Nainen sisustaa
Miksi usein on niin, että kodin sisustuksen on päättänyt nainen, mutta silti hän kertoo vieraille, että ME halusimme tällaisen sisustusratkaisun? Vaikka käytännössä miehellä ei juuri ollut sanansijaa sisustukseen, vaan se on naisen keksimä/somesta kopioima.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Ajatusleikki teille, ketkä pokkana väitätte antavanne miehenkin sisustaa;
Jos miehesi sanoisi, että haluaa laittaa vaikka jonkun hänelle tärkeän ralliautoa esittävän ruman, valtavan kanvaasitaulun olohuoneen seinälle, niin miten reagoisitte?
Satavarmasti te pirttihirmut runnoisitte oman mielipiteenne läpi ja taulua ei seinälle laitettaisi, koska se ei sovi TEIDÄN beigenharmaanvalkoiseen sisustusmakuunne.
Ja näin siitäkin huolimatta, että koti on myös miehen koti.
Meilläpä on täytettyjä eläimiä, miehen nuoruudessa metsästämiä. Ralliautotaulu on pieni juttu noiden rinnalla. Onhan se hienoa, että miehen ralliautoharrastus näkyy, jos hän on itse kilpaa ajanut, silloin kuvia saa olla useampiakin.
Vierailija kirjoitti:
Ajatusleikki teille, ketkä pokkana väitätte antavanne miehenkin sisustaa;
Jos miehesi sanoisi, että haluaa laittaa vaikka jonkun hänelle tärkeän ralliautoa esittävän ruman, valtavan kanvaasitaulun olohuoneen seinälle, niin miten reagoisitte?
Satavarmasti te pirttihirmut runnoisitte oman mielipiteenne läpi ja taulua ei seinälle laitettaisi, koska se ei sovi TEIDÄN beigenharmaanvalkoiseen sisustusmakuunne.
Ja näin siitäkin huolimatta, että koti on myös miehen koti.
Minulla oli vuosikausia juuri vastaavanlainen kuva seinällä vuosikausia. Otin siitä sitten inspiraatiota ja lisäsin sisustukseen siinä olevia värejä. Se oli ihan hirveän ruma, mutta miehelle tärkeä, niin oli seinällä. Miestä rupesi ärsyttämään ne punaiset yksityiskohdat olohuoneessa, niin siirrettiin taulu muualle ja vaihdettiin olohuone neutraalimmaksi. Kompromissejä siis tehtiin, ensin minä ja sitten hän,kuten suhteessa kuuluukin.
Vitsikäs aloitus. Nainen eli minä sisustaa meillä koska miehellä ei ole kiinnostusta. Toki isommat hankinnat mietimme aina yhdessä, ja samoin maksamme puoliksi. Huonekalujen lisäksi mies ei nää kovin tarpeellisena mitään muuta, eli jos minä en näitä valitsisi ja maksaisi ei meillä olisi mm. kivoja astioita, tauluja, nättejä pyyhkeitä ja lakanoita jne (jotka taas minua ilahduttavat päivittäin). Kotimme tyyli on monen mielestä varmaankin tylsä: luonnollisia värejä, ei koriste-esineitä ja yleensä aina melko hyvä järjestys. Väriä tuo kasvit, taulut ja pienet (molempien valitsemat) muistot vuosien varrelta.
Käytännössä tästä seuraa se, että mies voi asua mukavasti nätissä ja hyvällä maulla sisustetussa kodissa ilman että se maksaa hänelle. Minulla taas menee ehkä 2-3 tonnia vuodessa kotiin. Tienaan vähän miestäni enemmän, joten tämä on myös reilua näin. Siivouksen ja muut kotiin liittyvät kulut jaamme tasan, tietenkin. Veikkaan että sama malli toimii aika monessa muussakin huushollissa.
Nainen raakkuu älyttömyyksiä osoitellen sormella kuin pieni lapsi.
Tunnetpa passiivisia miehiä.