**Huhtimasujen lauantai**
Sateista päivää kaikille!!
En huomannut että olis pinoa tälle päivälle aloitettu joten...
Katselin huhtisten esittely listaa ja aika kiva määrä jo kerääntynyt sinne huhtikuulle.
Ihana hiljaisuus poitsu nukkuu päiväunia (vihdoinkin) ja minä ' ' yksin' ' talossa...aah mikä hiljaisuus.
Omanapa: vointi on ollut ihan ok, väsymys tuntuu jo väistyvän vaikkakin eilen työviikon jälkeen olin kyllä tosi poikki mutta sallittakoon se. Nyt on uudelleen tullut kuvotusta ja se vaihtelee päivittäin jotkut ruuat vain etoo ihan hirveesti. Rinnat kasvaa koko ajan ja ovat alkaneet kutisemaan, aika inhottavaa.Naama taas näyttää kuin teini-ikäisen mikä raivostuttaa todella paljon jospa se tasaantuisi jossain vaiheessa.
Mua vähän pelottaa kun tiistaina olis neuvola lääkäri ja pitäs jo kuulua sydänäänet..ultrasta niiiiiiiin kauan aikaa ja vieläkin piilee ajatuksissa pelko jos kaikki ei olekaan hyvin. Ooireet kyllä on ja maha kasvaa mutta sitä kun miettii ja vaivaa pientä päätään tälläisilla asioilla...vähän kyllä ahistaa.
Synnytyssairaalasta:oletteko jo päättäneet paikan?oltiin ensimmäistä synnyttämässä kättärillä haikaranpesässä ja musta se oli aivan ihana paikka, nyt kuitenkin (edelliselläkin kerralla) hyvinkää lähin ja mies haluaisi sinne..viimeksi meni kyllä aika viimetippaan että ehittiin..vaikeaa päättää..
Vielä olis rakenneultraan n.5 vkoa ja en malttais odottaa sitä..
Taidan mennä vähäksi aikaa sohvalle pitkäkseni kun vielä mahdollisuus.
Sanna rv 13+4
Kommentit (3)
Täällä kans ihana hiljaisuus, poika päiväunilla ja minä yksin kotona. Me ollaan taas poitsun kanssa kahdestaan, kun isäntä on ravireissussa. Koko aamupäivä hoidettiin heppoja tallilla ja nyt ruuan jälkeen poika simahti melkein heti kun sänkyyn pääsi. Hänen kanssaan ei ole kyllä ikinä tarvinnut tapella nukkumisen suhteen, vauvanakin nukkui puolet päivästä ulkona.
Omaa napaa: Mulla on kans rinnat kasvaneet ihan mielettömästi ja tulleet painaviksi. Kaikki liivit mitä mulla on (lukuunottamatta imetysliivejä) painavat päivän aikana ikävän punaisen jäljen rintojen alle. Pitää varmaan mennä liiviostoksille ja hankkia jotkut supertukevat, toivottavasti nämä eivät tästä enää kauheasti kasva. Esikoista odottaessa rinnat olivat tämän kokoiset varmaan vasta synnytyksen jälkeen.
Mahakin alkaa näyttämään ihan tosissaan vauvamasulta. Juuri äsken tilailin hm:ltä odotusfarkut, toivottavasti ovat hyvät. Onko jollain kokemuksia? esim koon suhteen, riittääkö oma koko, vai olisiko pitänyt ottaa isommat? Toistaiseksi olen mahtunut vanhoihin housuihin, napin vain olen jättänyt paidan alle auki.
Meillä täällä päin ei ole valinnanvaraa synnärin suhteen. Poriin siis mennään, matkaa meiltä tulee n. 60-70km, viimeksi ei tosiaan tullut kiire, vaikka vedet kotona menivätkin. Sairaalassa oltiin puolenyön maissa ja poika syntyi seuraavana iltana yhdeksän maissa.
Oletteko muuten nyt jo paljon miettineet tulevaa synnytystä? Mä aloin " työstämään" viime synnytystä mielessäni vasta noin puolen vuoden päästä ko tapahtumasta (silloin taisi uusi vauvakuume nousta), siihen asti olin työntänyt koko ajatuksen pois mielestäni.
Nyt olen ajatellut, että jos suinkin mahdollista, en suostu sänkyyn makaamaan vaan haluan liikkua niin kauan kuin mahdollista ja jos vaan kestän en ota epiduraalia, sillä se vei viimeksi kaiken ponnistamisen tunteen pois. Niin ja ammettakin olisi kiva kokeilla.
No sitähän on tietysti vaikea etukäteen suunnitella, mutta viime aikoina synnytys on käynyt aika useasti mielessä.
