Lue keskustelun säännöt.
Miten se on joillekin niin vaikea sopia näkemisiä sovituilla aikatauluilla?
28.07.2022 |
Ei passaa, jos toteaa esimerkiksi, että nähdäänkö lauantaina? Vaikka toisella ei ole mitään sille ajankohtaa edes sovittuna, niin se menee kategoriaan "En tiedä vielä, pitää katsoa". No ei kait se ole sen vaikeampaa kuin että sovitaan ja tyyppi ei muuta sovi päälle.
Sitten nämä tyypi kysyvät aina tässä ja nyt ilman mitään ennakkovaroitusta, kun ei ilmeisesti ole parempaakaan tekemistä. Todella raivostuttavia tällaiset omahyväiset p-reiät.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on kyllä hieno esimerkki siitä, kuinka surkealla tolalla ihmisten luetun ymmärtäminen nykyään on.
Suurin osa puhuu ihan asian vierestä, ei vissiin oikein oo luettu ajatuksella aloitusviestiä.
Eikö se ole ihan terveen ihmisen merkki, ettei höpöhöpö palstalla vimpan päälle panosta, vaan höpöttelee vaan menemään sinne päin? Samalla tyylillähän nämä aloituksetkin tänne tehdään :D
Joo eikai se haittaa jos vähän asian vierestä menee, mutta tää jankkaaminen eri asiasta on rasittavaa luettavaa.
Miksi luet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on kyllä hieno esimerkki siitä, kuinka surkealla tolalla ihmisten luetun ymmärtäminen nykyään on.
Suurin osa puhuu ihan asian vierestä, ei vissiin oikein oo luettu ajatuksella aloitusviestiä.
Eikö se ole ihan terveen ihmisen merkki, ettei höpöhöpö palstalla vimpan päälle panosta, vaan höpöttelee vaan menemään sinne päin? Samalla tyylillähän nämä aloituksetkin tänne tehdään :D
Joo eikai se haittaa jos vähän asian vierestä menee, mutta tää jankkaaminen eri asiasta on rasittavaa luettavaa.
Miksi luet?
Olin siinä toivossa, että järkevästä aiheesta olisi järkevää keskustelua. Mutta erehdyin!
Vastaus: elämä on jo sen verran aikataulutettua, että ei kiinnosta tehdä aikatauluja vapaa-ajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
No nimenomaan. Kummilasta voi tavata muutenkin kuin just synttärinä. Mutta lomareissulle pääsee yleensä vain lomalla. Ja siitä lomareissusta on voinut puhua jo alustavasti puolison, iäkkään äitinsä tai jonkun ystävän kanssa. On vaan toistaiseksi epävarmaa, lähdetäänkö reissuun vai ei. Joten synttärikutsuun on pakko vastata kieltävästi. Siitäkin huolimatta, ettei lomareissu toteutuisikaan.
Mutta me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut lyövät hyvissä ajoin lomasuunnitelmansa lukkoon. Ja kaikki muutkin suunnitelmansa. Ja kun ne on kerran lyöty lukkoon, mitään muutoksia ei tehdä. Kesän alussa yksi mun vanha ystäväni soitti ja sovittiin, että tavataan elokuun alkuopuolella. Päivämäärää ei lyöty lukkoon. Mä olen kesän aikana järjestänyt jo kolmet juhlat ja yhdet on vielä ensi viikolla. Kunhan ne neljännetkin juhlat on ohi, sovitaan sitten päivä, jolloin tavataan. Koitan ottaa lomapäivän ystäväni tapaamiseen, mutta mun pitää elokuussa katsoa, mikä on tilanne töissä ja minkä päivän voin ottaa vapaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
No nimenomaan. Kummilasta voi tavata muutenkin kuin just synttärinä. Mutta lomareissulle pääsee yleensä vain lomalla. Ja siitä lomareissusta on voinut puhua jo alustavasti puolison, iäkkään äitinsä tai jonkun ystävän kanssa. On vaan toistaiseksi epävarmaa, lähdetäänkö reissuun vai ei. Joten synttärikutsuun on pakko vastata kieltävästi. Siitäkin huolimatta, ettei lomareissu toteutuisikaan.
