia tarkkaa aikaa milloin nähtäisiin. Siinä sitten kyttäät koko lauantain koska tämä tyyppi laittaa viestiä että nyt voitaisiin nähdä. 

Miksi suostut tuollaiseen? Minä kysyisin mihin ollaan menossa ja mihin aikaan, ja jos vastausta ei tulisi niin sopisin muuta menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin inhoan tuota. Samat tyypit vastaavat Facebookissa juhlakutsuihin "ehkä". Eivät siksi, että pitäisi vaikka vaihtaa työvuoroa, vaan siksi että lompsivat paikalle jos mitään mielenkiintoisempaa tekemistä ei ilmaannu.

Vastenmielistä sakkia.

Vastaan aina ei enkä saavu paikalle. Mielenkiintoisempaa tekemistä on aina!

Juuri noin toimii fiksu ihminen. Kusipäät roikuttavat kutsujaa epätietoisuudessa itsekkyytensä vuoksi.

Sehän ei ole yhtään itsekästä, että vaatii muita järjestämään elämänsä omien kekkereidensä mukaan.....

Kuka niin on tehnyt? Tässä penätään nyt sitä että vastaat joko kyllä tai ei.

Poista vaihtoehto "ehkä", jos et halua sitä käytettävän. As simple as that. 

Ei sitä saa poistettua.

Kyllä saa. Jos ei osaa, voi kirjoittaa "älä vastaa ehkä, koska maailmani romahtaa, jos en saa varmaa vastausta". 

Ei saa. Eikä minun maailmani romahda tuosta tietenkään, pidän sitä vain todella tökerönä ja junttina käytöksenä. 

Onhan se tosi junttia ja tökeröä, jos ei tiedä kuukautta etukäteen käynnistyykö synnytys ennenaikaisesti vai ajallaan vai vasta yliajalla. Esimerkiksi tuollainen voisi itselläni olla syy vastata ehkä. Toinen voisi olla se, että en ole vielä kutsun saadessani varma, miten työvuoroni menevät. Sekin varmasti tosi tökeröä ja junttia, etten niitä saa selville, vaikka itse en niihin voi vaikuttaa. 

Joo, elikkä kuten ekassa kommentissani kirjoitin, sanoin että nämä ihmiset vastaavat ehkä vaikkei heillä ole siihen muuta syytä kuin odottaa mahdollisesti kivampaa tekemistä. Jos pitää mahdollisesti lähteä synnyttämään tai olla töissä, voi ihan hyvin vastata ehkä. Itse vastaan aina ensin ehkä ennen kuin olen varmasti saanut työvuoron vaihdettua. Mutta ilmoitan tämän kutsujalle. "Kerron heti pääsenkö tulemaan kun saan vuoron vaihdettua, tai tietooni etten voi sitä vaihtaa".

Älä ole lapsellinen.

No et sinä voi tietää, mikä on kenenkin syy vastata ehkä. Ei kaikki sinulle jokaista elämänsä vaihetta raportoi. Aikuisten maailmassa asioista sattuu ja tapahtuu eikä aina voi varmuudella tietää, pääseekö vai ei. Ei siitä ehkästä tarvitse pillastua. Ei se ole henkilökohtainen loukkaus. 

Älä ole typerä. 

Jep. Niillä ihmisillä voi olla elämässään huolia/vaivoja, joista et tiedä mitään. Esim. Jos henkilö kärsii paniikkikohtauksista/ahdistuksesta, monirakkulataudista ja sillä on menkat alkamassa pyytämällesi ajankohdalle tai vaikkapa ärtyneen suolen oireyhtymästä, voi olla vaikea sopia etukäteen mitään. Silloin vastaus on "*ersereikämäinen" ehkä. Ap:n ja muiden kalenteri-kädessä elävien tulisi vähän rentoutua ja ymmärtää että ei ole yhtä ainoaa tapaa nähdä kavereita. Spontaanille ihmiselle sopii usein SINUN aloitteestasi ehdotettu tapaaminen, joten voi hyödyntää sitä ("hei mula ois nyt kerrankin aikaa seuraavat 2 tuntia, käydäänkö lounaalla?").

