Miten reagoit ovikellon soittoon?

Ovikello on aika paljon pois päältä, koska se tuppaa yleensä soimaan jostain syystä aina kun nukun. En pidä sen ääneen heräämisestä.

Huudan. Koiralle, että lopettaa haukkumisen. Sitten vääntäydyn ovelle.

Ensireaktio aina on ärsyyntyminen, jos en osaa odottaa ketään tulevaksi. Jos satun olemaan pukeissa sekä jalkeilla ja on päiväaika, käyn kuitenkin avaamassa. Pimeällä en edes välttämättä käy avaamassa.

Kaiken maailman kauppiaat ja pummit ja rikolliset ovat saaneet aikaan, että en vastaile puhelimeen enkä tosiaan edes aina oveakaan avaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole odotettu soitto, jähmetyn patsaaksi ja olen täysin hiljaa.

Sama täällä. Olen hipihiljaa ja en avaa ovea. En myöskään vastaa tuntemattomista numeroista soittaville.

Piiloudun.

Pelästyisin, sillä meillä ei ole ovikelloa. Meillä on kolkutin. Jos joku kolkuttaa se on joko Sector alarm kauppias tai joku kotimyyntiremppahuijari.

En avaa, koska kokemukseni mukaan siellä on joko jotain kaupustelijoita tai naapurin lapsia pummimassa rahaa tai tölkkejä. Tutut eivät koskaan tule ilmoittamatta, joten en avaa ovea yllätysvieraille.

Vierailija kirjoitti:

Paranoideja ihmisiä tällä palstalla kun vastaksia katselee. Minä avaan oven kuten normaali ihminen ja katson mitä asiaa jollain on ja toimin sen mukaan. 

Noin toimii lintukodon asukas. Mutta jos lintokoto ja herran kukkaro ovat menneet pilalle, liiallinen luottavaisuus voi koitua kohtalokkaaksi.

Jos ei kukaan ome ilmoittanut tulevnasa saan ahdistus / paniikkikohtauksen ja yritän olla kuin en olisi edes kotona. Sydän alkaa tykyttää ja alkaa pyöryttää, ei ole minun tilanne yhtään.

Masentunut kun olen, minä ja kotini emme yleensä ole edustuskunnossa, ellen tiedä etukäteen, että joku on tulossa. En siis avaa ovea.

Täällä ei voi avata ovea jos ei tiedä kuka oven takana on.En avaa jos en tiedä.

Tärisen pelosta loppuillan

Katson ensin kuka siellä on. Sitten yleensä avaan.

Eipä tuota ovikelloa rimputa kuin ennalta ilmoittaneet kylään tulevat sukulaiset. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut 4 kertaa, koska osa asuu monen sadan km. päässä. Asun yksin, niin ei kenenkään tarvitse tänne tulla. Naapureita en tunne, joten ei mitään asiaa heillä. Kaupustelijoita ym. humpuukin sanansaattajia ei ole näkynyt.

Eli kun ovikello soi, niin tiedän oven takana olevan tuttuja henkilöitä ja tietenkin avaan.

Mietin, että lapsi tai joku sen kavereista siellä on kuitenkin. Jos lapsi on kotona, niin se saa avata. Jos itse avaan, tarkistan kuitenkin ovisilmästä, kuka siellä on.

Ihan ensimmäinen kehollinen reaktio on säikähdys. Tämä sen takia, että erään kerran ovikelloni soi yllättäen, ja oven takana oli poliisi. Eikä millään mukavalla asialla tietenkään. Se kerta tulee aina mieleen, ja säikähdys siitä, kenelle nyt on sattunut jotain ikävää. :/

Vain huoltomies ja Jehovan todistajat ja humalainen naapuri soitelleet ovikelloa viimeaikoina.

Haen heti pesäpallomailan esille.

Huudan, että sisään vaan, se on auki.

En pidä ovikelloa päällä koska sitä ei soita kuin alaovella oleva mainoslehtien jakaja.