Mutta me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut lyövät hyvissä ajoin lomasuunnitelmansa lukkoon. Ja kaikki muutkin suunnitelmansa. Ja kun ne on kerran lyöty lukkoon, mitään muutoksia ei tehdä. Kesän alussa yksi mun vanha ystäväni soitti ja sovittiin, että tavataan elokuun alkuopuolella. Päivämäärää ei lyöty lukkoon. Mä olen kesän aikana järjestänyt jo kolmet juhlat ja yhdet on vielä ensi viikolla. Kunhan ne neljännetkin juhlat on ohi, sovitaan sitten päivä, jolloin tavataan. Koitan ottaa lomapäivän ystäväni tapaamiseen, mutta mun pitää elokuussa katsoa, mikä on tilanne töissä ja minkä päivän voin ottaa vapaaksi.
Tässä tapauksessa mitään alustavia lomasuunnitelmia ei oltu tehty, eikä puhe ollut edes varsinaisesti reissusta, vaan kyseinen ihminen ei tiennyt onko kotona tuolloin tms epämääräistä. Ja synttärit oli 2 viikon päästä eli aika extempore lomasuunnitelmista olisi käytännössä ollut kyse.
Ja tottakai voi nähdä kummilastaan toisellakin kertaa. Mutta tämänhän voisi kertoa kutsuun vastatessakin eli ei taida päästä paikalle, mutta voisin viedä synttärisankarin vaikka jäätelölle joku toinen päivä tms? Edelleen, arvokysymys minulle.
Noh, joka tapauksessa kutsujalle tuli tästä paha mieli. Ja harmitti hänen puolestaan tuo tökerö käytös eli se, että jäädään odottamaan tuleeko sittenkin jotain parempaa tekemistä. Tai lähinnä tuo tyyli, millä asia ilmaistaan eli jätetään asia roikkumaan ja ilmoitellaan sitten joskus tarkemmin jos muistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
No nimenomaan. Kummilasta voi tavata muutenkin kuin just synttärinä. Mutta lomareissulle pääsee yleensä vain lomalla. Ja siitä lomareissusta on voinut puhua jo alustavasti puolison, iäkkään äitinsä tai jonkun ystävän kanssa. On vaan toistaiseksi epävarmaa, lähdetäänkö reissuun vai ei. Joten synttärikutsuun on pakko vastata kieltävästi. Siitäkin huolimatta, ettei lomareissu toteutuisikaan.
Mutta me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut lyövät hyvissä ajoin lomasuunnitelmansa lukkoon. Ja kaikki muutkin suunnitelmansa. Ja kun ne on kerran lyöty lukkoon, mitään muutoksia ei tehdä. Kesän alussa yksi mun vanha ystäväni soitti ja sovittiin, että tavataan elokuun alkuopuolella. Päivämäärää ei lyöty lukkoon. Mä olen kesän aikana järjestänyt jo kolmet juhlat ja yhdet on vielä ensi viikolla. Kunhan ne neljännetkin juhlat on ohi, sovitaan sitten päivä, jolloin tavataan. Koitan ottaa lomapäivän ystäväni tapaamiseen, mutta mun pitää elokuussa katsoa, mikä on tilanne töissä ja minkä päivän voin ottaa vapaaksi.
Ohis: eikö tuo oo aika itsekäs ajatus, että kummilasta voi nähdä muullonki ku synttäreillä? Tai siis ehkä sille kummilapselle ois tärkeää, että kummi tulee paikalle? Tai mikä tahansa muukin juhlapäivä. Että ei se ole vain päivä muiden joukossa, vaan siinä on ihan oma tunnelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
No nimenomaan. Kummilasta voi tavata muutenkin kuin just synttärinä. Mutta lomareissulle pääsee yleensä vain lomalla. Ja siitä lomareissusta on voinut puhua jo alustavasti puolison, iäkkään äitinsä tai jonkun ystävän kanssa. On vaan toistaiseksi epävarmaa, lähdetäänkö reissuun vai ei. Joten synttärikutsuun on pakko vastata kieltävästi. Siitäkin huolimatta, ettei lomareissu toteutuisikaan.
