Kuinka yleistä on, että lapsena koettu hyväksikäyttö "unohtuu" uhrilta itseltään
Mutta aikuisena voi yhtäkkiä tulla voimakas muisto , että näin on todella tapahtunut? Mistä tietää, ettei kyseessä ole valemuisto?
Kommentit (41)
Voi olla hyvinkin yleistä. Aivot suojelevat meitä traumalta ja lapsena on hyvinkin mahdollista, että aivot ikäänkuin unohtavat traumaattisen kokemuksen joka voi myöhemmällä iällä nousta pintaan. Esimerkiksi tietty haju, musiikki yms voi laukausta tukahdetun muiston
Joissain tapauksissa trauma tulee kuin pakasteesta, muistista vasta aikuisena.
Kuin tuoreena takaumat tulee, sen kyllä tietää.
Mulle on käynyt juurikin näin ja olin erittäin ahdistunut kun ymmärsin että oma isovanhempani, jota rakastin hyvin paljon , kosketteli minua tavalla, joka ei ole sopivaa. Tunne on sanoin kuvaamattoman hirveä. Kenelekkään en ole kertonut.
Ovat harhoja joita ainostaan teidän naisten ruikutustrendit ja rahojanne kalastelevat huuhaaterapeutit ym tuovat pintaan.
Äärimmäisen harvinaista, ellei jopa olematonta. Erilaisten valemuistojen kehitteleminen sen sijaan on verrattain yleistä.
Hyväksikäyttäjä eksyi palstalle alapeukuttamaan.
Niin, monille naisille tulee myös yhtäkkiä se VoiMaKaS mUIsTo että ovat olleet prinsesoja tai kuningattaria aikaisemmassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksikäyttäjä eksyi palstalle alapeukuttamaan.
Minulla on muisto, josta en ole varma mitä siinä tapahtui. Tai lähinnä ennen sitä. Se on hieman häiritsevää.
Paranoidisen skitsofrenian oireita.
Hyvin yleistä. Sillä tavalla ihminen pysyy toimintakykyisenä. Aivot laittavat ikävän asian laatikkoon, ja laatikko pistetään kaappiin piiloon. Googleta dissosiaatio
Erilaiset terapeutit ovat todella taitavia istuttamaan näitä ihmisten päähän. Ja sitten nauretaan koko matka pankkiin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin yleistä. Sillä tavalla ihminen pysyy toimintakykyisenä. Aivot laittavat ikävän asian laatikkoon, ja laatikko pistetään kaappiin piiloon. Googleta dissosiaatio
Paskaa. Juuri tuollaisella tarinoinnilla voidaan kusettaa ihmiset keksimään vaikka mitä asioita menneisyydestään.
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset terapeutit ovat todella taitavia istuttamaan näitä ihmisten päähän. Ja sitten nauretaan koko matka pankkiin.
Vieläkö tätä tapahtuu muka 2020-luvulla?
Ei ole tavallista. Tavallista sen sijaan on, ettei lapsi tajua, että on joutunut rikoksen uhriksi ja vasta myöhemmin tajuaa, mistä asiassa oli kyse ja se järkyttää. Sen sijaan ei ole tavallista, että kokemus unohtuu kokonaan ja muistuu sitten aikuisena.
Onhan se trendikästä valittaa tuosta somessa ja mediassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muisto, josta en ole varma mitä siinä tapahtui. Tai lähinnä ennen sitä. Se on hieman häiritsevää.
Minulla myös, kaksi tällaista. Joku outo tuntemus on näiden muistojen ympärillä, eri tavalla kuin kivojen muistojen.
Kertokaa myös miten paljon psyykenlääkkeitä syötte.
Ei se unohdu mutta itse kokeneena seksuaalista väkivaltaa, vakuuttelin itselleni lapsena että tämä on ok, ei tässä ole mitään ja selitin itselleni muka järkeviä syitä tapahtuneelle. Myöhemmällä iällä, teininä ymmärsin mistä oli kyse ja kerroin vasta silloin asiasta vanhemmilleni.
Itse en muista lapsuudesta oikein mitään, mutta nyt lähes 50-vuotiaana alkanut tulla tietynlaisia muistikuvia. Kuitenkin jonkunlainen kokemus, että olen voinut tämän estää, mutta siskolleni on tapahtunut jotain.