Tässä juteltiin ja naurettiin just yhden kaverin/tuttavan kanssa puhelimessa että KIITOS kun et halua merkata kalenteriin tapaamisia. Vielä päätettiin puhelu niin että saatan ehkä soittaa takaisin illalla enkä kertonut aikaa, koska toista olisi ahdistanut/jännittänyt odottaa puhelua tiettyyn aikaan "jos hän ei vaikka pystykään vastaamaan kun on tekemässä hommaa x".

Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on eri syitä tuohon. Yhteen kategoriaan ("*erserei*ksi") ette voi meitä niputtaa. Esim. kirjeellä lähetyt juhlakutsut on asia erikseen kuin arkipäiväinen kaverien tapaaminen jonka pitäisi olla molemmille stressivapaata. Niihin tulis toki vastata ajoissa että tuleeko. Samoin 5min ennen saapumista ilmoittavat ovat hekin oma kategoriansa enkä esim. itse tosiaankaan kuulu heihin vaan pidän kutsujan ajantasalla.

Tuo kalenteriin merkkaaminen aiheuttaa osalle ihmisistä hirveästi jännitystä koska eivät halua unohtaa/perua tapaamista. Ja jps he ehdottaa ett "hei tavataanko tunnin päästä, oon kulmilla" niin siihen voi vastata spontaanisti "ei" ja arvatkaa mitä - se on ihan ok!

Tuo taas on mun mielestä ihan p-stä että tiedät että joku soittaa ehkä illalla mutta et yhtään tiedä mihin aikaan niin siinä sitten joka kerta kun kuuluu joku ääni niin aattelet että onks se se puhelin, yrität pitää puhelimen kuuloetäisyydellä yms... Joo ei oo niin nuukaa jos ei satu kaverille vastaamaan mutta silti vähän semmonen olo että no kun se kuitenkin soittaa just kun oon vessassa tms. Vihaan puhelimessa puhumista niin se ehkä vaikuttaa tähän...

Mitä tapaamisiin tulee niin taaskin itseäni ei haittaa yhtään jos sovitaan jotain ja se peruuntuu kunhan se ei ole aina sama kaveri joka peruu juttuja joka kerta ja toisekseen kunhan peruu sen verran ajoissa etten ole jo bussissa matkalla tms eli tunti pari aikaisemmin on ihan ok jos tulee jotain yllättävää, harvoin ne lapsetkaan ihan noin yhtäkkiä sairastuu tai hirveät menkkakivut alkaa täysin puskista just ennen. Yhtä kaveria yritin tavata (viimeistä kertaa, sen jälkeen en vaivautunut) ja soitin hänelle sovitusti kun olin melkein hänen talollaan ja hän vastasi että oli nukahtanut päiväunille eikä nyt jaksakaan tavata. Käännyin sitten kotia kohti enkä enää ottanut yhteyttä, aattelin että ehdottakoon itse jos haluaa nähdä, ei kuulunut enää mitään. Joku tulee kohta kommentoimaan et kaveri oli varmaan tosi uupunut tai masentunut tai jotain - ymmärrän, mutta olen ollut itsekin eikä olisi tullut mieleenkään kohdella kavereita noin. Vähintäänkin olisin pyydellyt anteeksi ja nähnyt toista edes sen hetken kun nyt kerran oli jo perillä.

Eivät vaan halua nähdä sinua.

Ihmiset ovat erilaisia. Toisten kanssa pitää varata tapaamisaika jo kuukautta aikaisemmin ja toisten kanssa vaikka vasta samana päivänä. 