Mutta me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut lyövät hyvissä ajoin lomasuunnitelmansa lukkoon. Ja kaikki muutkin suunnitelmansa. Ja kun ne on kerran lyöty lukkoon, mitään muutoksia ei tehdä. Kesän alussa yksi mun vanha ystäväni soitti ja sovittiin, että tavataan elokuun alkuopuolella. Päivämäärää ei lyöty lukkoon. Mä olen kesän aikana järjestänyt jo kolmet juhlat ja yhdet on vielä ensi viikolla. Kunhan ne neljännetkin juhlat on ohi, sovitaan sitten päivä, jolloin tavataan. Koitan ottaa lomapäivän ystäväni tapaamiseen, mutta mun pitää elokuussa katsoa, mikä on tilanne töissä ja minkä päivän voin ottaa vapaaksi.
Ohis: eikö tuo oo aika itsekäs ajatus, että kummilasta voi nähdä muullonki ku synttäreillä? Tai siis ehkä sille kummilapselle ois tärkeää, että kummi tulee paikalle? Tai mikä tahansa muukin juhlapäivä. Että ei se ole vain päivä muiden joukossa, vaan siinä on ihan oma tunnelmansa.
Kummilapselle varmasti tärkeä päivä, mutta kummilapsi ei ole kumminsa elämän tärkein ihminen.
Joo itsellä myös yksi kaveri joka kysyy aina yllättäen, että lähdetkö lenkille tms. No usein olen juuri töissä/sopinut jo muuta ja joudun kieltäytymään. Sitten kun yritän etukäteen sopia niin on niin h*lvetin vaikeaa. Tai jos saadaan sovittua joku aika niin viime hetkellä peruu sen. Sitten kuitenkin aina vähän loukkaantuu kun minulle ei sovi lenkkeily 10 minuutin varoajalla. Harvoin tulee enää kyseistä tyyppiä nähtyä kun ei tunnu lainkaan kunnioittavan muiden kuin omaa aikaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ap ole vailla mitään kiveenhakattuja suunnitelmia, että pakko tulla paikalle vaikka pää kainalossa.
Vaan onhan se ikävä, jos yrittää ehdottaa toiselle näkemisiä (ei edes mihinkään kauas tulevaisuuteen, vaan vaikka seuraavalle viikonlopulle!) tai kutsuu vaikka jonnekin juhliin. Niin toisen vastaukset on aina luokkaa "en tiiä, pitää kattoa lähempänä".
Mulla esim. yks sukulainen vastasi oman kummilapsensa synttärikutsuun, että ei tiedä pääseekö paikalle kun on tuolloin kesälomalla ja "saattaa olla jossain reissussa tms". Tulee siis paikalle, jos ei tule mitään parempaakaan tekemistä. Aika tökeröä minusta.
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.
Niin, pointtihan on juurikin siinä, että pidetään suunnitelmat avoinna, jotta voi löytyä jotain PAREMPAA tekemistä. Arvokysymys minusta siis. Tässä esimerkissä ne synttärit ei alunperinkään kovin kiinnosta, tai ainakin sellainen fiilis välittyy kutsujalle (en siis itse ollut tämä kutsuja, vaan sivusta seurasin asiaa).
Eri asia tietenkin, jos pitää odottaa vaikka työvuorolistat. Tällöinhän vastataan kutsuun, että "ilmoitan kunhan tiedän työvuorot tuolle viikonlopulle tms".
Huomaatko näissä siis mitään eroa?
No nimenomaan. Kummilasta voi tavata muutenkin kuin just synttärinä. Mutta lomareissulle pääsee yleensä vain lomalla. Ja siitä lomareissusta on voinut puhua jo alustavasti puolison, iäkkään äitinsä tai jonkun ystävän kanssa. On vaan toistaiseksi epävarmaa, lähdetäänkö reissuun vai ei. Joten synttärikutsuun on pakko vastata kieltävästi. Siitäkin huolimatta, ettei lomareissu toteutuisikaan.
