Mites muille on käynyt, jos on ollut elämässä joku tyyppi kenestä ei meinaa päästä yli

Vierailija kirjoitti:

Hyvät tyypit ei jää mieleen mutta traumoja aiheuttaneet hullut jää. Ptsd on ikuinen ystävä sen jälkeen kun niistä on päässyt eroon ja sen kanssa on vain osattava elää

Mä en ole tästä täysin samaa mieltä että hyvät tytpit ei jäisi mieleen ja traumoja aiheuttaneet hullut jää.. toki on niinkin että traumoja aiheuttaneet hullut jää mieleen, ja ehkä negatiivisessa mielessä mutta myös hyvät tyypit voivat jäädä mieleen ja jäävätkin juuri tuon "kesken" asioiden jättämisen takia. Voisin luokitella yhden ensirakkauksistani tälläiseksi kesken jääneeksi; mulla ei ollut siihen aikaan rahkeita keskustella ko. ihmisen kanssa, mutta ystävystyimme vuosien aikana ja monia hauskoja yhteisiä muistoja, joiden aikaan kumpikaan ei puhunut ystävyyssuhteestamme parisuhdetta vaikka taustalla kipinä ja "säätöä". Olemme edelleen ystäviä ja tämä ystäväni nyt lapsiperheen isä.

Tämä tyyppi josta tein aloituksen sai mut unohtamaan yhden tälläisen traumoja aiheuttaneen hullun ja pääsin hänen avullaan pois tämän traumahirviön vaikutuspiiristä ja sen olen sanonut tälle aloituksessa kertomalleni tyypille ja siitä olen hänelle ikuisesti kiitollinen.

Kävi sillä tavalla, että yksi tällainen ihminen ilmestyi elämääni viime vuonna yli 10 vuoden tauon jälkeen. Olin jo unohtanut hänet, vaikka aikoinaan se unohtaminen oli hyvin vaikeaa. Hullaannuimme toisiimme aivan täysin. Mutta lopulta jouduin katsomaan totuutta silmiin ja myöntämään, että hänelle kyse oli vain seksistä ja minä toivoin muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta viestin laittaminen on ihan hyvä, jos todella kerrot rehellisesti tunteesi ja kysyt hänen tunteitaan. Jos vastaus viipyy, on epämääräinen tai kielteinen, niin pääset eteenpäin.

Itselläni todellinen ensirakkaus, jonka kanssa asuin vähän aikaa yhdessä muutti työn takia ulkomaille ja olisi halunnut jatkaa suhdetta. Minä kuitenkin jätin hänet ja meni puolitoista vuotta ennen kuin hänestä pääsin eroon. Eli vähän samanlainen tilanne, tosin et ainakaan kertonut, että tunteet olisivat miehen puolelta olleet molemminpuoliset. 

Myöhemmin olen monta kertaa ajatellut kuinka viisas olin kun katkaisin suhteen. Minulla ei ollut aikeita muuttaa maahan johon hän muutti eikä hän olisi halunnut pysyä Suomessa ja muutenkin oli levoton tyyppi kuten ilmeisesti sinunkin ihastuksesi.

Ei eri maissa asuva ihminen välttämättä kiinnity kehenkään, koska hän nauttii paikan vaihtumisesta. Eri maissa voi olla eri rakkaudetkin. Se on luonteenpiirre ihmisessä, levottomuus. Ei tarkoita, että olisi jotenkin huono ihminen, mutta ei kannata jäädä haikailemaan, jos itse toivoo pysyvää suhdetta. Jos taas haluat silloin tällöin suhteen, niin voihan se miehelle sopia. Itselläkin oli aavistus, että tuo ensirakkauteni varmaan pian löytää muitakin naisia kuin minut enkä halunnut jäädä sitä miettimään. Siksi jätin hänet.

Kiitos viestistäsi.

Ilmeisesti hänellä oli tunteita myös minua kohtaan ja koska jo lapsena valikoitunut hänelle tuo ammatti, jossa pakko matkustella niin on tavallaan sen "uhri", vaikka onkin ihan menestynyt.

