Lue keskustelun säännöt.
Uskallatko antaa pientä lasta isovanhempien hoitoon ilman valvontaa?
18.07.2022 |
Hirvittää kun toisen meistä vanhemmat ovat jo kohtalaisen vanhoja ja haluaisivat välillä ottaa lapsen hoitoon, edes pariksi tunniksi. Pelkään, että eivät käy ihan täysillä, vaikka ei mitään dementiaa ihan ole ja liikkuvat melko hyvin. Ovat aina mm. liian innokkaasti pukemassa lasta lämpimästi jos mennään yhdessä ulkoilemaan, vaikka siellä olisi 20+ astetta. Jos lapsi kerran aivastaa niin kauhea hössötys, että nyt se sai flunssan kun ei puettu tarpeeksi!!! Sitten eivät kuitenkaan muista, että varsinkin helteellä pitäisi tarjota juotavaa säännöllisesti tai tajua huolehtia, että ei olla suorassa auringonpaisteessa ilman asiallista suojausta. Kannattaako vain sanoa, että ei käy, vai olenko liian varovainen?
Kommentit (38)
Meillä toinen mummo hoitanut viisi lasta ja toinen kuusi aikuisiksi ja täyspäisiksi työssäkäyviksi ihmisiksi. Kyllä on kokemusta kertynyt monen ikäisestä lapsesta vauvasta teinin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tosiaan hoitoon laitan / annan lapset vain kun isovanhemmat pyytävät lapsenlapsia yökylään.
T. 19
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset olleet jopa isoisoäidillä hoidossa muutamia tunteja satunnaisesti, koska hän on halunnut niitä hoitoon.
Isovanhemmilla ovat säännöllisemmim. Korvaamaton apu, vaikka mammat ja papat eivät aina tee asioita kuten minä, esim. Juottavat lapsille sokerimehuja ja syöttävät vanukkaita, mutta who cares. Ei isovanhemnilla tarvitse olla samoja sääntöjä kuin kotona. Luotan 100%, sillä ovat kokeneempia kasvattajia kuin minä.
Ps. En muista omasta lapsuudesta kun helteellä painettiin kaiket päivät ulkona, että olisi mitään juomisia ollut. Ehkä nykyään ollaan vähän hysteerisiä....
Aina ei voi luottaa. Isovanhemmat veivät kolmevuotiaan veneilemään, vaikka oli nimenomaan sovittu, etteivät vie. Ok, kyseessä oli soutuvene, eivätkä menneet syvälle, selittivät, että siinä oli vaan pari metriä vettä. Uimataidoton taapero ilman pelastusliivejä Ja sinne rantaan mentiin tietenkin autolla, ilman turvaistuinta tai edes turvavyötä. Lapsi on ihan hengissä, hyvä niin, mutta onhan tuo nyt aika vastuutonta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällä palstalla aina isovanhemmat ovat niin vanhoja ettei edes paria tuntia pärjää lapsen kanssa?
Nää ihmiset tekee lapset liki nelikymppisenä, laske siitä.
Minä olen 68 v ja vasta neljä vuotta sitten sain ekan lapsenlapsen. Nyt niitä on kolme ja otetaan, että minä eläkkeellä niitä jatkuvasti hoidan.
Ei kiitos. 10-15 v sitten olisin jaksanut, nyt en.Valitettavasti siihen ei aina voi itse vaikuttaa, milloin niitä lapsia saadaan. Ja 10-15 vuotta sitten sinä olit vielä täysillä työelämässä, että etpä sinä niitä silloinkaan olisi voinut hoitaa. Mutta eipä se jatkuva hoitaminen tosin muutenkaan isovanhempien homma ole, ottaa vain päähän kun syytetään lasten "tekemisestä" liian "vanhana", kun ei tiedetä mitä siellä taustalla on. Meitäkin miehen kanssa varmaan syytetään siitä, että oli tärkeämpää opiskella ja tehdä töitä kuin tehdä lapsia, varmaan olisi pitänyt jättää koko muu elämä tauolle siksi aikaa, että lapsen vihdoinkin saimme...
Minä olen täysillä työelämässä, ikää 46 vuotta. Vallan mainiosti voin lapsenlasta hoitaa. Paremmin varmasti oon jaksanut kun eläkeikäisenä jaksaisin.
Eli miehen n. 70v ikäiset, täysin terveet vanhemmat, jotka ovat siis saaneet miehesi pysymään elossa aikuisuuteen, pelottaa? Minkä ikäinen se lapsi on? 10v? Koska tämähän se sun kysymyksen ydin oli, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omilleni annoin, kun tiesin tarkoiksi ja varovaisiksi.