Voisi kysyä mikä sopisi eri päivistä kuukaudessa, ei ehdottaa suoraan yhtä (väärää) päivää ekana, varsinkin lauantai voi olla lepopäivä joillekin. Ja sama kellonajoissa. Pitää neuvotella. Ei tuputtaa suorilta omaa tapaa toimia. On hankalaa kun tuttu haluaa nähdä eri aikaan ja itse toiseen aikaan, se tuttuus ei oikein toimi? Jos aina itse joustaa, vuosien aikana tulee patoumia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia ovat minusta ne, jotka ehdottavat että nähdäänkö esim. lauantaina, mutta sitten he eivät haluakaan sopia tarkkaa aikaa milloin nähtäisiin. Siinä sitten kyttäät koko lauantain koska tämä tyyppi laittaa viestiä että nyt voitaisiin nähdä. 

Tätä olin tulossa sanomaan! En todellakaan sopisi kenenkään kanssaan tapaamista, jos hän sanoisi, että nähdäänkö "lauantaina". Ai koko päivän vai? Millainen ihminen pitää toista odotuksessa koko päivän ja tulee käymään, kun suvaitsee? Hyh! Tuollaiset ehdottelijat menevät ihan omaan kategoriaansa.

Mun äiti on tämmöinen. Joskus tulee jopa käymään "loppuviikosta"

Mulla on syynä näihin se, että kun muutenkin arki pyörii tiettyjen aikataulujen mukaan en halua sopia vapaa-ajalleni mitään kiinteää aikaa tietylle asialle/tapaamiselle. Mieluummin teen fiiliksen mukaan. Ymmärrän, että tämä ärsyttää. Mä kuitenkin olen päättänyt, että teen näin, koska tämä on itselleni se oikea tapa ja tuo vapautta eikä aiheuta itselleni sitten stressiä tai semmoista oloa, että nyt on pakko tämäkin hoitaa. Haluan semmoisen vapauden tunteen ja suunnittelemattomuuden vapaa-ajalleni. Haluan tehdä silloin sellaisia asioita, mitä mieleen juolahtaa ja mitkä sillä hetkellä tuntuu hyvältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin inhoan tuota. Samat tyypit vastaavat Facebookissa juhlakutsuihin "ehkä". Eivät siksi, että pitäisi vaikka vaihtaa työvuoroa, vaan siksi että lompsivat paikalle jos mitään mielenkiintoisempaa tekemistä ei ilmaannu.

Vastenmielistä sakkia.

Vastaan aina ei enkä saavu paikalle. Mielenkiintoisempaa tekemistä on aina!

Juuri noin toimii fiksu ihminen. Kusipäät roikuttavat kutsujaa epätietoisuudessa itsekkyytensä vuoksi.

Sehän ei ole yhtään itsekästä, että vaatii muita järjestämään elämänsä omien kekkereidensä mukaan.....

Kuka niin on tehnyt? Tässä penätään nyt sitä että vastaat joko kyllä tai ei.

Poista vaihtoehto "ehkä", jos et halua sitä käytettävän. As simple as that. 

Ei sitä saa poistettua.

Kyllä saa. Jos ei osaa, voi kirjoittaa "älä vastaa ehkä, koska maailmani romahtaa, jos en saa varmaa vastausta". 

Ei saa. Eikä minun maailmani romahda tuosta tietenkään, pidän sitä vain todella tökerönä ja junttina käytöksenä. 

Onhan se tosi junttia ja tökeröä, jos ei tiedä kuukautta etukäteen käynnistyykö synnytys ennenaikaisesti vai ajallaan vai vasta yliajalla. Esimerkiksi tuollainen voisi itselläni olla syy vastata ehkä. Toinen voisi olla se, että en ole vielä kutsun saadessani varma, miten työvuoroni menevät. Sekin varmasti tosi tökeröä ja junttia, etten niitä saa selville, vaikka itse en niihin voi vaikuttaa. 