Tiedän, että hänen ympärillään pyörii paljon naisia ja sanoinkin asiasta hänelle ja tässä vaiherikkaan "suhteemme" aikana kotimaassaan ollessaan hän on lähinnä halunnut viettää aikaa perheensä ja bestiksiensä kanssa ja oli surullinen kun lopetin suhteemme, myös tuohon vedoten :D. Viimeksi kyselin hänen kevyitä kuulumisia n. Viikko sitten kun huomasin hänen katselleen whatsappini tilapäivityksiä n. Viikko sen jälkeen kun olin pidätellyt ikävöivää itkuani hänen kotimaassaan.

Ole hyvä. Minusta kuulostaa vähän siltä, että olet ripustautunut tähän ihmiseen sen vuoksi, että hän täyttää unelman paikan elämässäsi. Oman kokemukseni mukaan mies kyllä sanoo, jos hän on rakastunut eikä tämä mies koskaan sanonut. Ja rakastaminen näkyy myös käytöksestä, kun taas kevyet tapailusuhteet päättyvät ajallaan. Voivat toki joskus jatkuakin sellaisina, seksiä ja mukavaa oleilua yhdessä, mutta ei sen vakavampaa. Jotkut naiset ovat taipuvaisia jäämään tällaisiin suhteisiin odottamaan, että suhde muuttuisi vakiintuneemmaksi. Mutta harvemmin niin käy. 

Viestin lähettämällä voit saada lopun unelmalle tai sitten voit aloittaa kevyen suhteen, joka perustuu mukaville ja piristäville viesteille, ehkä joskus vielä tapaattekin. Minusta on ihan samantekevää mitä joku melko vieras mies sinusta ajattelee, joten siinä mielessä voit hyvin lähettää viestiä. Sittenpähän näet mitä tapahtuu. Älä kuitenkaan unohda, että mies joka saa sinut tuntemaan olonsa mukavaksi osaa varmasti saman taidon myös muille naisille ja ihmisille. Jos hän on sinuun rakastunut, se näkyy teoissa, ei vain sanoissa ja hän myös sanoo sen suoraan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta viestin laittaminen on ihan hyvä, jos todella kerrot rehellisesti tunteesi ja kysyt hänen tunteitaan. Jos vastaus viipyy, on epämääräinen tai kielteinen, niin pääset eteenpäin.

Itselläni todellinen ensirakkaus, jonka kanssa asuin vähän aikaa yhdessä muutti työn takia ulkomaille ja olisi halunnut jatkaa suhdetta. Minä kuitenkin jätin hänet ja meni puolitoista vuotta ennen kuin hänestä pääsin eroon. Eli vähän samanlainen tilanne, tosin et ainakaan kertonut, että tunteet olisivat miehen puolelta olleet molemminpuoliset. 

Myöhemmin olen monta kertaa ajatellut kuinka viisas olin kun katkaisin suhteen. Minulla ei ollut aikeita muuttaa maahan johon hän muutti eikä hän olisi halunnut pysyä Suomessa ja muutenkin oli levoton tyyppi kuten ilmeisesti sinunkin ihastuksesi.

Ei eri maissa asuva ihminen välttämättä kiinnity kehenkään, koska hän nauttii paikan vaihtumisesta. Eri maissa voi olla eri rakkaudetkin. Se on luonteenpiirre ihmisessä, levottomuus. Ei tarkoita, että olisi jotenkin huono ihminen, mutta ei kannata jäädä haikailemaan, jos itse toivoo pysyvää suhdetta. Jos taas haluat silloin tällöin suhteen, niin voihan se miehelle sopia. Itselläkin oli aavistus, että tuo ensirakkauteni varmaan pian löytää muitakin naisia kuin minut enkä halunnut jäädä sitä miettimään. Siksi jätin hänet.

Kiitos viestistäsi.

Ilmeisesti hänellä oli tunteita myös minua kohtaan ja koska jo lapsena valikoitunut hänelle tuo ammatti, jossa pakko matkustella niin on tavallaan sen "uhri", vaikka onkin ihan menestynyt.