Miehen vanhemmat toinen juttu. Eivät käyneet sisällä katsomassa pikkulasten puuhailuja lainkaan. Istuivat olkkarissa, ja luotto oli kova, ettei taapero esim. kiipeä kirjahyllyyn. Ulos olisivat laskeneet 3v. ja 5v. keskenään (ok-talo taajamassa, ja meidän pojat ei tuossa iässä tosiaan pysyneet pihalla, tai ainakaan se 3v. ei pysynyt). Metsäretkillä leikki-ikäiset olisi saaneet vilistää kaukana edellä louhikossa ja kalliolla.
Käytiin anoppilassa sitten niin, että aina vähintään jompikumpi vanhemmista oli mukana, ja tämä oli kaikille ok. Viikottain siellä tulikin sitten vietettyä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysynpä teiltä miten haluaisitte itsestänne puhuttavan kun vanhoja olette?
Toisekseen, minua, 67 v, on kolmen lapsen vahdiksi pyydetty niin paljon, että enää en jaksa, laitan taloni myyntiin ja muutan 500 km päähän. Sairauksia on. Mutta haukut sain miniältä kun helteellä kerroin että en haksahti. Poika ymmärsi.
Aloin miettiä, että pitääkö minun eläkkeellä ollessa vain ajatella edelleen muita? Nyt lapsenlapsia, kun olin töissä oli huolena lapset ja työ.
Mulla sama tilanne suurinpiirtein. Kerran kieltäydyin hoitamasta ja miniä nokkaili, että eihän hänen mihinkään tarvitse päästä.
Nyt lapset esiteinejä ja minä yli 70 v.
Ovat olleet paljon mökillä kanssani ja tekevät asioita itse, mutta ruokaa on jatkuvasti laitettava.
Kohta en jaksa, mutta rakastan niitä vintiöitä, että yritän kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanon lapsilleni, että nyt en jaksa jos niin on, vuorotyö hoitajana ja eläkeikä häämöttää, ymmärtävät kyllä.
Lastenlasten hoito on vaan paljon raskaampaa omien aikoinaan, homma pitää olla hyvin etukäteen suunniteltua, kun multitaskaus alkaa olla tyyliä pystyy syömään ja istumaan yhtä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällä palstalla aina isovanhemmat ovat niin vanhoja ettei edes paria tuntia pärjää lapsen kanssa?
Nää ihmiset tekee lapset liki nelikymppisenä, laske siitä.
Minä olen 68 v ja vasta neljä vuotta sitten sain ekan lapsenlapsen. Nyt niitä on kolme ja otetaan, että minä eläkkeellä niitä jatkuvasti hoidan.
Ei kiitos. 10-15 v sitten olisin jaksanut, nyt en.Valitettavasti siihen ei aina voi itse vaikuttaa, milloin niitä lapsia saadaan. Ja 10-15 vuotta sitten sinä olit vielä täysillä työelämässä, että etpä sinä niitä silloinkaan olisi voinut hoitaa. Mutta eipä se jatkuva hoitaminen tosin muutenkaan isovanhempien homma ole, ottaa vain päähän kun syytetään lasten "tekemisestä" liian "vanhana", kun ei tiedetä mitä siellä taustalla on. Meitäkin miehen kanssa varmaan syytetään siitä, että oli tärkeämpää opiskella ja tehdä töitä kuin tehdä lapsia, varmaan olisi pitänyt jättää koko muu elämä tauolle siksi aikaa, että lapsen vihdoinkin saimme...
Jos lapsia saa, niin ei tarvitse jättää elämää elämättä. Oma lähipiirini ja itsekin teimme lapset opiskeluaikana ollessamme nuoria.
Paljon silloin sai yhteiskunnan apujakin vauvaperheeseen.
Nykyäänkin on mahdollista, jos ei ole terveydellisiä esteitä tehdä lapsia ja opiskella. Oma valinta.
Elää voi myös niiden lasten kanssa, ettei jää elämä elämättä😅
T.äidiksi 23 v opiskelijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhemmat iloitsee sun kakarastasi, revi siitä
Annetaan mielellään vain yksi lapsi kerrallaan isovanhempien hoivaan, vaikka nuorinkin lapsi on jo 6vuotias.