Mietiskelen tässä, että mennäkkö ottamaan hepat sisälle, vai ottaisiko pienet päiväunet. Sadetta on luvassa, tietäis vaan koska se alkaa. No taidan kuitenkin käydä ensin kurkkimassa Vermon nettisivuilla, joko hepo on juossut ja sit varmuuden vuoksi nappaan kotihepat sisään, se kuitenkin käy huomattavasti helpommin yksin kuin pienen 2v apurin kanssa.
Moi taas ja hyviä vointeja kaikille tasapuolisesti!
Täälläkin mukavan hiljainen päivä: esikoinen lähti peräti viikoksi syysloman viettoon mummolaan ja tuo nelivuotias on viimeiset pari tuntia viilettänyt pihalla onnesta soikeena kun LUNTA SATAA! :) Löysin tuossa aamull Kotivinkistä ihan superihanalta kuulostavan suklaaleivosreseptin, ja olen tässä koko illan miettinyt että pitäis lähteä hakemaan kaupasta aineksia. Vaan kun ei meinaa noilla kesärenkailla uskaltaa ja kävelymatkan päässä meillä ei kauppoja ole...
Mulla on ollut koko päivän pieni ahdistus siitä kun en (edelleenkään) tunne mitään tuolla vatsassa. Eihän näillä viikoilla mitään välttämättä pitäisikään tuntea, mutta katselin tuossa muistiinpanoja kahdesta aikaisemmasta raskaudesta ja silloin on ekat liikkeet tuntuneet kummallakin kerralla juuri tässä vaiheessa. Katselin jo tuolta nettikaupasta sellaista kotidoppleria (AngelSounds) millä voisi vähän rauhoittaa hermojaan... toimiikohan ne varmasti, onko kellään kokemuksia?
Joikkulille mammavaatteista: mun kokemuksen mukaan mammavaatteet (ainakin noiden massaketjujen H&M, Lindex jne.) on tehty jopa paljon isommiksi kuin koko sanoo, siis muualtakin kuin vatsan kohdalta :) Olen ostanut nyt kahdet äitiyshousut: suorat housut kokoa S ja pillifarkut kokoa 36, kun normaalikokoni nimenomaan housuissa on vähintään 38, usein jopa 40! Aika mairittelevaa oli kyllä olla mammahousuostoksilla kun en oo ikinä (tai ainakaan 10 vuoteen) mahtunut tuollaisiin kokonumeroihin :)
Nyt on kyllä viimeiset hetket lähteä kauppohin... Mukavaa viikonlopun jatkoa!
T. Wondera 15+5
Katselin juuri ensimmäisen odotuksen masukuvia, ja näytti sille, että mulla ois ollu tämmöinen maha vasta joskus viikolla 18! Nyt olen viikolla 15, nipin napin :) Äitiyshousut on olleet käytössä jo reilun kuukauden...Hui tätä menoa! Ehkä pian vauveli alkaa paijailla äitiä sieltä sisältä käsin, odotan jo kovasti!
Väsymys on edelleen järkyttävää. Torstaina neuvolalääkärissä otettiin ylimääräisiä verikokeita tän väsymyksen syyn selvittämiseksi, kun tiedän ettei oo enää normaalia alkuraskauden väsymystä, vaan pahenee vaan koko aika. Oiskohan alhainen hemppa tai jotain, toivottavasti selviää. Painokin oli laskenut. Tuntuu, ettei jaksaisi ollenkaan touhuta vilkkaan 1v3kk kanssa ja tämähän tietysti protestoi kun äiti on jotenkin poissaoleva niin usein...
Toinen huolestuttava juttu oli se, että lääkärin mukaan mun kohdunkaula on jotenkin löysä, kyseli olenko kantanut painavia asioita (well, pikkumies 11kg vaatii tosi paljon syliä, minkäs teet) ja nyt pitää tarkkailla tilannetta, ettei tule vuotoja eikä kipuja... Alapäässä tuntuukin usein paineen tunnetta, veri pakkautuu sinne ja kaikki nostaminen tuntuu ikävältä. Apua, jos tästä vielä johonkin vuodelepoon joudutaan, haluaisin töissäkin jaksaa olla ainakin helmikuulle!
Voi kun mä kaipaan niitä aikoja kun ekaa odotti, sai vain keskittyä siihen omaan napaan, levätä, pitää itsestä huolta, löhöillä sohvalla... Nyt pääsen ekan kerran sohvalle vasta kahdeksan jälkeen illalla ja se tuntuukin kyllä niin luksukselle!
No, pois valitukset, kaikesta huolimatta on ihanaa odottaa vauvelia ja pikkumieskin on loppujen lopuksi ihana suukkoineen ja haleineen (mutta kunpa tää esiuhma jo vaan loppuisi...) Mukavaa lauantaita kaikille!
Bebe-b 14+1