Mies muuttui ilkeäksi vauvan syntymän jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ainakaan ollut taloudellisesti mahdollista, että molemmat olisivat vaikka kolme vuotta lapsen synnyttyä kotona. Toisen oli pakko olla töissä. Miten lapsen hoitaminen on mahdollista jakaa tasan jos toinen on töissä?

Molemmat voi pitää vuorotellen perhevapaata. Vähän epäilen, ettei ap:n mies halua pitää perhevapaata ja jos pitääkin, kotityöt jää naisen vastuulle silloinkin.

Tunnistan kirjoittajan ja mies olisi halunnut jäädä perhevapaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ainakaan ollut taloudellisesti mahdollista, että molemmat olisivat vaikka kolme vuotta lapsen synnyttyä kotona. Toisen oli pakko olla töissä. Miten lapsen hoitaminen on mahdollista jakaa tasan jos toinen on töissä?

Molemmat voi pitää vuorotellen perhevapaata. Vähän epäilen, ettei ap:n mies halua pitää perhevapaata ja jos pitääkin, kotityöt jää naisen vastuulle silloinkin.

Ja yli puolet menoista miehen maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mene töihin ja mies jää kotiin. Vaihtakaa osia. Kyllä mies oppii vaihtamaan vaipat.

Voisi oppia, muttei viitti.  Anoppi tulee hoitamaan.  Oikein mielelläänkin, että pääsee sanomaan, kuinka huono äiti se miniä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli naisten pitäisi vain saada maata kotona? Sinähän siellä päivisin sotket, eikö sinun kuulu siivota omia sotkujasi? Paljonkos tuot rahaa talouteen?

Vai että maata kotona? Ihan itse itsensäkö se vauva hoitaa, kun äiti makaa sohvalla emmerdalea katsoen?

ihan pitää ottaa tissi esiin ja vaihtaa vaippa. On se rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ainakaan ollut taloudellisesti mahdollista, että molemmat olisivat vaikka kolme vuotta lapsen synnyttyä kotona. Toisen oli pakko olla töissä. Miten lapsen hoitaminen on mahdollista jakaa tasan jos toinen on töissä?

Se, että käy töissä ei edellytä puolisolle ilkeilyä raskauskiloista, laiskottelusta tai mistään muustakaan. Ei tässä vaadittu miestä jäämään töistä pois, vaan kohtelemaan 2kk sitten synnyttänyttä, pienen vauvan kanssa parin tunnin välein heräilevää, imettävää äitiä kunnioittavasti. Jos mies ei tee niin, ei hän ansaitse tuota naista, eikä tuo nainen ansaitse tulla noin huonosti kohdelluksi.

Vierailija kirjoitti:

Mene töihin ja mies jää kotiin. Vaihtakaa osia. Kyllä mies oppii vaihtamaan vaipat.

Vauva on vasta 2kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on moni muukin mies liittonsa tuhonnut.  Minunkin exäni (jo kauan sitten) teki just tuota.  Minä kuulemma sain vain kotona laiskotella sen varjolla, että oli vauva.

Miestä ärsytti se, että olin niin kiinni vauvassa, ja se, että "sain" jäädä kotiin, kun hän lähti töihin.  Sitä, että vauvan kanssa oleminen ei todellakaan ole laiskottelua, hän ei hyväksynyt ollenkaan.  

Vauvan imettäminenkin oli hänestä vain laiskana makaamista.  

Vähitellen (aika nopeastikin) se muuttui selkeäksi ilkeilyksi ja kiusanteoksi.  En saanut missään vaiheessa yrittää levätä, vaikka olin joutunut valvomaan koliikkivauvan kanssa koko yön.  Ja vaikka hänellä olisi olut vapaapäivä, ei hän suostunut tekemään mitään.  Mitään apua en saanut.

Hän teki tahallaan sitä, että tavalla tai toisella herätti vauvan, jos se sattumalta nukkuikin oikein hyvin.   Esim. yöllä lähti vessaan ja ohi mennessään tönäisi muka vahingossa vauvan sänkyä oikein kunnolla, niin että vauva varmasti heräsi.  Sitten hän vain sanoi, että kakaras huutaa, nouse ylös.  Kerran vauva oli ulkona vaunuissa nukkumassa, kun mies tuli töistä kotiin.  Näin ikkunasta, kuinka hän tarttui vaunuihin ja keikutti niitä niin, että vauva heräsi.  Televisiota katsoessaan hän piti sitä niin kovalla, että vauva varmasti häiriintyi.  Minun piti sitä koko ajan rauhoitella.

