Paljonko voisit antaa anteeksi ulkonäön suheen, jos muut ominaisuudet olisivat huippuluokkaa?

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti harvinaisuus mutta mua kiinnostaa vain luonne, ihminen henkilönä. Olen ihastunut vaikka minkä näköisiin rölleihin koska ovat olleet mukavia, fiksuja, asiallisia ja kunnollisia.

Et harvinaisuus, vaan normaali. Siinä mielessä hieman poikkeava, että ylipäätään päädyit tällaiseen tasoteoriahullun ketjuun kommentoimaan. Yleensä normaalit eivät päädy. 

En voisi seurustella itseni mielestä vastenmielisen näköisen kanssa. Tosin niitä vastenmielisen näköisiä on melkoisen pieni osa miehistä, suurin osa ei herätä suurempia tunteita puoleen tai toiseen. Paha ylipaino tai epähygieenisyys on turn off, mutta ne toki on hankittuja ominaisuuksia, eikä sellainen ihminen voisi olla täydellinen sisäisestikään.

Lähes kaiken.

T:Nainen

En arvioi ulkonäköä numeroin, vaan kahdella eri vaihtoehdolla: miellyttää tai ei miellytä. Jos ulkonäkö ei miellytä, ei ole mitään millä sitä pystyisi kompensoimaan. Eli vastaus otsikon kysymykseen: en yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkökin on aika laaja käsite. Itse en esim. syty ylipainosta mitenkään, vaikka olisi miten mukava ihminen. Ne tuntuu vaan aina jotenkin niin kaverillisilta enkä voi sille mitään.

Meinaatko vakavissasi, että otat avioeron, jos rouvasi lihoo ylipainon puolelle?

Jos on tavallisen näköinen, ei komea mutta ei rumakaan. Yllättävän paljon näin kesäaikaan on liikenteessä valtavan rumia ihmisiä. Oikein sellaisia vähämielisen oloisia juntteja.

Ottaako komea vaimonhakkaaja vai ruma helle ja rakastava mies. Mielestäni ei ole terve, jos tuota tarvitsee edes harkita tai jos valitsee ensin mainitun. 

Uskoisko johonkin auroihin, mutta hyvä energia tuntuu. Joku ihmisen olemuksessa. Mikään kello tai muu statusesine ei tee vaikutusta. Tai en yleensä huomaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Ottaako komea vaimonhakkaaja vai ruma helle ja rakastava mies. Mielestäni ei ole terve, jos tuota tarvitsee edes harkita tai jos valitsee ensin mainitun. 

Kaksi kysymystä:

1. Entä jos se komea ei ole vaimonhakkaaja eikä millään tavalla muutenkaan luonteeltaan sitä toista huonompi?

2. Riittääkö sille rumalle miehelle seksitön suhde? Koska jos se nainen pitää häntä rumana eli ei-puoleensavetävänä omissa silmissään, niin eihän hän silloin halua sitä miestä myöskään katsella eikä kosketella. Vai pitäisikö hänen sulkea silmät ja ajatella isänmaata?

Ihminen ihastuu tai ei ihastu. Muulla ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Ottaako komea vaimonhakkaaja vai ruma helle ja rakastava mies. Mielestäni ei ole terve, jos tuota tarvitsee edes harkita tai jos valitsee ensin mainitun. 

Siinä on se, että jos on yhtä naista hakannut, niin ei välttämättä hakkaa toista.

Oikeastaan ainoa ulkoinen kriteeri on se, että mies on suunnilleen ikäiseni. En voi syttyä miehistä, jotka voisivat olla ikänsä puolesta isäni tai poikani. Kai joku biologinen juttu. Muuten ulkonäöllä ei ole ollut koskaan mitään merkitystä, kunhan on sydämellinen. Ja päihteetön. Kaikki suhteet ovat tähän kariutunet, kun se nk. satunnainen käyttö onkin osoittautunut riippuvuudeksi.

Vaikka tyypillä olisi kaikin tavoin elämä ja jutut kunnossa, niin valitettavasti ulkonäöllä on itselleni sen verran paljon merkitystä, etten todellakaan innostuisi seksuaalisessa mielessä mistään lihavasta ja taviksennäköisestä miehestä. Ikävää sanoa näin. Olen kuitenkin itse aika kovatasoinen nainen (hyi, tuntuu pahalta kirjoittaa tällä tavalla - ulkonäöstä ja tasoista), joten tiedän, että tsäänssini saada täydellinen mies on hyvä (ja olenkin saanut, tarjokkaita olisi ollut enemmänkin).

Olen aina ihmetellyt näitä naisia, jotka roikkuvat jonkun vanhan rikkaan rumiluksen kanssa vain rahan vuoksi. Minua eli todellakaan lämmittäisi mikään merkkilaukku tai timantit, jos pitäisi harrastaa sänkyhommia hirviön kanssa.

