Parhaat videopelit
Kommentit (448)
Ei se pelaaminenkaan aina niin kivaa ole...
Jos myytte videopelejä, minkä takia poistatte peliohjekirjan kotelon sisältä, vaikka se on uutena siinä ollut mukana?
Sama kuin möisitte auton ja olisitte repineet siitä erinäisiä osia irti, vaikka tuulilasinpyyhkijät, kaasupolkimen, starttimoottorin, ja möisitte sitten ne erikseen eniten tarjoavalle, varsinaisen auton ostaja pärjilkööt miten parhaiten taitaa jos ei ostakaan teiltä erikseen niitä tarvitsemiaan osia!!
Vttumitä köyhäilyä!
Pelit on luusereille. Tyypillistä 2026 että tämmöinen nörttipaska on normalisoitu, niin että jopa kauniit naiset pelaavat. Menkää ulos ja juoskaa vaikka 3 km mieluummin. Nämä pelit on suunniteltu addiktoimaan aivoja. MT-ongelmien yksi juurisyistä Suomessa.
Itsekin olin pelikoukussa joku 8 vuotta sitten, hetken aikaa. Huomasi heti miten se alkoi vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen, muut jutut mistä olin aiemmin tykännyt, kuten kuntosali, ruoanlaitto tai lukeminen alkoivat vaikuttaa tylsiltä. Koska niistä ei saanut välitöntä dopamiini-hittiä. Huomasin että ajattelin pelitapahtumia suihkussa ja töissä. Suunniteltu addiktoimaan. Fyysinen kunto ja sosiaalinen itsevarmuus alkoi nopeasti heiketä. Onneksi repäisin itseni irti heti, eikä sitä kestänyt kuin pari kuukautta.
Lego-pelit, Indiana Jones, Pirates of Caribian, Jurassic Park, Star wars saga, Batman 1, Harry Potter
Voi varmaan mainita uusimman suosikin eli baldurs gate kolmosen. Ärsyttää edelleen tuo dnd pelimekaniikka jota ei voi oikein ohittaa, ja pelimoottorikin tuntuu olevan vanhanaikainen kun tuulettimet huutaa vaikka grafiikat ei nyt niin äärimmäisen raskaat ole.
Silti, vaihtoehtoja erilaisiin toimintavalintoihin riittää, ja hahmot on ainakin ok.
Vierailija kirjoitti:
Pelit on luusereille. Tyypillistä 2026 että tämmöinen nörttipaska on normalisoitu, niin että jopa kauniit naiset pelaavat. Menkää ulos ja juoskaa vaikka 3 km mieluummin. Nämä pelit on suunniteltu addiktoimaan aivoja. MT-ongelmien yksi juurisyistä Suomessa.
Itsekin olin pelikoukussa joku 8 vuotta sitten, hetken aikaa. Huomasi heti miten se alkoi vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen, muut jutut mistä olin aiemmin tykännyt, kuten kuntosali, ruoanlaitto tai lukeminen alkoivat vaikuttaa tylsiltä. Koska niistä ei saanut välitöntä dopamiini-hittiä. Huomasin että ajattelin pelitapahtumia suihkussa ja töissä. Suunniteltu addiktoimaan. Fyysinen kunto ja sosiaalinen itsevarmuus alkoi nopeasti heiketä. Onneksi repäisin itseni irti heti, eikä sitä kestänyt kuin pari kuukautta.
Ehkä jotkut pelit ruokkivat tuollaista välitöntä dopaamiiniannostusta, mutta moni peli vaatii pitkää panostusta ja uppoutumista. Hölmöä maalata noin leveällä telalla koko genre roskaksi.
Heyyyyy... nythän löytyi varmasti 70-luvun paras peli, Fonz! Vai uskallatko olla eri mieltä Fonzien kanssa?