Eristäytyvä persoonallisuus

Epäilen että minulla on tämä koska tykkään olla yksin, en pidä ihmisten seurasta ja välttelen paikkoja missä on muita ihmisiä.

Parisuhde ei ole minun juttu tämän takia.

Introvertin aika mahdoton pariutua.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä mielenterveys ongelma eroaa erakkoluonteesta tai introverttiydestä? Itse pitän eristäytyvää personallisuushäiriötä sama asiana kuin introverttiys eli molemma tarkoittaa sitä että haluaa olla yksin omissa oloissa paljon.

Introvertti on terveempi, hän ei sairasta tai oireile mitään skitsofreniaan liittyvää. Hän vain viihtyy paremmin yksin.

Ne ketkä on parisuhteessa ei ole introvertteja,erakkoja eikä heillä ole eristäytynyttä personallisuutta.

Haloo miten intevertti voisi edes seurustella kun seurustelussa hyvin usein se kumppani on melko läheinen ihminen?

Mikähän siinä on kun henkilö yrittää eristäytyä näistä narsisteista ja ei vastaa heidän puheluihin niin he alkavat tulla oven taakse pimpottelemaan? Eivätkö ymmärrä? Tuntevatko itsensä niin etuoikeutetuiksi että heillä on oikeus tulla soittamaan summeria kutsumatta, jopa tulla oven taakse pimpottamaan ovikelloa?

Tulevat käytävään ilmeisesti soittamalla naapurin summeria ja joku talon asukkaista avaa alaoven heille.

Puolet ihmisistä on introvertteja tutkimusten mukaan.

1 -5 % väestöstä on eristäytyviä, skitsoideja, näitä mistä puhutte täällä.

En usko että te kaikki jotka väitätte täällä olevanne skitsoideja persoonallisuuksia - olette sitä. Luulen että suurin osa teistä on normaaleja introvertteja. Kuten tilasto sanoo.

Te vain luulette että ne on sama asia 🙄 moni teistä on tässä ketjussa tullut lähes intoa täynnä kertomaan olevansa skitsoidi. Paljon teitä löytyy täältä??? 😀 Olette vain yksinkertaisia putkiaivoja kun ette hahmota eroa.

Jotkut ihmiset näkee vain yhtä tai kahta väriä.

Uskon että teistä osa oli oikeassa omien arvioiden mukaisesti.

Pari teistä aiemmasta kirjoittajasta saattaa hyvin olla skitsoideja, kannattaa tutkia 😊

Vierailija kirjoitti:

Puolet ihmisistä on introvertteja tutkimusten mukaan.

1 -5 % väestöstä on eristäytyviä, skitsoideja, näitä mistä puhutte täällä.

En usko että te kaikki jotka väitätte täällä olevanne skitsoideja persoonallisuuksia - olette sitä. Luulen että suurin osa teistä on normaaleja introvertteja. Kuten tilasto sanoo.

Te vain luulette että ne on sama asia 🙄 moni teistä on tässä ketjussa tullut lähes intoa täynnä kertomaan olevansa skitsoidi. Paljon teitä löytyy täältä??? 😀 Olette vain yksinkertaisia putkiaivoja kun ette hahmota eroa.

Jotkut ihmiset näkee vain yhtä tai kahta väriä.

Uskon että teistä osa oli oikeassa omien arvioiden mukaisesti.

Pari teistä aiemmasta kirjoittajasta saattaa hyvin olla skitsoideja, kannattaa tutkia 😊

Itsekin siis introvertti ja ero skitsoidiin on hyvin selvä 😂 välitän, tunnen ja tykkään olla ihmisten kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on kun henkilö yrittää eristäytyä näistä narsisteista ja ei vastaa heidän puheluihin niin he alkavat tulla oven taakse pimpottelemaan? Eivätkö ymmärrä? Tuntevatko itsensä niin etuoikeutetuiksi että heillä on oikeus tulla soittamaan summeria kutsumatta, jopa tulla oven taakse pimpottamaan ovikelloa?

Tulevat käytävään ilmeisesti soittamalla naapurin summeria ja joku talon asukkaista avaa alaoven heille.

Rajattomuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Skitsoidi eli eristäytyvä persoonallisuushäiriö

kiinnostuksen puute sosiaalisissa suhteissa.

Yksilön on vaikea muodostaa sosiaalisia siteitä; hänen harrastuksensa ja ammattitoimintansa ovat yksinäisiä ja itsenäisiä.

