Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mulla iskee kerran-pari kuukaudessa valtava ahdistus ja kun sen saa purettua, niin sit taas helpottaa.
25.07.2022 |
Mulla on siis OCD, josta suurin osa pahasta olostabi johtuu, hoidan sitä terapeutilla joka on erikoistunut häiriöön, mutta noi ahdistushuiput kun tulee niin en oo vaan löytäny fiksua tapaa purkaa sitä. En tiedä voisko johtua siitä, kun oon tunnollinen ja liian empaattinen ihminen, että keräänkö sitä taakkaa itseeni niin kauan, että sit ryöpsähtää yli? Kun ajattelen aina, että kyllä mä nyt vielä jaksan ja en mä mitään omaa aikaa tarvi. Mulla siis on lapsi, jonka kanssa olen suurimman osan ajastani, sit koen huonoa omaa tuntoa, kun olen ahdistunut enkä läsnä lapselleni. Sitten jossain vaiheessa "oksennnan" kaiken pahan olon joko miehelle tai sukulaiselleni. Vastaathan siten, miten toivoisit itsellesi vastattavan. :)
Kommentit (6)
Opettele ottamaan omaa aikaa. Kaikki tarvitsevat sellainen. Vaikka kerran viikossa sovit että joku hoitaa lasta edes pari tuntia, jos mahdollista pidempään vaikka yön yli nii sekin on todella hyvä vaihtoehto. Lapsi ei edes vauva kärsi siitä että hän on hoidossa, vaan se on vaarallista että joku päivä äiti oikeasti väsyy liikaa eikä jaksa enää hoitaa lastaan.
Noina päivinä voi vaikka katsoa kotona Netflix sarjoja, riittää että saa oikeasti rentoutua ilman että jatkuvasti vaan vastaa oman lapsen tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh, oon käyny vasta alle puoli vuotta nykyistä terapiaa. Aikaisemmin olin ihan väärässä terapiassa, kun tätä mun ongelmaa ei juuri tunnistettu. Täällä kuitenkin on ihmisiä ehkä, jotka vastaavassa tilanteessa ja on huomannu jonku keinon joka auttaa. Ei kukaan puhunut ettei terapia auta ja kuntoutuminen yleensäkin on pitkä prosessi, johon kuuluu ylä-ja alamäkiä.
Ajattele että tunteet kuuluu elämään, lapsi ei kärsi jos silloin tällöin olet ahdistunut, jos olet sitä joka päivä, silloin se on haitallista lapselle. Tuo ahdistus voi olla esim kuukautiskiertoon liittyvä oire. Epäilisin näin kun niin säännöllisesti ilmenevää. . Sille ei voi oikein mitään, ellei sitten koita hormooni ehkäisyä...
Vierailija kirjoitti:
Opettele ottamaan omaa aikaa. Kaikki tarvitsevat sellainen. Vaikka kerran viikossa sovit että joku hoitaa lasta edes pari tuntia, jos mahdollista pidempään vaikka yön yli nii sekin on todella hyvä vaihtoehto. Lapsi ei edes vauva kärsi siitä että hän on hoidossa, vaan se on vaarallista että joku päivä äiti oikeasti väsyy liikaa eikä jaksa enää hoitaa lastaan.
Noina päivinä voi vaikka katsoa kotona Netflix sarjoja, riittää että saa oikeasti rentoutua ilman että jatkuvasti vaan vastaa oman lapsen tarpeisiin.
Mulla saattaa olla omaa aikaa puoli tuntia viikossa ja sekin on se, että käyn yksin kaupassa. Mulla oli ennen harrastus, mutta nyt en enää voi käydä sielläkään, kun rauta-arvot ihan päin prinkkalaa eli en fyysisesti jaksa. Vauva ei ole ollut kertaakaan yökylässä ilman minua, hän on kohta vuoden. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Opettele ottamaan omaa aikaa. Kaikki tarvitsevat sellainen. Vaikka kerran viikossa sovit että joku hoitaa lasta edes pari tuntia, jos mahdollista pidempään vaikka yön yli nii sekin on todella hyvä vaihtoehto. Lapsi ei edes vauva kärsi siitä että hän on hoidossa, vaan se on vaarallista että joku päivä äiti oikeasti väsyy liikaa eikä jaksa enää hoitaa lastaan.
Noina päivinä voi vaikka katsoa kotona Netflix sarjoja, riittää että saa oikeasti rentoutua ilman että jatkuvasti vaan vastaa oman lapsen tarpeisiin.
Mutta siis kiitos vastauksesta, mun täytyy varmasti opetella sellaista oman ajan vaatimista.
Alue: Aihe vapaa
Ompa kumma ettei terapia auta. Täältähän löytyy kaikkeen vastaus.