Mutta me ihmiset ollaan erilaisia. Jotkut lyövät hyvissä ajoin lomasuunnitelmansa lukkoon. Ja kaikki muutkin suunnitelmansa. Ja kun ne on kerran lyöty lukkoon, mitään muutoksia ei tehdä. Kesän alussa yksi mun vanha ystäväni soitti ja sovittiin, että tavataan elokuun alkuopuolella. Päivämäärää ei lyöty lukkoon. Mä olen kesän aikana järjestänyt jo kolmet juhlat ja yhdet on vielä ensi viikolla. Kunhan ne neljännetkin juhlat on ohi, sovitaan sitten päivä, jolloin tavataan. Koitan ottaa lomapäivän ystäväni tapaamiseen, mutta mun pitää elokuussa katsoa, mikä on tilanne töissä ja minkä päivän voin ottaa vapaaksi.
Tässä tapauksessa mitään alustavia lomasuunnitelmia ei oltu tehty, eikä puhe ollut edes varsinaisesti reissusta, vaan kyseinen ihminen ei tiennyt onko kotona tuolloin tms epämääräistä. Ja synttärit oli 2 viikon päästä eli aika extempore lomasuunnitelmista olisi käytännössä ollut kyse.
Ja tottakai voi nähdä kummilastaan toisellakin kertaa. Mutta tämänhän voisi kertoa kutsuun vastatessakin eli ei taida päästä paikalle, mutta voisin viedä synttärisankarin vaikka jäätelölle joku toinen päivä tms? Edelleen, arvokysymys minulle.
Noh, joka tapauksessa kutsujalle tuli tästä paha mieli. Ja harmitti hänen puolestaan tuo tökerö käytös eli se, että jäädään odottamaan tuleeko sittenkin jotain parempaa tekemistä. Tai lähinnä tuo tyyli, millä asia ilmaistaan eli jätetään asia roikkumaan ja ilmoitellaan sitten joskus tarkemmin jos muistetaan.
Niin, nyt voidaan siis palata takaisin siihen, mitä alunperin kirjoitinkin: on kieltäydyttävä kutsusta, jos ei ole varma, tuleeko synttäreille vai ei. Ihan vain varmuuden vuoksi, koska muuten toiselle tulee paha mieli. Toki olisi voinut sanoa ei ja sen lisäksi ehdottaa, että mennää joku päivä jätskille. Ja sitten ei mennä sinne synttäreille, koska on jo sanottu ei, vaikka olisi muuten voinutkin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Joo itsellä myös yksi kaveri joka kysyy aina yllättäen, että lähdetkö lenkille tms. No usein olen juuri töissä/sopinut jo muuta ja joudun kieltäytymään. Sitten kun yritän etukäteen sopia niin on niin h*lvetin vaikeaa. Tai jos saadaan sovittua joku aika niin viime hetkellä peruu sen. Sitten kuitenkin aina vähän loukkaantuu kun minulle ei sovi lenkkeily 10 minuutin varoajalla. Harvoin tulee enää kyseistä tyyppiä nähtyä kun ei tunnu lainkaan kunnioittavan muiden kuin omaa aikaansa.
Kahden erilaisen ihmisen kesken tuo ei toimikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ei vaan tajua. Vaikka kuinka en sovi tapaamisia ja vastaan viesteihin vain lyhyesti seuraavana päivänä... Jotenkin tuntuu että on pakko pitää edes jotain yhteyttä ja pyydän sen sit leffaan kun oon itse menossa.
Vierailija kirjoitti:
Jos idea ei minua kiinnosta, niin vastaus on helpolla tuollainen "kattellaan". Se tarkoittaa, ettei idea kiinnosta ellei käy niin ettei ole mitään muutakaan tuohon ajankohtaan sitten tullutkaan. Pidän kuitenkin toiveissa sen jonkin oikeasti kiinnostavan tekemisen.
Aika vässykkä olet jos et uskalla suoraan sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen mieluummin lupaamatta kuin perun lupauksiani.