Minun tehtäväni oli sitten hänen mielestään pitää vauva täysin hiljaisena, että HÄN sai nukkua rauhassa eikä vauva saanut häiritä hänen elämäänsä millään lailla.

Se oli raskasta, mutta raskainta oli juuri tuo hänen harjoittamansa ilkeily, loukkaaminen ja tahallinen kiusanteko.  Minulla meni rakkaus ja luottamus häneen kokonaan.  En olisi uskonut, ellen olisi itse joutunut kokemaan.

Ero siitä tuli, vaikka ei hän siihen uskonut.  Luuli minun olevan vain täysin hänen vallassaan varsinkin sitten, kun oli saatu lapsi.  Mutta eipä näin ollut.  Lapsi ei minua häneen kiinni sitonut.  Elämä helpottui toden teolla, kun sain olla lapsen kanssa kahden.  Mies kiukutteli aikansa ja häiritsi monin tavoin.  Kovasti oli olevinaan huolissaan, siitä, miten minä yksin ilman hänen apuaan pystyisin lasta hoitamaan ja kasvattamaan ja kuinka tein kauhean karhunpalveluksen sekä hänelle että lapselle.  Just joo. 

Kunnes löysi uuden kiusattavan, ja huolet haihtuivat samantien.  

Neuvon sinua, se mies ei tule muuttumaan.  Joko kestät tai lähdet.  Surullista, mutta niin se vain on, että on miehiä, joiden kanssa ei pitäisi kenenkään tehdä lasta.

Tämä oli kuin suoraan omalta näppikseltäni. Onneksi on muitakin jotka ovat tajunneet ja lähteneet tuollaisesta liitosta. Itse olisin voinut tajuta jo aiemminkin, mutta uskoin tosiaan, että miehellä oli vaan jotain omia ongelmia ja että se menisi ohi. Eron jälkeen oli valtava helpotus kun yksi (se vaikein) lapsi oli pois elämästä. 

Parittelitko siis lapsen kanssa? 🤮

Ilmeisesti, vaikka ei sitä siinä vaiheessa tiennyt.  On se kumma, että sen homman ne nuoretkin miehet hallitsee, vaikka pää olisi vielä ihan kakaran tasolla muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli naisten pitäisi vain saada maata kotona? Sinähän siellä päivisin sotket, eikö sinun kuulu siivota omia sotkujasi? Paljonkos tuot rahaa talouteen?

Vai että maata kotona? Ihan itse itsensäkö se vauva hoitaa, kun äiti makaa sohvalla emmerdalea katsoen?

ihan pitää ottaa tissi esiin ja vaihtaa vaippa. On se rankkaa.

Jos on niin helppoa, miksei ukko itse vaihda vaippaa tai vietä vauvan kanssa edes muutamaa tuntia?

Mies kokee olevansa valta-asemassa suhteessanne. Monesta ihmisestä kuoriutuu kusipää, kun saavat valtaa. Tilanne ei ole sinun syysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ainakaan ollut taloudellisesti mahdollista, että molemmat olisivat vaikka kolme vuotta lapsen synnyttyä kotona. Toisen oli pakko olla töissä. Miten lapsen hoitaminen on mahdollista jakaa tasan jos toinen on töissä?

Molemmat voi pitää vuorotellen perhevapaata. Vähän epäilen, ettei ap:n mies halua pitää perhevapaata ja jos pitääkin, kotityöt jää naisen vastuulle silloinkin.

Tunnistan kirjoittajan ja mies olisi halunnut jäädä perhevapaalle.

Vauva on 2 kk vanha ja täysimetetty. Lapsen äiti hädin tuskin toipunut synnytyksen aiheuttamista vammoista. Luulisi miehen voineen olla nämä 2 kk kotona halutessaan isyysvapailla ja kesälomalla.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Päivittäin on näitä aloituksia, missä vauvan äiti valittaa, kun mies ei osallistu vauvan hoitoon. Miksi mies on sitten halunnut lapsen, jos ei kuitenkaan halua hoitaa sitä?

