Lue keskustelun säännöt.
Kuinka raskasta on opiskella huonoilla geeneillä?
14.07.2022 |
Kuinka kauan sinulta kestäisi opetella lentokoneiden tai ydinvoimaloiden suunnittelua?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
On se raskasta jos asoiden omaksuminen on paljon hitaampaa kuin muilla ja jos pitää omaksua todella paljon uusia asioita.
Kannattaa miettiä viime kädessä kunkin omalla kohdalla, että mihin elämänsä haluaa käyttää. Kannattaako hampaat irvessä suorittaa jotain tutkintoa vain sen takia että se on "hienoa".
Mulla itselläni oli vaikeuksia ihan asioiden muistamisessakin, jos piti yliopistossa pelkästään muistaakin jo aika paljon asioita. Tuntui että joillekin se oli helppoa tai ainakin huomattavasti helpompaa kuin minulle.
Olivatko akateemisista suvuista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se raskasta jos asoiden omaksuminen on paljon hitaampaa kuin muilla ja jos pitää omaksua todella paljon uusia asioita.
Kannattaa miettiä viime kädessä kunkin omalla kohdalla, että mihin elämänsä haluaa käyttää. Kannattaako hampaat irvessä suorittaa jotain tutkintoa vain sen takia että se on "hienoa".
Mulla itselläni oli vaikeuksia ihan asioiden muistamisessakin, jos piti yliopistossa pelkästään muistaakin jo aika paljon asioita. Tuntui että joillekin se oli helppoa tai ainakin huomattavasti helpompaa kuin minulle.
Siis minä kyllä suoritin tutkinnon loppuun kaikesta huolimatta, mutta oli aika hankala tie kyllä.
Geenit mikä ihana teko syy. Varmasti geeneillä on enempi vähempi vaikutusta siihen miten pärjäämme yleisesti elämässä. Mutta jos omaa niin hyvät geenit, että pääsee opiskelemaan, niin tuskin omaa niin huonoja geenejä, etteikö voisi myös myöhemmin valmistuakin ja saada tutkinnon aikaiseksi. On vähän mutkien suoraksi vetämistä, jos tällöin ajateltaisiin, että paremmat geenit on hänellä, joka valmistuu ja saa nopeimmin tutkinnon suoritettua.
Vierailija kirjoitti:
Geenit mikä ihana teko syy. Varmasti geeneillä on enempi vähempi vaikutusta siihen miten pärjäämme yleisesti elämässä. Mutta jos omaa niin hyvät geenit, että pääsee opiskelemaan, niin tuskin omaa niin huonoja geenejä, etteikö voisi myös myöhemmin valmistuakin ja saada tutkinnon aikaiseksi. On vähän mutkien suoraksi vetämistä, jos tällöin ajateltaisiin, että paremmat geenit on hänellä, joka valmistuu ja saa nopeimmin tutkinnon suoritettua.
Tämä. Kaikkia aloja on yhtä helppo päästä opiskelemaan ja sisäänpääsyn helppous on suoraan verrannollinen opintojen helppouteen, koska joka alalla on on yhtä paljon hakijoita aloituspaikkoihin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkkyys ei tule ilmi välttämättä oppimisessa vaan kun eteen tulee ongelma ja kuiinka nopeasti kykenet sen ratkaisemaan.
Ja kunn on päässyt perille itse ongellmasta ja saa punaisesta langasta kiinni niin mikä on sen looginen käyttäytymismalli. Eli tieto ja äly.
Esiim vaikka paineensietokyky voi vaiikuttaa vaikka nopeiden havaintojen tekemiseen joiden pohjalta tekee johtopääätelmän ja ratkaiisun vaikka sosiaalistentilanteiden pelosta johtuuen.
Esiim autismissa voi olla se etttä havainnoi maailmaa hyvinkin tarkasti jotka liittää johtopääätelmien tekemiseen mutta taas esiim vaikka shakkimestari ei pärjää taaas muualla niin hyvin kuin siiinä shakiissa.
Yksi esiim hyvään paineensietokykyyn voi olla ihmisen fyyysinen koko. Mikä turvaa imisen kasvua jo peruskouulusta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suvussa on huonot opiskelugeenit eikä juuri edes lukion käyneitä, menee siihen opiskeluun varmasti enemmän aikaa. Loputtomiin ei voi ajankäyttöään lisätä ja yliopistotasolla ei välttämättä enää riitä mikään määrä lukemista.
On niillä geeneilläkin merkitystä ilman muuta. Paljon voi kompensoida omalla asenteella ja työnteolla mutta huipputuloksiin ei kyllä yllä kukaan ilman suotuisia geenejä.
Jonkun tutkinnon toki voi jollain tapaa varmaan suurin osa ihmisistä suorittaa, jos motivaatio tarpeeksi kova.
Mutta vertailu pikajuoksuun: Turha haaveilla 100m:n huipputuloksista ilman tietynlaisia geenejä, vaikka kuinka treenaisi.