Jos en pysty vastaamaan heti, sanon, että selvitän huomiseen mennessä tms. Ja selvitän myös.
Itse ihmettelen ihmisiä, jotka eivät osaa/halua aikatauluttaa elämäänsä. Juhliin tulee kutsut hyvissä ajoin ja niissä pyydetään yleensä vastaukset tiettyyn päivään mennessä. Kyläilyt, mökkeilyt, reissut, rapujuhlat, talkoot yms. sovitaan vapaisiin hetkiin ja pari viikonloppua kesässä pidämme yleensä ihan vapaina.
Jos kutsun uuden tuttavuuden ja juttu luistaa, odotan vastakutsua, jos ei tule, tulkitsen niin, ettei häntä kiinnosta, ja se on ihan okei. Sellaista kutsua, kuin "poiketkaa nyt meillekin jossain vaiheessa" en juuri noteeraa. Ei kukaan poikkea kylään nykypäivänä, paitsi ehkä (läheisen siskoni kanssa teemme näin). Kun kutsun ystäviä, laitan watsupilla pari meille sopivaa vaihtoehtoa.
Usein nämä haahuilijat ovat meidän tuttavapiirissä sinkkuja. Uskon, että kun perheellinen joutuu joka viikko olemaan kalenteri kädessä, jotta saa soviteltua työt, harrastukset yms., aikatauluttaminen on itsestään selvää.
djfgldg kirjoitti:
Jos en pysty vastaamaan heti, sanon, että selvitän huomiseen mennessä tms. Ja selvitän myös.
Itse ihmettelen ihmisiä, jotka eivät osaa/halua aikatauluttaa elämäänsä. Juhliin tulee kutsut hyvissä ajoin ja niissä pyydetään yleensä vastaukset tiettyyn päivään mennessä. Kyläilyt, mökkeilyt, reissut, rapujuhlat, talkoot yms. sovitaan vapaisiin hetkiin ja pari viikonloppua kesässä pidämme yleensä ihan vapaina.
Jos kutsun uuden tuttavuuden ja juttu luistaa, odotan vastakutsua, jos ei tule, tulkitsen niin, ettei häntä kiinnosta, ja se on ihan okei. Sellaista kutsua, kuin "poiketkaa nyt meillekin jossain vaiheessa" en juuri noteeraa. Ei kukaan poikkea kylään nykypäivänä, paitsi ehkä (läheisen siskoni kanssa teemme näin). Kun kutsun ystäviä, laitan watsupilla pari meille sopivaa vaihtoehtoa.
Usein nämä haahuilijat ovat meidän tuttavapiirissä sinkkuja. Uskon, että kun perheellinen joutuu joka viikko olemaan kalenteri kädessä, jotta saa soviteltua työt, harrastukset yms., aikatauluttaminen on itsestään selvää.
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Omat lapseni ovat jo aikuisia ja sen vuoksi musta on ihanaa olla haahuilija. Muutaman vuosikymmenen ehdin olla aikatauluttaja ja nyt nautin vapaudesta.
Syitä, miksi joku sanoo "pitää kattoa myöhemmin":
-henkilö ei ole varma päivästä tai jopa viikosta x. Hän saattaa tietää että jokin meno voi sille päivälle tai viikolle osua. Vaikea sovittaa yhteen jotain, jos on liikkuvia tekijöitä. Esim. Mummo voi tulla kylään, kokouksessa voi viipyä iltaan asti, jne.
-henkilö ei ole tottunut käyttämään kalenteria aktiivisesti vapaa-ajallaan. Itse käytän kalenteria lähinnä töissä enkä aikatauluta elämääni turhan takia liikaa, koska se aiheuttaa turhaa stressiä
-henkilö ahdistuu helposti tai stressaa: mitä jos unohdan ilmoittaa kaverille peruuntumisen ja se suuttuu? Mitä jos en muista tapaamista ja se suuttuu? Mitä jos taas homma peruuntuu ja joudun tuottamaan pettymyksen kun ne 2 viime kertaakin peruuntui?