Joo, elikkä kuten ekassa kommentissani kirjoitin, sanoin että nämä ihmiset vastaavat ehkä vaikkei heillä ole siihen muuta syytä kuin odottaa mahdollisesti kivampaa tekemistä. Jos pitää mahdollisesti lähteä synnyttämään tai olla töissä, voi ihan hyvin vastata ehkä. Itse vastaan aina ensin ehkä ennen kuin olen varmasti saanut työvuoron vaihdettua. Mutta ilmoitan tämän kutsujalle. "Kerron heti pääsenkö tulemaan kun saan vuoron vaihdettua, tai tietooni etten voi sitä vaihtaa".

Älä ole lapsellinen.

No et sinä voi tietää, mikä on kenenkin syy vastata ehkä. Ei kaikki sinulle jokaista elämänsä vaihetta raportoi. Aikuisten maailmassa asioista sattuu ja tapahtuu eikä aina voi varmuudella tietää, pääseekö vai ei. Ei siitä ehkästä tarvitse pillastua. Ei se ole henkilökohtainen loukkaus. 

Älä ole typerä. 

Jep. Niillä ihmisillä voi olla elämässään huolia/vaivoja, joista et tiedä mitään. Esim. Jos henkilö kärsii paniikkikohtauksista/ahdistuksesta, monirakkulataudista ja sillä on menkat alkamassa pyytämällesi ajankohdalle tai vaikkapa ärtyneen suolen oireyhtymästä, voi olla vaikea sopia etukäteen mitään. Silloin vastaus on "*ersereikämäinen" ehkä. Ap:n ja muiden kalenteri-kädessä elävien tulisi vähän rentoutua ja ymmärtää että ei ole yhtä ainoaa tapaa nähdä kavereita. Spontaanille ihmiselle sopii usein SINUN aloitteestasi ehdotettu tapaaminen, joten voi hyödyntää sitä ("hei mula ois nyt kerrankin aikaa seuraavat 2 tuntia, käydäänkö lounaalla?").

Tässä juteltiin ja naurettiin just yhden kaverin/tuttavan kanssa puhelimessa että KIITOS kun et halua merkata kalenteriin tapaamisia. Vielä päätettiin puhelu niin että saatan ehkä soittaa takaisin illalla enkä kertonut aikaa, koska toista olisi ahdistanut/jännittänyt odottaa puhelua tiettyyn aikaan "jos hän ei vaikka pystykään vastaamaan kun on tekemässä hommaa x".

Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on eri syitä tuohon. Yhteen kategoriaan ("*erserei*ksi") ette voi meitä niputtaa. Esim. kirjeellä lähetyt juhlakutsut on asia erikseen kuin arkipäiväinen kaverien tapaaminen jonka pitäisi olla molemmille stressivapaata. Niihin tulis toki vastata ajoissa että tuleeko. Samoin 5min ennen saapumista ilmoittavat ovat hekin oma kategoriansa enkä esim. itse tosiaankaan kuulu heihin vaan pidän kutsujan ajantasalla.

Tuo kalenteriin merkkaaminen aiheuttaa osalle ihmisistä hirveästi jännitystä koska eivät halua unohtaa/perua tapaamista. Ja jps he ehdottaa ett "hei tavataanko tunnin päästä, oon kulmilla" niin siihen voi vastata spontaanisti "ei" ja arvatkaa mitä - se on ihan ok!

Tuo taas on mun mielestä ihan p-stä että tiedät että joku soittaa ehkä illalla mutta et yhtään tiedä mihin aikaan niin siinä sitten joka kerta kun kuuluu joku ääni niin aattelet että onks se se puhelin, yrität pitää puhelimen kuuloetäisyydellä yms... Joo ei oo niin nuukaa jos ei satu kaverille vastaamaan mutta silti vähän semmonen olo että no kun se kuitenkin soittaa just kun oon vessassa tms. Vihaan puhelimessa puhumista niin se ehkä vaikuttaa tähän...