Aivot on ihan fyysinen elin siinä missä muutkin elimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin oikeimman vastauksen kysymykseen voivat antaa tänne lompsineet ydinfyysikot, avaruusinsinöörit ja aivokirurgit. Geeneistä viis kunhan on ollut sinnikäs ja todistus löytyy taskusta vaikka passi katosikin matkan varrella.
Vierailija kirjoitti:
Jos suvussa on huonot opiskelugeenit eikä juuri edes lukion käyneitä, menee siihen opiskeluun varmasti enemmän aikaa. Loputtomiin ei voi ajankäyttöään lisätä ja yliopistotasolla ei välttämättä enää riitä mikään määrä lukemista.
Jos oikein huonot geenit, tai erinomaisen huono tuuri geenilotossa niin tuskin edes pääsee opiskelemaan. - Itse olen hyvä uskoinen ja hölmö kun uskon vakaasti siihen, että kuka on saanut opiskelupaikan, niin on kyllin "hyvä geeninen", että voi myös valmistua. Se valmistuuko nopeasti vai hitaasti vaikuttaa moni muukin seikka kuin vain geenit. Esimerkiksi itse en alun alkenkaan ymmärtänyt, että miksi pitäsi suorittaa tutkinto mahdollisimman nopeasti. Mutta ymmärrän, että vuosikurssillani aloittanut 43 vuotias kahdenesiteini ikäisen lapsen yksinhuoltaja saattoi olla ihan toisen laien tarve suorittaa opinnot vauhdikkaammin ja jättää opiskelija elämä -joka ainakin itselleni oli paljon muutakin kuin suora viivaista opiskelua- vähemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suvussa on huonot opiskelugeenit eikä juuri edes lukion käyneitä, menee siihen opiskeluun varmasti enemmän aikaa. Loputtomiin ei voi ajankäyttöään lisätä ja yliopistotasolla ei välttämättä enää riitä mikään määrä lukemista.
Jos oikein huonot geenit, tai erinomaisen huono tuuri geenilotossa niin tuskin edes pääsee opiskelemaan. - Itse olen hyvä uskoinen ja hölmö kun uskon vakaasti siihen, että kuka on saanut opiskelupaikan, niin on kyllin "hyvä geeninen", että voi myös valmistua. Se valmistuuko nopeasti vai hitaasti vaikuttaa moni muukin seikka kuin vain geenit. Esimerkiksi itse en alun alkenkaan ymmärtänyt, että miksi pitäsi suorittaa tutkinto mahdollisimman nopeasti. Mutta ymmärrän, että vuosikurssillani aloittanut 43 vuotias kahdenesiteini ikäisen lapsen yksinhuoltaja saattoi olla ihan toisen laien tarve suorittaa opinnot vauhdikkaammin ja jättää opiskelija elämä -joka ainakin itselleni oli paljon muutakin kuin suora viivaista opiskelua- vähemmälle.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4110517/sahkotekniikan-di-aloituspaikko…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa katsoa muuta sukua ja päätellä siitä mihin niillä geeneillä on rahkeita ja kuinka suurella vaivalla.
No puolella suomalaisista on kaksinumeroinen äo eivätkä he eroa haukkumistaan tulijoista mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy ihmisillä jatkuvasti raskaammaksi, koska tyhmyys on lisääntymisen edellytys.
Miten voi tietää onko huonot geenit? Älykkyyttä on erilaista. Opiskelin yliopistossa eikä se mielestäni mitään suurta älykkyyttä vaadi. Pitää vain olla suuntautunut alaan, jota opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tietää onko huonot geenit? Älykkyyttä on erilaista. Opiskelin yliopistossa eikä se mielestäni mitään suurta älykkyyttä vaadi. Pitää vain olla suuntautunut alaan, jota opiskelee.
Tämä. Ei ydinvoimaloiden tai lentokoneiden suunnittelu mitään vaadi, toisin kuin humanistiset alat.
En voi tietää koska minulla on hyvät geenit.
Vierailija kirjoitti:
En voi tietää koska minulla on hyvät geenit.
Ai et voi tietää kauanko sinulta menee opetella suunnittelemaan ydinvoimaloita?
Jos jotain oikeasti haluaa oppia, niin erittäin, erittäin harvalla on aivot niin huonot ettei sitä oppisi. Siihen pitää vaan keskittyä mitä opiskelee, ajatella, useimmiten oppimisvaikeus johtuu siitä ettei pysty keskittymään aiheeseen vaan ajatus harhailee, tai lukee vaan että hauki on kala, mutta ei mieti yhtään mitä juuri luki.
Aivokapasiteetti riittää kaikkeen normaaliin mitä nyt ihminen voi työkseen tehdä, mutta uusien asioiden kehittely varmasti tarvitsee vähän normaalia nerokkaammat aivot. Myös muistikapasiteetti pitää olla iso jos opiskelee alalle jossa tarvitaan valtavat määrät nippelitietoa päässä, eli ei riitä että ne voi katsoa netistä.
Ihminen luonnostaan uskoo kun häntä kehutaan ja haluaa kuulla sellaista vaikkei se totta olisikaan, itsekritiikki taas ei ole sisäsyntyistä vaan sitä joutuu opettelemaan (kaikki eivät opettele).