-voi myös olla että hän välttelee sinua mutta jos näette kuitenkin välillä niin en usko siihen
Itse en tykkää varata myöskään lomamatkoja tai suunnitella reissuja pitkän ajan päähän koska pelkään että ne ihan varmasti peruuntuvat ja olen sitten jännittänyt niitä turhaan etukäteen. Jos odotan jotain kaukaisuudessa olevaa, se aiheuttaa mulle jännitystä: oli se sitten pääsykoe, terveystarkastus tai lomareissu. En useinkaan pysty "pääsemään yli" ennen kuin homma on hoidettu alta pois.
Esimerkki tosta ekasta: Esim. viimeksi maanantaina tapasin kaverin ja sanoin hänen kysyessään pe/la etten ole varma voinko tavata hänet maanantaina, koska mulla oli lääkäriaika aamusta enkä tiennyt kauanko siinä menee (esim. onko jonoa, pitääkö käydä labrassa tai kuvattavana) ja mun piti kuitenkin lähteä jo iltapäivällä toiselle paikkakunnalle toisen ihmisen kyydissä, jolla oli myös aika terveydenhuollon puolelle (minkä jälkeen jän tulisi hakemaan minut iltapäivästä).
Haluan vielä tähän loppuun lisätä että tuo että haukut ihmiset (jotka eivät toimi just samalla tavalla kuin sinä), kertoo jo aika paljon.
Tunnolliset/stressaavat/ahdistuvat/herkät yksilöt eivät halua suututtaa kaltaisiasi ihmisiä ja siksi eivät uskalla lyödä lukkoon mitään, koska eivät halua joutua tilanteeseen jossa suutut heille perumisen takia.
Kaverien tapaamisen pitäisi olla mukavaa eikä stressaavaa. Tämä koskee sekä sitä miten osaa suhtautua toisten perumisiin ja tapaan suunnitella asioita (siis heidän elämäänsä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se kaveruus alkaa sitten hiipua, jos ei voi ikinä sopia tapaamista toisen päättämättömyyden takia. Ehkä eri asia, jos toinen asuu ihan naapurissa tai nähdään muuten jonkun asian parissa usein.
Win-win tilanne molemmille, että hiipuu. Spontaanimpi pääsee eroon takertujasta ja takertujan ei tarvitse ahdistua siitä, että spontaanilla on mutuakin elämää kuin takertujan kanssa hengaaminen.
En ole se jolle vastaat, mutta jösses miten onnettomat sosiaaliset taidot on tyypillä joka luulee sitä takertumiseksi, että toivoo ei-vastausta silloin kun toinen ei halua tavata/osallistua. :D
Kaikkea leipä elättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin inhoan tuota. Samat tyypit vastaavat Facebookissa juhlakutsuihin "ehkä". Eivät siksi, että pitäisi vaikka vaihtaa työvuoroa, vaan siksi että lompsivat paikalle jos mitään mielenkiintoisempaa tekemistä ei ilmaannu.
Vastenmielistä sakkia.
Vastaan aina ei enkä saavu paikalle. Mielenkiintoisempaa tekemistä on aina!
Juuri noin toimii fiksu ihminen. Kusipäät roikuttavat kutsujaa epätietoisuudessa itsekkyytensä vuoksi.
Sehän ei ole yhtään itsekästä, että vaatii muita järjestämään elämänsä omien kekkereidensä mukaan.....
Kuka niin on tehnyt? Tässä penätään nyt sitä että vastaat joko kyllä tai ei.
Poista vaihtoehto "ehkä", jos et halua sitä käytettävän. As simple as that.
Ei sitä saa poistettua.
Kyllä saa. Jos ei osaa, voi kirjoittaa "älä vastaa ehkä, koska maailmani romahtaa, jos en saa varmaa vastausta".
Ei saa. Eikä minun maailmani romahda tuosta tietenkään, pidän sitä vain todella tökerönä ja junttina käytöksenä.
