Onko oppilaitoksella Suomessa väliä?
Mikä tämä keskustelu on, että maakuntien yliopistoista ja amkeista ei pääse valmistumisen jälkeen töihin?
Kommentit (12)
En ole ikinä törmännyt tuohon. Tutkinnon nimi/sisältö on se mikä kiinnostaa.
On sillä aina ollut. Nykyään ilmiö on valahtanut koskemaan jo yläkouluakin.
Vierailija kirjoitti:
On sillä aina ollut. Nykyään ilmiö on valahtanut koskemaan jo yläkouluakin.
Ketään ei kiinnosta, mistä ne KTM:n paperit on hankittu. Pää ja sivuaine ainoastaan.
Ikävä totuus on, että mitä pienempi paikkakunta, sitä vähemmän valvontaa, ja sitä laiskemmat opettajat.
Joissakin kouluissa kaikki, siis kaikki on kiinni oppilaasta, koska opetusta ei muuten tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sillä aina ollut. Nykyään ilmiö on valahtanut koskemaan jo yläkouluakin.
Ketään ei kiinnosta, mistä ne KTM:n paperit on hankittu. Pää ja sivuaine ainoastaan.
Kyllä kiinnostaa. Ekan oikean työpaikan jälkeen sillä lakkaa olemasta niin suuri merkitys, mutta oikeassa oppilaitoksess verkostoitumalla pääsee edelleen pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä totuus on, että mitä pienempi paikkakunta, sitä vähemmän valvontaa, ja sitä laiskemmat opettajat.
Joissakin kouluissa kaikki, siis kaikki on kiinni oppilaasta, koska opetusta ei muuten tule.
Ammattikorkeakoulujen kohdalla näin onkin, mutta työnhaku ei tyssää siihen, jos tutkintosi on vaikkapa Centriasta.
Vain tuntemattomat ulkomaiset yliopistot ja "instituutit" arveluttavat. Juristi on juristi ja DI on DI, olipa valmistunut mistä suomalaisesta yliopistosta tahansa.
Tämä voi riippua ihan tutkimusalastakin. Maakuntayliopistolla voi olla joku tietty alue, jossa se on tutkimuksessa vahvoilla ja tämä tekee siitä opiskelijoillekin hyvän paikan opiskella juuri tätä tiettyä asiaa. Tuntemani nuori matemaatikko teki ensin maisteriopinnot Helsingissä, mutta tohtoriopintoja hän lähti tekemään Turkuun, koska on kiinnostunut lukuteoriasta ja Turussa on juuri lukuteorian alueella ihan maailmankin mittapuulla huippuosaamista.
Ihan naisen logiikalla ajateltuna Helsinki on professoreille mieluisampi työpaikka kuin joku maakunta. Kyvykkäimmät pyrkivät siis saamaan professuurin Helsingistä ja näiden perässä kyvykkäimmät opiskelijat haluavat Helsinkiin. Näille kyvykkäille opiskelijoille on mielekästä päästä opiskelemaan toisten kyvykkäiden opiskelijoiden parissa. Ihan sama kuvio kuin parhaissa lukioissa - ne vetävät puoleensa parhaita opettajia ja parhaita opiskelijoita.
Ei se opiskelupaikka tietenkään yksilön kohdalla lopputulosta määritä. Mutta ilman muuta se suuri kuva vaikuttaa siihen, miten työnantaja arvostaa eri yliopistoissa opiskelleita.
Kylläpä sitä pääsee töihin maakuntien oppilaitoksista ja korkeakouluistakin. Koulutus antaa työkalut ja valmiudet työelämään, itsestä on kiinni, osaako niitä käyttää ja rakentaa omaa urapolkuaan järkevästi. Toki verkostoituminen alueella on tärkeää sekä valinnat esim. Sivuaineiden/vapaavalintaisten opintojen ja harjoittelujen suhteen. Hölmöähän tietysti on opiskella kokonainen korkeakoulututkinto harjoitteluineen Lapissa, jos tavoite on päästä heti hyviin töihin pääkaupunkiseudulla. Uran rakentaminen täytyy aloittaa opiskelun aikana. Käsien heiluttelijat ja fuksivuoden bilemoodiin koko opintojen ajaksi jäävät lusmut jäävät työelämän vauhdista jo alkumetreillä paikkakunnasta ja opinahjosta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sillä aina ollut. Nykyään ilmiö on valahtanut koskemaan jo yläkouluakin.
Ketään ei kiinnosta, mistä ne KTM:n paperit on hankittu. Pää ja sivuaine ainoastaan.
Kyllä kiinnostaa. Ekan oikean työpaikan jälkeen sillä lakkaa olemasta niin suuri merkitys, mutta oikeassa oppilaitoksess verkostoitumalla pääsee edelleen pidemmälle.
Tuo ihan totta, että tietyissä paikoissa verkostuituminen on helpompaa ja täten työllistyminen. Mutta edelleenkään ei liity suoraan siihen, että työnhakijan hakemus työnnetään jonkun oppilaitoksen perusteella silppuriin.
Miksi tasa-arvon Suomessa pidetään väliä ( eroa) ? Miksi haluat erottautua muista? Ai niin, sitähän vaatii markkinatalous ja kapitalismi, siis ts. kilpailu. Juuri tämän vuoksi sosialistinen hyvinvointivaltio ja markkinatalous istuvat niin kovin huonosti yhteen.
Ei. Kaikissa opetus yhtä kuralla, kun ei ole määrärahoja.