Mitä tapaamisiin tulee niin taaskin itseäni ei haittaa yhtään jos sovitaan jotain ja se peruuntuu kunhan se ei ole aina sama kaveri joka peruu juttuja joka kerta ja toisekseen kunhan peruu sen verran ajoissa etten ole jo bussissa matkalla tms eli tunti pari aikaisemmin on ihan ok jos tulee jotain yllättävää, harvoin ne lapsetkaan ihan noin yhtäkkiä sairastuu tai hirveät menkkakivut alkaa täysin puskista just ennen. Yhtä kaveria yritin tavata (viimeistä kertaa, sen jälkeen en vaivautunut) ja soitin hänelle sovitusti kun olin melkein hänen talollaan ja hän vastasi että oli nukahtanut päiväunille eikä nyt jaksakaan tavata. Käännyin sitten kotia kohti enkä enää ottanut yhteyttä, aattelin että ehdottakoon itse jos haluaa nähdä, ei kuulunut enää mitään. Joku tulee kohta kommentoimaan et kaveri oli varmaan tosi uupunut tai masentunut tai jotain - ymmärrän, mutta olen ollut itsekin eikä olisi tullut mieleenkään kohdella kavereita noin. Vähintäänkin olisin pyydellyt anteeksi ja nähnyt toista edes sen hetken kun nyt kerran oli jo perillä.

Ikävä tilanne. Mä tapaan kavereitani niin, että on jokin tapahtuma tms, johon aion mennä. Sitten kysyn kaveriltani, lähteekö mukaan. Jos syystä tai toisesta hänen tulonsa peruuntuukin, menen itse jokatapauksessa. Ihan kuten olisin mennyt siinäkin tapauksessa, jos hän olisi heti kysyessäni sanonut, että ei tule mukaan. Mä en koskaan sovi kavereideni kanssa tapaamisia niin, että ainoa asia, mitä on tarkoitus tehdä, on kaverin tapaaminen. Tämä on melko varmasti syy, miksi mua ei harmita eikä ärsytä vastaukset "ehkä" tai "katsotaan myöhemmin" eikä sekään, jos kaveri viime tipassa peruu mukaantulonsa. 

Samanarvoisissa tilanteissa mennään lupausjärjestyksessä. Jos olet sopinut saunaillan kavereiden kanssa, on ihan ok olla menemättä puolison sisaren lapsien syntymäpäiville. Tai toisinpäin. Huonoin tapa hoitaa asia on olla sopimatta mitään ja sitten lopulta mököttää pikkulapsen synttäreillä koska on saamaton pska.

Vanha ketju, ajankohtainen aihe. En ymmärrä, miten ihmiset eivät ymmärrä, että jos joku järjestää jotain ja kutsuu, miksi ei vastata ja yritetä sitoutua toimimaan sen mukaan, mahdollisuuksien rajoissa. Ja se, että sit varsinaisena tapahtumapäivänä alkaa vielä säätö, en ehkä pääsekään ja olen niin ja niin paljon myöhässä ja pitää lähteä kesken toiseen paikkaan, nostaa verenpainetta siinä vaiheessa, kun järjestelyt kiireisimmillään. Jos menee älyttömäksi säätämiseksi, se nostaa kynnystä järjestää ja kutsua. Tulee mieleen, että ne pahimmat säätäjät eivät itse ehkä yleensä järkkää mitään,

Ja jos tullaan paikalle, niin se on jo hyvin, jos yli puolet kiittää tapahtumasta. (Tosin tän ymmärrän paremmin, jää helposti välillä itseltäkin). 

Fibro. En koskaan sovi menemisiä etukäteen, teen sitten vapailla jaksamisen mukaan mitä pystyn yksikseen tai lyöttäydyn ihmisten matkaan silloin. Ongelma joillekin, emme ole tekemisissä. Pahempi perutut sovitut kuin ex tempore.