He ovat ehdottaneet sitä ja se tuntuu järkevimmältä lasten ja isovanhempien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä oikein. Äitini on kasvattanut neljä lasta eikä tuloksessa ole moittimista, mutta silti hänelle ei tule mieleen että taapero ei kuulu auton etupenkille ilman turvavöitä airbag paikalle "kun ihan lyhyen matkaa vain siirrän autoa" tai että rannalla niitä lapsia pitää vahtia eikä laittaa 8-vuotiasta serkkua vastuuseen tai vain odottaa seuraavaa paatoksella kerrottavaa tarinaa kun joku vain melkein hukkui ja se on osoitus Jumalan olemassaolosta. Kuusikymppisiä, käsittääkseni melko terveitä, työelämässä arvostetussa ja aivoja vaativassa ammatissa toimivia ihmisiä, mutta kokonaan on surkastunut sellainen lastenvahdinnan vaatima riskiarviokyky, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Eivät tätä itse tajua koska neljä lasta kasvattaneena olettavat että kaikki tulee kyllä selkäytimestä, joten yhtään eivät pysähdy miettimään saati että pyytäisivät/ottaisivat vastaan ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Joo se mukula kuolee parissa tunnissa, pitää olla varovainen.
Jep, voi tosiaan kuolla. Itse tulin kotiin, 2v kiipeilee keittiön pöydällä missä veitsiä ja dosetti. Vahtimummi nukkuu...loppui siihen paikkaan keskenään jättäminen. Anopille taas olen voinut luottaa hoitoon pienenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo se mukula kuolee parissa tunnissa, pitää olla varovainen.
Jep, voi tosiaan kuolla. Itse tulin kotiin, 2v kiipeilee keittiön pöydällä missä veitsiä ja dosetti. Vahtimummi nukkuu...loppui siihen paikkaan keskenään jättäminen. Anopille taas olen voinut luottaa hoitoon pienenkin.
Onhan näitä, ikkunasta pudonneita ja parkkipaikalla auton alle jääneitä mummon valvonnassa olleita taaperoita. Toki vanhempienkin, kaikkia onnettomuuksia ei vain ole mahdollista estää. Mutta jätän lapseni vain sellaisten hoitoon jotka riittävästi yrittävät.
En uskaltaisi miehen vanhemmille antaa, ainakaan anopin hoivaan, hänellä paha alkoholiongelma. Omalle äidille uskaltaisin jättää, mutta äitini miehelle en ainakaan ihan pientä vauvaa 🤔 Odotan esikoista ja nyt ainakin tälläinen ajatus.
Olen 71v, mies 73. Lapsenlapset 5 ja vajaa2v ovat usein yökylässä tai hoidossa meillä. Vanhemmilla kummallakin kolmivuorotyö ja lapset ovat tavallisessa päiväkodissa, ei vuorohoitokodissa, joten tarvitsevat apua. Autamme mielellämme, lapset ovat suuri ilo elämässämme ja toivottavasti lapsetkin muistelevat yhteistä aikaamme iloisesti aikuisina. Jaksamme olla lasten kanssa kun suhtaudumme tähän positiivisesti, eivätkä lasten vanhemmat pelkää neuroottisesti lasten puolesta. Vaaroista on keskusteltu etukäteen. 154
Kyllä mä olen pyytänyt jopa omia isovanhempiani apuun, kun oli ihan pakko. Ovat 85v. Tilanne oli siis se että vanhinta lasta oli pakko lähteä viemään päivystykseen (käsi murtui) kun olin yksin kotona ja ottivat nuoremman hoitoon siksi aikaa. Ihan hyvin meni.
Olivat kyllä sen parin tunnin jälkeen aika loppu. En viitsi siksi pyytää heitä apuun jos ei ole ihan pakko.
Eli kyllä pariksi tunniksi uskaltaa jättää. Jätä vaikka talvella tai syksyllä kun liika pukeminen ei haittaa tai voivat olla sisällä. Kauhean pitkäksi aikaa en kyllä jättäisi, koska pienten vahtiminen on vanhoille ihmisille hyvin uuvuttavaa.
Kannattaa luottaa itseensä päätöksentekijänä. Jos ap olet muutenkin tosi neuroottinen varmistelija, tässä kohtaa kannattaa löysätä ja antaa lapsi tunniksi-kahdeksi hoitoon isovanhemmille. Siteen luominen edellisiin sukupolviin menee edelle pienestä riskistä olla hetken vähän hikinen. Älä vie hellepäivänä, jos epäilyttää.
Jos taas olet melko huoleton vanhempi ja silti alkaa huolettaa, mieti uudemman kerran tai odota puoli vuotta.
Itse olin melko neuroottinen suorittajaäiti muinoin ja jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt höllätä. Lastemme isovanhemmat kyllä hoitivat lapsiamme ja luotin heihin. Olivat alle 70 vuotiaita.
Hassua, että joku tässä ketjussa piti jo 50-vuotiasta jotenkin höperönä.. luulen, että kyse on enemmän tempperamentista kuin iän tuomasta hitaudesta. Kyllä me viiskymppiset ollaan vielä ihan normaalisti työelämässä päiväkodeissa ja kouluissa eikä jatkuvasti hukata lapsia 😀.