No siinäpä kysymys!  

Vastaus on, että eihän se mies mitenkään ole voinut käsittää, että hänenkin pitäisi jotain tehdä.  Äitienhän ne vauvat kuuluu hoitaa.  Ei miehet ole kiinnostuneita vauvojen hoidosta, se on naisten asia.  Mukavaahan se vain on ajatella, että minusta tulee isä, ja vauvaa on mukava katsella sivusta, mutta äitihän se vauvan hoitaja kumminkin on.  Näin ne ajattelee.  

Ja voihan siinä olla sekin taustalla, että sillä lailla kuvittelevat pitävänsä sen naisen handussaan, pysyypähän kotona eikä lähde mihinkään siitä, kun on vauva pitämässä kiinni.  Itse voi vaikka jossain hurvitellakin, mutta ei pääse vaimo etsimään eikä näkemään mitään, kun se on vaan siellä kotona.  Kesät raskaana ja talvet ilman kenkiä, niinhän sitä ennen sanottiin.  Pysyy nainen kotona.

Tämä. Miehet parittelevat vaikka ilman kortsua vaikkeivat lasta halua ja naiset synnyttävä lisää ja lisää vaikka maapallo on jo täynnä.

Pelkkiä vaistojemme orjuuttamia elukoita me olemme kaikki tyynni.

Jätä mokoma ääliö. Aivan järkyttävää käytöstä. Tulee oikein huoli sinun ja vauvan hyvinvoinnista.

Onnea! Sinulla on nyt kaksi lasta.

Valitettavan yleistä on se, että sen pienen nyytin lisäksi perheeseen ilmestyy myös vähän isompi vauva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ainakaan ollut taloudellisesti mahdollista, että molemmat olisivat vaikka kolme vuotta lapsen synnyttyä kotona. Toisen oli pakko olla töissä. Miten lapsen hoitaminen on mahdollista jakaa tasan jos toinen on töissä?

Molemmat voi pitää vuorotellen perhevapaata. Vähän epäilen, ettei ap:n mies halua pitää perhevapaata ja jos pitääkin, kotityöt jää naisen vastuulle silloinkin.

Tunnistan kirjoittajan ja mies olisi halunnut jäädä perhevapaalle.

Vauva on 2 kk vanha ja täysimetetty. Lapsen äiti hädin tuskin toipunut synnytyksen aiheuttamista vammoista. Luulisi miehen voineen olla nämä 2 kk kotona halutessaan isyysvapailla ja kesälomalla.

Jos miehen värkit repeäisi kuin naisilla synnytyksessä, 2 kk:n sairasloma ei riittäisi alkuunkaan ja sekin pitäisi saada olla täyslevossa.

Ota ero, ei tuosta tule mitään. Mies on täyspska eikä tuosta muutu.

Sydäntä särkee tuollaiseen pskaan kätenså pistäneitten naisten puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Sinulla on nyt kaksi lasta.

Valitettavan yleistä on se, että sen pienen nyytin lisäksi perheeseen ilmestyy myös vähän isompi vauva.

Mua itkettää ku vauvasta tuli teini. Pakko kai synnyttää sitten lisää.

Vierailija kirjoitti:

Hän teki tahallaan sitä, että tavalla tai toisella herätti vauvan, jos se sattumalta nukkuikin oikein hyvin.

Minulla tästä omakohtaista kokemusta. Mies laittoi valot makuuhuoneeseen, herätti iltayöllä juuri nukahtaneen vauvan, otti syliinsä ja alkoi jutella. En voi käsittää joidenkin aikuisten kiusaamisen tarvetta. Ei ole tervettä.

Olisko kantsinut harkita.

Miten vauvan isä suhtautuu tähän ongelmaan?

Vierailija kirjoitti:

Mies kokee olevansa valta-asemassa suhteessanne. Monesta ihmisestä kuoriutuu kusipää, kun saavat valtaa. Tilanne ei ole sinun syysi.

Tämä. Eikä lapsi voi valita vanhempiaan joiden vallan alle hänet väkisin synnytetään.