En osaa olla ns.läsnä intiimi hetkinä. En tiedä mitä tehdä.
Kumppanikin on jo huomannut että olen poissaoleva ja kuulemma tylsistyneen näköinen.
Ei ole tarkoitus, mutta tosiaan tunnen olevani jossain tuolla kaukana.
Onko kellään muulla käynyt näin?
Tai mikä voisi auttaa?
Kommentit (129)
Mulla tulee tuollainen olo siinä vaiheessa, jos miehen taholta henkinen yhteys lopahtaa ja hän keskittyy vain ns. tekniseen suorittamiseen. Ei tunnu pahalta, muttei varsinaisesti hyvältäkään, ajaudun kauas pois. Seksi ilman henkistä läheisyyttä on liian kolkkoa minulle.
Vierailija kirjoitti:
Te aseksuaalit voisitte jättää nuo seksihommat muille ja suhdehommatkin jos kumppani ei ole aseksuaali myös.
Sinä voit lopettaa lapsellisen aseksuaalijankkauksen ja ottaa selvää, mikä oikeasti on vikana. Tuolla asenteella arvaisin, että ainakin asenteessa on korjattavaa. Tärkein seksielin on aivot.
Tämmönen tuli mieleen, että jos olisi jotain keskittymishäiriötä, kun minulla ei ainakaan fokus pysy jos teen jotain tylsää ja haluaisin olla jo jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään seksistä, mutten ymmärrä sitä kun se joillekin miehille on niin tunteellinen asia...itse en osaa yhdistää seksiä tunteisiin, vaikka tunteita olisikin.
Nuoruusiän yksi keskeinen kehitystehtävä.
Entä jos seksi herättää sinussa tiedostamatta pelkoa tai häpeää tai jotain semmoista? Ihminen on kuitenkin siinä tilanteessa aika haavoittuvainen. Onko sinulla jotain ikäviä kokemuksia seksiin tai seksuaalisuuteen liittyen tai ovatko ne sinulle muuten jotenkin hankalia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin kivaa? Vai oletko oikeasti tylsistynyt?
Nää on kaksi aika eri tyyppistä tilannetta.
Vähän vaikea kysymys, on se ihan ok - seksi ei ole koskaan ollut mitenkään iso juttu minulle, en oikein ymmärrä koko touhua.
Ja en myöskään suoraan tylsistynyt, mutta kuten sanoin se on aika outoa hommaa minulle.Ap
No voi, sitten et ole rakastunut ainakaan, muutenhan ahmisit sitä miestä.
Sama. Yhden kumppanin kanssa on toiminut parina kertana, mutta hän onkin ollut pitkäaikainen ystävä ensin. Olen ollut tällainen aina ja kokemani seksuaalisen väkivallan jälkeen vielä pahempi. Syy on käsittääkseni sama sekä ennen raiskaustani ja sen jälkeen. (raiskauksesta on siis jo kauan ja on ainakin henkisellä tasolla käsitelty asia). Syy on liian nopeasti seksiin siirtyminen suhteessa. Jo nuorena kuvittelin, että tyyliin kolmansilla treffeillä pitää mennä sänkyyn, ja sitten kun tahdoin viivytellä, niin alkoi kaikki ongelmat ja painostus ja selitysten vaatiminen. Jotenkin se, että "en ole valmis" ei tunnu usein kelpaavan. Jotkut ihmiset tarvitsevat oikeasti AIKAA. Ei mitään paria treffiä tai paria viikkoa. Luultavasti mulle paras tahti on KUUKAUSIA ja vasta sitten sänkyyn. Ihmiset on erilaisia. Kuitenkin seksi esitetään kaikkialla jonain, johon vaan hypätään tai jota harrastetaan tuntemattomienkin kanssa. En mitenkään tuomitse. Olisin mielelläni sellainen, mutta omalla kohdallani kehoni yksinkertaisesti iskee jarrut pohjaan jos oloni ei ole täysin turvallinen ja rentoutunut. Sitä ei tahdonalaisesti vaan päätetä. Se vaatii aidon ystävyyden taustalle. Se vie aikaa. En usko että tässä on mitään epänormaalia. Kyse on vaan siitä, että olen itsekin aiemmin tavallaan tehnyt itse itselleni seksuaalista väkivaltaa painostamalla ja pakottamalla itseni seksiin ennen kuin se tuntui kropassa hyvältä. Ennen kuin oli se oikea himo, oikea tunne, oikea rentoutuminen ja itsevarmuus. Toki varmaan on hyvä käsitellä itsetunto ongelmia ja onko esim oppinut seksin olevan jotenkin häpeällistä. Usein on liian intiimiä, että mieli kestää sellaista yhteyttä. Sitä ei usein tuoda esille esim mediassa kun seksisstä on tehty vaan jotain lihallista toimintaa kuin urheilua. Ja voihan se sitäkin olla eikä sekään ole väärin. Se ei vaan ole yksinkertaisesti monille meistä totuus, vaan seksi on hyvin intiimi kokemus jossa olet kaikkein paljaimmillasi. Kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.