Ei ilmaise tunteitaan, mikä kuvaa apatiaa

Tämän häiriön esiintyvyys vaihtelee tutkimusten välillä, 1 - 5%. Tämä vaihtelu johtuu osittain sen sekoittumisesta skitsofreniaan ja annettujen diagnoosien vähäisyyteen.

Diagnostiset kriteerit

A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.

B. Vähintään neljä seuraavista:

(1) vain harvat asiat tai toiminnat tuottavat mielihyvää

(2) tunne-elämän kylmyys, etäisyys tai tunteiden latistuminen

(3) puutteellinen kyky ilmaista joko helliä, lämpimiä tunteita tai vihaisuutta muita kohtaan

(4) välinpitämättömyys sekä kiitoksen että arvostelun suhteen

(5) vain vähäinen kiinnostus sukupuoliseen kanssakäymiseen muiden kanssa (ottaen huomioon iän)

(6) jatkuva yksinäisten toimintojen asettaminen etusijalle

(7) mielikuvitusmaailma ja itsetutkistelu hallitsevat ajattelua

(8) korkeintaan yksi tai ei yhtään läheistä ystävää tai luottamuksellista ihmissuhdetta tai ei haluakaan läheiseen ihmissuhteeseen

(9) tahaton kyvyttömyys ottaa mitenkään huomioon vallitsevia sosiaalisia normeja tai tapoja

Heh mä olen pitänyt itseäni introverttina mutta kun katsoo noita kohtia 1-9 niin noista jokainen kohta osui ja upposi minuun, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Pitääkö tässä varata lääkärille aika vai mitä teen?

M31

Ei tarvitse varata aikaa lääkärille. :) Jos olet tyytyväinen ja sinulla on hyvä olla, niin silloinhan ei ole mitään tarvetta mihinkään diagnooseihin.

Tämä nykyaika tuntuu olevan täynnä erilaisia diagnooseja. Ihan kuin kaikkien tulisi olla tietynlaisesta muotista. Ollaan rohkeasti sellaisia kuin ollaan ja eletään elämää omalla tavallamme.

Kyllä mäkin olen vuosien aikana kuullut ihmettelyjä, kuinka voin viihtyä yksin ilman parisuhdetta. Jostain syystä ihmettelijöille ei koskaan riitä vastaukseksi se, että en halua ketään, vaan viihdyn yksin. Sitä en tosin viitsi sanoa, että olen aseksuaali. Sehän vasta kysymyspotin räjäyttäisi. :D

Vierailija kirjoitti:

Ne ketkä on parisuhteessa ei ole introvertteja,erakkoja eikä heillä ole eristäytynyttä personallisuutta.

Haloo miten intevertti voisi edes seurustella kun seurustelussa hyvin usein se kumppani on melko läheinen ihminen?

Voi tätä älyn määrää

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minulla on tämä koska tykkään olla yksin, en pidä ihmisten seurasta ja välttelen paikkoja missä on muita ihmisiä.

Parisuhde ei ole minun juttu tämän takia.

Introvertin aika mahdoton pariutua.

Kyseisillä merkeillä mitä mainitsit niin voi hyvinkin olla, itsellä todettu diagnoosina ihan tuo eristäytyvä persoonallisuus ja samoja piirteitä myös minulla.

?

Mun miehelläni juuri samaa. Lapsena sosiaalinen ja puhelias, alkanut muuttua nuoruusiässä. Meidän parisuhde eka kunnollinen hänelle. Minä ja lapset olemme ainoat läheiset ihmissuhteet hälle, työnsäkin on yksinäistä. Yritän patistaa puolisoa perhelomille ja esim. kauppaan ettei ihan erakoituisi. Itse olen iän myötä alkanut kaipaamaan syvällisyyttä, intohimoa ja tunnetta siitä että olen rakastettu liittoomme, mutta eipä taida onnistua...

Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia parisuhteen näkökulmasta!

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on kun henkilö yrittää eristäytyä näistä narsisteista ja ei vastaa heidän puheluihin niin he alkavat tulla oven taakse pimpottelemaan? Eivätkö ymmärrä? Tuntevatko itsensä niin etuoikeutetuiksi että heillä on oikeus tulla soittamaan summeria kutsumatta, jopa tulla oven taakse pimpottamaan ovikelloa?

Tulevat käytävään ilmeisesti soittamalla naapurin summeria ja joku talon asukkaista avaa alaoven heille.

