Pitääkö unohtaa tai antaa anteeksi?
Jos vanhemmat ovat laiminlyöneet tai olleet välinpitämättömiä ollessasi lapsi?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Antaa anteeksi kunnioittaa silti vanhempia ja mennä eteenpäin.
Outo kommentti, kunnioittaa kunniattomia. Ansaitseeko vanhemmat kunnioitusta, aina, poikkeuksetta ja ehdoitta. No ei hitto ansaitse.
Vierailija kirjoitti:
Antaa anteeksi kunnioittaa silti vanhempia ja mennä eteenpäin.
Ei niitä tarvi kunnioittaa yhtään. Ei kukaan kuspää ansaitse kunnioitusta.
Kannattaa nähdä tilanne kuten se on, vanhempasi olivat huonot vanhemmat, ei ole sun ongelma, jatka eteenpäin ja ole itse hyvä vanhempi.
Kaikesta huolimatta, anna anteeksi, niin et katkeroita itseäsi ja voit elää vapaammin.
Vanhempasi ovat kasvattaneet sinut niillä voimilla mitä heillä on. Itse voi pyrkiä parempaan vanhemmuuteen.
Anna anteeksi. Katkeruutesi ja vihanpitosi syö sinua ja siirrät sen omille lapsillesi aikanaan.
Unohtaa tuskin voit, mutta anna anteeksi ihan itsesi tähden. Ja kunnioittaminen ei tarkoita mitään ylipalvontaa, vaan asiallinen kohtelu vanhempiasi kohtaan riittää. Katkeruuden ja kaunan helliminen nakertaa itseä.
Katkeruus ei nosta päätään muutoin, mutta kun heidät kohtaa, katkeruus vie voiton ja silloin ihminen ei ole luonteva vaan teeskentely syö entistä enempi.
Anteeksiantamisen sijasta voi myös hyväksyä asiat osaksi omaa tarinaa. Tätä helpottaa se, kun huomaa, että kaikilla on omat taakkansa. Katkeruus on kyllä syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksiantamisen sijasta voi myös hyväksyä asiat osaksi omaa tarinaa. Tätä helpottaa se, kun huomaa, että kaikilla on omat taakkansa. Katkeruus on kyllä syöpä.
Mieti, jos katkeralla ihmisellä on vielä syöpä!
Miten sinua on laiminlyöty? Oltu välinpitämättömiä sinua kohtaan?
Antaa anteeksi kunnioittaa silti vanhempia ja mennä eteenpäin.