Lue keskustelun säännöt.
Työstä käy 4-vuotiaan kanssa kauppareissut!
23.07.2022 |
Kokeiltiin taas kerran, miten poika käyttäytyy kaupassa, missä ei ole ns. autokärryä. Noh, eihän siitä tullut mitään.. kun pitää kädestä kiinni niin poika rimpuilee otteesta ja menee vähän väliä makaroniksi ja konttaa pitkin lattioita. Kun päästää irti, niin juoksee samantien karkuun... hiestä märkänä kauppareissu ohi, jännitti vaan miten saa ostokset saa maksettua, mutta onneksi oli vain muutama tuote.. huh! Ei lapsen kanssa shoppailu ole mitään helppoa, ainakaan meidän tapauksessa.
Kommentit (34)
Onneksi ei ole tuollaistakaan huolta ja rasitetta elämässä kun ei ole lapsia. Olen kiitollinen tästä joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole tuollaistakaan huolta ja rasitetta elämässä kun ei ole lapsia. Olen kiitollinen tästä joka päivä.
Ja kaiken kukkuraksi käyt joka päivä vauva-nimisellä palstalla kertomassa, kuinka kiitollinen olet. Täyttä elämää selvästikin.
Niin tuttua. Kyllä lapset oppivat, mutta se vaatii aikaa ja saman asian kertausta.
Miksi lapsi pitää ottaan kauppaan mukaan, jos ei osaa siellä käyttäytyä?
Kyllä yhden lapsen kanssa pärjää aina. Selkeät rajat oltava, älä anna lapsen perseillä. Sinä häntä rajaat eikä lapsi sinua. Kun lapsi alkaa käyttäytyä huonosti niin varoitat; "jos vielä jatkat, niin ostosreissu keskeytyy ja kaupasta lähdetään ulos". Mikäli perseily tämän jälkeen jatkuu, niin kaupasta todellakin lähdetään ulos. Kerran tai kahden jälkeen oppii kyllä. Ja huom. tuo varoittaminen on tärkeää, jotta lapsi saa mahdollisuuden korjata käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi pitää ottaan kauppaan mukaan, jos ei osaa siellä käyttäytyä?
Miten voi olettaa että lapsi osaa käyttäytyä julkisissa paikoissa, jos se koskan ei pääse sinne, koska ei heti osaa automationa käyttäytyä? Suurin osa lapsista ei osaa ainakaan heti ja mitä pienempi on. Ei nuo ikäihmiset ja työikäinenkään aina täysin etikettien mukaan toimi...
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Kyllä lapset oppivat, mutta se vaatii aikaa ja saman asian kertausta.
Sama kokemus, ja omat lapset on ns. normaaleja eli ei ole sairauksia tms. Voimia aloittajalle! Voi hyvin olla että pian jo helpottaa. Jatkakaa harjoittelua ja nimenomaan siellä kaupassa. Tietysti oman jaksamisen kannalta voi olla hyvä miettiä muitakin vaihtoehtoja, esim. jos joskus pääsisi vaikka yksin kauppaan (kaikilla sitä vaihtoehtoa ei tietenkään ole) tai tilaisi ostokset kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olettaa että lapsi osaa käyttäytyä julkisissa paikoissa, jos se koskan ei pääse sinne, koska ei heti osaa automationa käyttäytyä? Suurin osa lapsista ei osaa ainakaan heti ja mitä pienempi on. Ei nuo ikäihmiset ja työikäinenkään aina täysin etikettien mukaan toimi...
Just näin...
mielestäni ihan naurettavaa että (jo) 4-vuotiaan lapsen kanssa ei muka voisi ostoksia tehdä. Vanhemman on syytä katsoa peiliin, jos ei keksi keinoja "ongelman" ratkaisemiseksi, toisin sanoen oman lapsensa kasvattamiseksi ja opettamiseksi. Ja vinkki: se ratkaisu ei sitten ole laittaa lapselle ruutua käteen kauppareissun ajaksi, vaan toistoa, toistoa ja toistoa sekä vanhemman systemaattista ja rauhallista opastusta kuinka kaupassa käyttäydytään.
Joo, alkakaa vaan harjoittelemaan kauppareissuja, puhumaan nätisti, puhumaan pahasti, tehkää sellainen meditiorinki sinne kotiin ja jutelkaa ihan vaan rauhassa, kyllä se siitä. Meillä sanottiin lapsille että, jos kaupassa ei osata käyttäytyä niin sinne ei oteta mukaan. Käyttäytyivät oikein nätisti. Jestas näitä nykyajan "erityislapsia"!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole tuollaistakaan huolta ja rasitetta elämässä kun ei ole lapsia. Olen kiitollinen tästä joka päivä.
Ja kaiken kukkuraksi käyt joka päivä vauva-nimisellä palstalla kertomassa, kuinka kiitollinen olet. Täyttä elämää selvästikin.