Rajattomuus

Mitä enemmän tulee ikää, sen vähemmän kaipaa lähelleen ihmisiä tai ääniä. Nuorena kaverit oli tärkeitä, enkä ollut mikään sulkeutunut (bänditoimintaa). Nykyään ei tule kuunneltua edes musiikkia. Luonnossa liikkuminen ja linnunlaulun kuunteleminen kiinnostaa enemmän. Bändien keikoille lähteminen ei voisi vähempää kiinnostaa. En kuitenkaan juokse karkuun, jos joku naapuri tervehtii. Haluan vain olla omissa oloissa. Toivottavasti tämä ei ole kiellettyä.

Mä olen, ja hyvin onnellinen. Ei tämä siis ainakaan ongelma ole. Rakastan vaan olla yksin, asua kaukana muista, työnikin teen 100% etänä. Mukavaahan elämä on, kun ei kaipaa toisilta ihmisiltä mitään, ei seksiä, ei rakkautta, ei seuraa, ei läheisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Mun miehelläni juuri samaa. Lapsena sosiaalinen ja puhelias, alkanut muuttua nuoruusiässä. Meidän parisuhde eka kunnollinen hänelle. Minä ja lapset olemme ainoat läheiset ihmissuhteet hälle, työnsäkin on yksinäistä. Yritän patistaa puolisoa perhelomille ja esim. kauppaan ettei ihan erakoituisi. Itse olen iän myötä alkanut kaipaamaan syvällisyyttä, intohimoa ja tunnetta siitä että olen rakastettu liittoomme, mutta eipä taida onnistua...

Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia parisuhteen näkökulmasta!

No anna toisen erakoitua, ei siinä ole mitään pahaa. Noilla syvällisyydellä, intohimolla tms taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että miehestä on tullut introvertimpi iän kanssa, kuten monelle introvertille käy. Ja siis kun nämä introt jotka omasta tahdostaan erakoituu, on yleensä hyvin onnellisia erakoituneena, niin miksi ihmeessä yrittää tehdä siitä ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Skitsoidi eli eristäytyvä persoonallisuushäiriö

kiinnostuksen puute sosiaalisissa suhteissa.

Yksilön on vaikea muodostaa sosiaalisia siteitä; hänen harrastuksensa ja ammattitoimintansa ovat yksinäisiä ja itsenäisiä.

Ei ilmaise tunteitaan, mikä kuvaa apatiaa

Tämän häiriön esiintyvyys vaihtelee tutkimusten välillä, 1 - 5%. Tämä vaihtelu johtuu osittain sen sekoittumisesta skitsofreniaan ja annettujen diagnoosien vähäisyyteen.

Diagnostiset kriteerit

A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.

B. Vähintään neljä seuraavista:

(1) vain harvat asiat tai toiminnat tuottavat mielihyvää

(2) tunne-elämän kylmyys, etäisyys tai tunteiden latistuminen

(3) puutteellinen kyky ilmaista joko helliä, lämpimiä tunteita tai vihaisuutta muita kohtaan

(4) välinpitämättömyys sekä kiitoksen että arvostelun suhteen

(5) vain vähäinen kiinnostus sukupuoliseen kanssa

Minä näköjään täytän kriteerit, täytän kohdat 4, 5, 6 ja 8. Mutta en pidä tätä minään häiriönä, päinvastoin, tuntuu että se on valtava vahvuus elämässä, että pystyy olemaan tyytyväinen ihan itsekseen. Minusta tuntuu että elämäni näin viisikymppiseksi asti on ollut poikkeuksellisen onnellinen juuri siksi, että mulle riittää pienet arkiset yksinäiset tekemiset, että olen onnellinen. En tarvitse ulkopuolelta juuri mitään, kuin aineelliset perustarpeet.

En tiennyt että tämä on diagnoosi. Minusta normaalia, kun muita ihmisiä hetken seuraa.

Ongelmia asiasta tulee silloin jos on päätetty yhdessä perustaa perhe, jonka pyörittäminen ja vastuu mm. lasten kasvatuksesta jääkin vain puolison vastuulle. Kyllä on meilläkin käyty monet keskustelut tyyliin " miksi sitten halusit vaimon jos et pidä muista ihmisistä?", johon vastaus " kyllä minä perheestäni pidän! En ole itsekään kovin ekstrovertti vaikka sos.tilanteet eivät ongelmia tuotakaan - siksipä varmaankin olemme yhdessä viihtyneet jo aika kauan!

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen.

Meillähän on tässä ihan kerho koossa..

Introverttien keskusteluryhmä kokoontuu vapaa-ajan keskuksessa torstaisin 16-17. Huoneet 6-10. Max 5 osallistujaa. Tervetuloa!