Onhan se tosi junttia ja tökeröä, jos ei tiedä kuukautta etukäteen käynnistyykö synnytys ennenaikaisesti vai ajallaan vai vasta yliajalla. Esimerkiksi tuollainen voisi itselläni olla syy vastata ehkä. Toinen voisi olla se, että en ole vielä kutsun saadessani varma, miten työvuoroni menevät. Sekin varmasti tosi tökeröä ja junttia, etten niitä saa selville, vaikka itse en niihin voi vaikuttaa.
Joo, elikkä kuten ekassa kommentissani kirjoitin, sanoin että nämä ihmiset vastaavat ehkä vaikkei heillä ole siihen muuta syytä kuin odottaa mahdollisesti kivampaa tekemistä. Jos pitää mahdollisesti lähteä synnyttämään tai olla töissä, voi ihan hyvin vastata ehkä. Itse vastaan aina ensin ehkä ennen kuin olen varmasti saanut työvuoron vaihdettua. Mutta ilmoitan tämän kutsujalle. "Kerron heti pääsenkö tulemaan kun saan vuoron vaihdettua, tai tietooni etten voi sitä vaihtaa".
Älä ole lapsellinen.
No et sinä voi tietää, mikä on kenenkin syy vastata ehkä. Ei kaikki sinulle jokaista elämänsä vaihetta raportoi. Aikuisten maailmassa asioista sattuu ja tapahtuu eikä aina voi varmuudella tietää, pääseekö vai ei. Ei siitä ehkästä tarvitse pillastua. Ei se ole henkilökohtainen loukkaus.
Älä ole typerä.
Jep. Niillä ihmisillä voi olla elämässään huolia/vaivoja, joista et tiedä mitään. Esim. Jos henkilö kärsii paniikkikohtauksista/ahdistuksesta, monirakkulataudista ja sillä on menkat alkamassa pyytämällesi ajankohdalle tai vaikkapa ärtyneen suolen oireyhtymästä, voi olla vaikea sopia etukäteen mitään. Silloin vastaus on "*ersereikämäinen" ehkä. Ap:n ja muiden kalenteri-kädessä elävien tulisi vähän rentoutua ja ymmärtää että ei ole yhtä ainoaa tapaa nähdä kavereita. Spontaanille ihmiselle sopii usein SINUN aloitteestasi ehdotettu tapaaminen, joten voi hyödyntää sitä ("hei mula ois nyt kerrankin aikaa seuraavat 2 tuntia, käydäänkö lounaalla?").
Tässä juteltiin ja naurettiin just yhden kaverin/tuttavan kanssa puhelimessa että KIITOS kun et halua merkata kalenteriin tapaamisia. Vielä päätettiin puhelu niin että saatan ehkä soittaa takaisin illalla enkä kertonut aikaa, koska toista olisi ahdistanut/jännittänyt odottaa puhelua tiettyyn aikaan "jos hän ei vaikka pystykään vastaamaan kun on tekemässä hommaa x".
Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on eri syitä tuohon. Yhteen kategoriaan ("*erserei*ksi") ette voi meitä niputtaa. Esim. kirjeellä lähetyt juhlakutsut on asia erikseen kuin arkipäiväinen kaverien tapaaminen jonka pitäisi olla molemmille stressivapaata. Niihin tulis toki vastata ajoissa että tuleeko. Samoin 5min ennen saapumista ilmoittavat ovat hekin oma kategoriansa enkä esim. itse tosiaankaan kuulu heihin vaan pidän kutsujan ajantasalla.
Tuo kalenteriin merkkaaminen aiheuttaa osalle ihmisistä hirveästi jännitystä koska eivät halua unohtaa/perua tapaamista. Ja jps he ehdottaa ett "hei tavataanko tunnin päästä, oon kulmilla" niin siihen voi vastata spontaanisti "ei" ja arvatkaa mitä - se on ihan ok!
Mutta kai sä ymmärrät, että jos pitää heti vastata joko kyllä tai ei, niin silloin joutuu usein vastaamaan ei? Ihan vain varmuuden vuoksi. Lähempänä ajankohtaa saattaisi kuitenkin todeta, että ei olekaan lomareissulla vaan kotona ja synttärijuhliin pääsisikin ihan hyvin. Mutta silloin ei tietenkään mennä, kun kerran on jo vastattu ei.