Pahoittelut, jos tämä tekstini vaikuttaa jotenkin ylimieliseltä ja itserakkaalta. En siis todellakaan sanoisi tällaista kuin anonyyminä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako komea vaimonhakkaaja vai ruma helle ja rakastava mies. Mielestäni ei ole terve, jos tuota tarvitsee edes harkita tai jos valitsee ensin mainitun. 

Kaksi kysymystä:

1. Entä jos se komea ei ole vaimonhakkaaja eikä millään tavalla muutenkaan luonteeltaan sitä toista huonompi?

2. Riittääkö sille rumalle miehelle seksitön suhde? Koska jos se nainen pitää häntä rumana eli ei-puoleensavetävänä omissa silmissään, niin eihän hän silloin halua sitä miestä myöskään katsella eikä kosketella. Vai pitäisikö hänen sulkea silmät ja ajatella isänmaata?

1. Sittenhän kyse ei enää ole siitä, mitä aloituksessa kysytään

2. Tuota sinun pitää kysyä siltä rumalta mieheltä

Jos on älykäs, hauska, elämänjanoinen, hellä, rakastava, seikkailullinen, avoin, tasapainoinen, hyväitsetuntoinen, karismaattinen yms ja kemiat kohtaa, niin en välitä ulkonäöstä enkä edes sukupuolesta tuon taivaallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti harvinaisuus mutta mua kiinnostaa vain luonne, ihminen henkilönä. Olen ihastunut vaikka minkä näköisiin rölleihin koska ovat olleet mukavia, fiksuja, asiallisia ja kunnollisia.

Et harvinaisuus, vaan normaali. Siinä mielessä hieman poikkeava, että ylipäätään päädyit tällaiseen tasoteoriahullun ketjuun kommentoimaan. Yleensä normaalit eivät päädy. 

Normaalisti geenit ohjaavat parinvalintaa ja parin ja täten jälkikasvun geenit arvioidaan alitajuisesti kumppanin ulkonäön perusteella. Epänormaalia on ohittaa geneettiset valinnat täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti harvinaisuus mutta mua kiinnostaa vain luonne, ihminen henkilönä. Olen ihastunut vaikka minkä näköisiin rölleihin koska ovat olleet mukavia, fiksuja, asiallisia ja kunnollisia.

Et harvinaisuus, vaan normaali. Siinä mielessä hieman poikkeava, että ylipäätään päädyit tällaiseen tasoteoriahullun ketjuun kommentoimaan. Yleensä normaalit eivät päädy. 

Normaalisti geenit ohjaavat parinvalintaa ja parin ja täten jälkikasvun geenit arvioidaan alitajuisesti kumppanin ulkonäön perusteella. Epänormaalia on ohittaa geneettiset valinnat täysin.

Etkö oikeasti tiennyt, että geenit vaikuttavat huomattavasti olennaisempiinkin asioihin kuin ulkonäköön (joka muuttuu jokaisella meistä iän myötä)? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkökin on aika laaja käsite. Itse en esim. syty ylipainosta mitenkään, vaikka olisi miten mukava ihminen. Ne tuntuu vaan aina jotenkin niin kaverillisilta enkä voi sille mitään.

Meinaatko vakavissasi, että otat avioeron, jos rouvasi lihoo ylipainon puolelle?

Eipäs tehdä oletuksia siellä sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteen.

Mutta ei, kun tunneside on muodostunut niin ei se myöhemmin enää haittaa vaikka mies lihoaisikin. Lähtökohtaisesti kuitenkaan en näe ylipainoa mitenkään viehättävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti harvinaisuus mutta mua kiinnostaa vain luonne, ihminen henkilönä. Olen ihastunut vaikka minkä näköisiin rölleihin koska ovat olleet mukavia, fiksuja, asiallisia ja kunnollisia.

Et harvinaisuus, vaan normaali. Siinä mielessä hieman poikkeava, että ylipäätään päädyit tällaiseen tasoteoriahullun ketjuun kommentoimaan. Yleensä normaalit eivät päädy. 

Normaalisti geenit ohjaavat parinvalintaa ja parin ja täten jälkikasvun geenit arvioidaan alitajuisesti kumppanin ulkonäön perusteella. Epänormaalia on ohittaa geneettiset valinnat täysin.

Etkö oikeasti tiennyt, että geenit vaikuttavat huomattavasti olennaisempiinkin asioihin kuin ulkonäköön (joka muuttuu jokaisella meistä iän myötä)? 

Se että on kiva ja huumorintajuinen tyyppi nyt ei ole missään geeneissä. Mikään ei takaa että lapsista tulisi myös kivoja ja huumorintajuisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti harvinaisuus mutta mua kiinnostaa vain luonne, ihminen henkilönä. Olen ihastunut vaikka minkä näköisiin rölleihin koska ovat olleet mukavia, fiksuja, asiallisia ja kunnollisia.

Sä olet sitten niin hieno ja hyvä ihminen.