Vierailija kirjoitti:
No mulla on joku lukko siinä myös. Nautin seksistä ja on ollut hyviä, innostavia kumppaneita, mutta usein menen myös jotenkin "pois", enkä osaa heittäytyä tunteen vietäväksi. Yksinään on paljon helpompi irrotella.
Ei ole kyllä kukaan valittanut tylsistyneen oloiseksi, mutta lähinnä laukeaminen on haasteellista toisen seurassa kun en osaa olla silloin läsnä.
Aloittakaa esileikki yksin puuhailemalla, näin me teemme puolison kanssa. Mä meen makkariin flesun kanssa ja mies lämmittelee olkkarissa. Mies katsoo pornoa minä en sitä tarvitse mielikuvitus riittää. Sitten kiimaisempi tulee samaan tilaan ja homma hoituu
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin kivaa? Vai oletko oikeasti tylsistynyt?
Nää on kaksi aika eri tyyppistä tilannetta.
Vähän vaikea kysymys, on se ihan ok - seksi ei ole koskaan ollut mitenkään iso juttu minulle, en oikein ymmärrä koko touhua.
Ja en myöskään suoraan tylsistynyt, mutta kuten sanoin se on aika outoa hommaa minulle.Ap
No voi, sitten et ole rakastunut ainakaan, muutenhan ahmisit sitä miestä.
Ei ole näin yksinkertaista. Olen ollut kuollakseni rakastunut ja halnunnut miestä koko helvatan ajan, ja silti ollut sängyssä ihan lukossa ja poissaoleva, kykenemätön tuntemaan mitään. Yhteys katkeaa omaan kehoon, kun se ihminen on oikeasti paikalla ja iskee suorituspaineet, ulkonäköpaineet ja muutenkin on liian jännää.
Sulje silmät, tyhjennä mielesi ja keskity ainoastaan kuulemaan hengitystä.
Ja laittakaa valot pois, ei aina tarvii kaikkea nähdä.
Voisko olla, että dissosioit? Mulla traumatausta ja dissosioin lähes aina seksin aikana.
Eli olet tyypillinen suomalainen nainen, joka vain lahnaa sängyssä ja odottaa, että mies tekee kaiken. Sitten ihmetellään, kun mies onkin tyytymätön suhteeseen ja päätyy syrjähyppyyn.
Vierailija kirjoitti:
Eli olet tyypillinen suomalainen nainen, joka vain lahnaa sängyssä ja odottaa, että mies tekee kaiken. Sitten ihmetellään, kun mies onkin tyytymätön suhteeseen ja päätyy syrjähyppyyn.
Onneksi olkoon! Keskustelun idioottipalkinto on myönnetty sinulle!
Idioottipalkinto myönnetään keskustelijalle, joka onnistuu erottumaan fiksun keskustelun seasta täytenä idioottina. Lisäpisteitä epäkiinnostavasta, yllätyksettömästä, mutta ilkeästä ja pahantahtoisesta itsensä nolaamisesta.
Mies ei osaa hyväillä sinua. Sano sille että nuolee klitorista ja pimpin ympäriltä ulkoisia häpyhuulia. Ostakaa myös vibraattori niin varmaan alat tuntemaan jotain.
Minä inhoan sitä ainaista jyystämistä. 2minuuttia ja se on siinä. Ukko ei edes huomaa, olenko paikalla vai ei.
Onko joskus ollut tilanne, kun olit läsnä. Mikä oli toisin?
Vierailija kirjoitti:
Eli olet tyypillinen suomalainen nainen, joka vain lahnaa sängyssä ja odottaa, että mies tekee kaiken. Sitten ihmetellään, kun mies onkin tyytymätön suhteeseen ja päätyy syrjähyppyyn.
Siis kun tajuais häipyä kerralla koko ukko, eikä vain piipahtais vieraissa, ja sitte tulis takasin.
Sanon vaan kirjoitti:
Mies ei osaa hyväillä sinua. Sano sille että nuolee klitorista ja pimpin ympäriltä ulkoisia häpyhuulia. Ostakaa myös vibraattori niin varmaan alat tuntemaan jotain.
Omasta mielestäni ulkoisten häpyhuulien nuoleminen ei tunnu miltään, tylsistyneenä olen maannut kun joku mies on sitä tehnyt.
Te aseksuaalit voisitte jättää nuo seksihommat muille ja suhdehommatkin jos kumppani ei ole aseksuaali myös.