Kommentoin vain tähän aloitukseen, en yleensä osallistu lapsia koskeviin ketjuihin, mutta nyt oli pakko kun käy aloittajaa niin sääliksi. Voivoi kun kurittomien kakaroiden mammalla ottaa koville kun joku ei ole laittanut itseään tuohon helvettiin - no kyllä se siitä sitten 18 vuoden päästä! :)
Hommaa sille "vauvanvaljaat" (talutusvaljaat)? Kävelevä lapsi pysyy niiden avulla hyvin hallinnassa, ja jos lapsi vetää itsensä veteläksi, niin niillä saa lapsen kiinni esim. ostoskärryjen penkkiin. Lisäksi 4v tuskin haluaa "vauvanvaljaissa" kulkea, joten ne toimivat kätevästi uhkauksena jos käytös ei pysy toivotulla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsellesi pikkukärryt ja oma ostoslista, jossa on vaikka maitopurkin tai omenan kuva. Lapsi saa sitten itse kerätä näitä juttuja kärryyn. Sovikaa säännöt etukäteen: kaupassa ei juosta tai huudeta. Harjoitelkaa tilanteita, niin pikkuhiljaa alkaa sujumaan.
Juuri näin. Meillä aina lapsukainen sai valita jo parivuotiaana ostoslistasta niitä tuotteita, jotka kaupassa ylettää ottaa tai haluaa, että äiti ne hänelle antaa. Sitten jokainen piirsi ne asiat omaan listaansa (oli upeita kiemuroita...) ja tärkeänä lähtivät pikkukärryjen kanssa liikkeelle. Kaupassa meni vähän kauemmin, mutta voi että sitä intoa! Ja siis listassa oli ihan normikauppakamaa, ei mitään karkki-sipsi-limpparia.
Kassalla auttoivat kamat hihnalle ja jeesasivat pakkaamisessa. Oli myös oma pikkuekokassi, jossa kantoivat topakkana kevyitä ostoksia.
Koskaan ei kiukkua ollut ja aina kehuttiin kauniista käytöksestä. Samalla on jatkettu ja fiksuja teinejä meillä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsellesi pikkukärryt ja oma ostoslista, jossa on vaikka maitopurkin tai omenan kuva. Lapsi saa sitten itse kerätä näitä juttuja kärryyn. Sovikaa säännöt etukäteen: kaupassa ei juosta tai huudeta. Harjoitelkaa tilanteita, niin pikkuhiljaa alkaa sujumaan.
Juuri näin. Meillä aina lapsukainen sai valita jo parivuotiaana ostoslistasta niitä tuotteita, jotka kaupassa ylettää ottaa tai haluaa, että äiti ne hänelle antaa. Sitten jokainen piirsi ne asiat omaan listaansa (oli upeita kiemuroita...) ja tärkeänä lähtivät pikkukärryjen kanssa liikkeelle. Kaupassa meni vähän kauemmin, mutta voi että sitä intoa! Ja siis listassa oli ihan normikauppakamaa, ei mitään karkki-sipsi-limpparia.
Kassalla auttoivat kamat hihnalle ja jeesasivat pakkaamisessa. Oli myös oma pikkuekokassi, jossa kantoivat topakkana kevyitä ostoksia.
Koskaan ei kiukkua ollut ja aina kehuttiin kauniista käytöksestä. Samalla on jatkettu ja fiksuja teinejä meillä onkin.
Joskus on kyllä ärsyttävää odotella omaa vuoroa jonossa kun pikku-apulaiset "auttaa" äitiänsä (tai muuta huoltajaa) ostosten nostelussa hihnalle, joillain perheillä kestää tässä hommassa ikuisuus. Sitten pitäisi vain hymistellä että onpa reippaita lapsia. Kaikilla ei tunnu olevan sellaista tilannetajua että aikuisena ottaisi tilanteen haltuun jos alkaa kertyä jonoa taakse.
Kyllä monella on ongelmia etenkin uhmaikäisten lasten kanssa vaikka kovasti muuta väittävät - että heillä on oikeat enkelit jotka hymyillen kävelevät tahdissa perässä kaupassa ja puhuvat kirjakieltä ilman yhtään väärää sanaa ja jotka on kasvatettu "kasvatan lapseni for dummies" kirjan ohjeiden mukaan... tai sitten lapset on peloteltu niin että he ovat hyvin hiljaisia eivätkä uskalla tehdä mitään ylimääräistä ettei vaan tule sanomista... tosiasia on se että monien lasten kanssa on haasteita ja se tulee korostumaan etenkin mm. kouluissakin kun opettajilla ei ole mitään keinoa hillitä häiriköiviä lapsia, jos opettaja sanoo väärän sanan niin saman tien vanhemmat vetävät oikeuteen... ei ole helppo yhtälö... voimia joka tapauksessa paljon on muitakin jotka painivat samojen ongelmien kanssa...