Tiedän, että hänen ympärillään pyörii paljon naisia ja sanoinkin asiasta hänelle ja tässä vaiherikkaan "suhteemme" aikana kotimaassaan ollessaan hän on lähinnä halunnut viettää aikaa perheensä ja bestiksiensä kanssa ja oli surullinen kun lopetin suhteemme, myös tuohon vedoten :D. Viimeksi kyselin hänen kevyitä kuulumisia n. Viikko sitten kun huomasin hänen katselleen whatsappini tilapäivityksiä n. Viikko sen jälkeen kun olin pidätellyt ikävöivää itkuani hänen kotimaassaan.

Ole hyvä. Minusta kuulostaa vähän siltä, että olet ripustautunut tähän ihmiseen sen vuoksi, että hän täyttää unelman paikan elämässäsi. Oman kokemukseni mukaan mies kyllä sanoo, jos hän on rakastunut eikä tämä mies koskaan sanonut. Ja rakastaminen näkyy myös käytöksestä, kun taas kevyet tapailusuhteet päättyvät ajallaan. Voivat toki joskus jatkuakin sellaisina, seksiä ja mukavaa oleilua yhdessä, mutta ei sen vakavampaa. Jotkut naiset ovat taipuvaisia jäämään tällaisiin suhteisiin odottamaan, että suhde muuttuisi vakiintuneemmaksi. Mutta harvemmin niin käy. 

Viestin lähettämällä voit saada lopun unelmalle tai sitten voit aloittaa kevyen suhteen, joka perustuu mukaville ja piristäville viesteille, ehkä joskus vielä tapaattekin. Minusta on ihan samantekevää mitä joku melko vieras mies sinusta ajattelee, joten siinä mielessä voit hyvin lähettää viestiä. Sittenpähän näet mitä tapahtuu. Älä kuitenkaan unohda, että mies joka saa sinut tuntemaan olonsa mukavaksi osaa varmasti saman taidon myös muille naisille ja ihmisille. Jos hän on sinuun rakastunut, se näkyy teoissa, ei vain sanoissa ja hän myös sanoo sen suoraan. 

Juu, tuosta voi olla kyse; että hän pitää unelman paikkaa ja tuosta ongelmasta juuri haluan eroon, että olen auki jollekin todelliselle, kun näen mahdollisena sellaisenkin skenaarion että jos tämä mies omista tunteistaan käsin otttaisi minuun yhteyttä ja olisin jossain suhteessa niin saattaisin romuttaa tuon suhteen vain koska uskoisin johonkin unelmaan, joka ei ole totta.

Eli tässä tosiaan koitan löytää tätä järkevintä tapaa järkeistää/toimia niin että saan uuden perspektiivin tuohon juttuun, jotta en sotkisi jotain toista ihmistä tai suhdetta tähän.

Laita viestiä tunteistasi, se auttaa sinua myös pääsemään niistä yli, jos tunteisiini ei vastata.

Vierailija kirjoitti:

Minä ihastuin yhteen mieheen eka kerran noin viisi vuotta sitten. Näin hänet uudestaan noin pari vuotta sitten. En ole vieläkään pystynyt unohtamaan häntä. Missäköhän ajassa sekin sitten tapahtuu? Itsellä traumataustaa, mikä ilmeisesti vaikuttaa asiaan.

Minulla taas ei ole mitään traumataustaa, mutta silti on ollut vaikea päästä yli yhdestä ihmisestä. Kyse on vain siitä, että hän vaan sattui olemaan niin kiinnostava ja rakastuin tosissani - kenenkään muun kanssa ei ole tuntunut samaan aikaan niin levolliselta ja intohimoiselta. Ei rakastuminen ja se, että on tosissaan jonkun ihmisen suhteen, tarkoita aina sitä, että ihmisellä on psyykessä jotain vialla. Ei sekään normaalia olisi, että kukaan ei ikinä kolahtaisi, ja ihmisiä voisi vaihtaa kuin sukkia eikä mikään tuntuisi miltään eikä missään.

Tuosta omasta rakastumisestani on nyt seitsemän vuotta, ja vasta nyt olen sillä lailla päässyt yli, että voisin kiinnostua jostain toisesta. Parin ihmisen kanssa yritin tässä välissä, mutta kumpaankaan en oikeasti ihastunut - toinen loppui parissa kuukaudessa, toinen kesti yli vuoden, mutta ei toiminut, koska en itse ollut tunnetasolla mukana.