Jälleen kerran luulin kotoa sukujuhliin lähtiessä, että näyttäisin ihan ok:lta, kunnes näin valokuvia tapahtumasta...

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu! Mullekin kävi juuri noin! Kaikki hienosti lähtiessä, mutta valokuvista se totuus selvisi...

Minäpä luulin, että mieheni vieressä seisoi suunnilleen joku salarakas ja siunailin että jopas on pyylevä tämä daami..

Vierailija kirjoitti:

Ryhmäkuvat on pahoja. Useasti olen ollut reunimmainen ja siinä olevat (onneksi molemmin puolin, eli en ole yksin) ovat ihan järkyttävän "venyneitä" sivusuunnassa. Kallonikin oli yhdessä kuvassa kaksinkertaiseksi venynyt (en katsonut kameraan ja pääni oli sivuttain), näyrin ihan avaruusolennolta. Toisessa laidassa ollut hoikka urheilijapoika taas näytti ylipainoiselta ja vähämieliseltä, hänen poskensa ja kroppansa olivat niin ikään venyneet.

Kuvan keskellä olevat sen sijaan näyttivät suht normaaleilta. Ja näitä kuvia on siis useita.

Ai tästäkö se ryhmäkuvapläskiys johtuu! En siis ole kuvitellut asiaa kun olen ihmetellyt, miksi olen aina niin leveä kaikissa yhteiskuvissa, joihin aina menen reunaan jos nyt on pakko. Prkl, tästä lähin tungen joka kuvaan keskelle, pois alta!

Vierailija kirjoitti:

Ihana, ap! Ymmärrän ja jaan tuskasi.

Miten huolitellut naiset pysyvät huolitellun näköisinä? Olen hoikka, vaatteeni ovat siistejä ja sopivan kokoisia, käytän laadukkaita kosmetiikkatuotteita ja silti näytän huolitellulta vain hetken laittautumisen jälkeen. Aamulla lähden siistinä töihin, mutta työpaikalle päästyäni hiukset hapsottavat, nenä kiiltää punaisena ja vaatteet roikkuvat ryhdittömästi päällä.

Tämähän se. Rumistun saman tien kun astun ovesta ulos. Mun olis pitänyt olla joku 1700-luvun hovinainen, jonka kauneutta tullaan palatsiin ihastelemaan, ettei tarvitsisi lähteä kotoa muuttumaan epäviehättäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen selittää, että kotipeilistä katsoo eri tyyppi?

Jotenki ku katsoo itseään peilistä, niin sitä saattaa tietämättäänkin vetää itsensä edes hieman suotuisampaan asentoon ja ilmeeseen

Ryhti saattaa myös oieta peilin edessä ihan huomaamatta ja todellisuudessa sitä onkin enempi olemukseltaan kuin pystyynnostettu pottusäkki.

Ja tämä valahdus on sitten se mikä valokuviinkin vangitaan. Sitten ei tietenkään mikään vaatekaan näytä päällä kivalta ja koko olemus on jotenkin homssuinen ja veltto.

Ryhdillä on kyllä hurja vaikutus ulkonäköön ja sitä kannattaa harjoitella nimittäin voit kuvitella olevasi ryhdikäs mutta todellisuus voi olla kaukana siitä. Kuvassa kaunis ja ryhdikäs asento voi oikeasti vaatia vaivannäköä ja jopa epämukavuutta kuvanottohetkellä.

Minä inhosin aina kuviani. Nyt en vuosikymmeniin ole enää lainkaan laittautunut. Hiukset tiukasti kiinni. Rento olo kiitos.

Minun mielestäni ihmiset näyttävät yleensä elävässä elämässä paremmilta kuin kuvissa. Jos joku on kuvissa sellaisen peruskauniin näköinen, niin livenä täytyy taistella sellaista tuijota ja kuolaa -impulssia vastaan.

Inhoan kaikkia suku yms. tilaisuuksia, kun niitä kuvia on pakko jokaisen ottaa. Minä olen aina näyttänyt suohirviöltä valokuvissa. Muut kiloistaan huolimatta näyttävät aivan ok, minulla jokaisessa kuvassa hirveä ilme, hullunkiilto silmissä tms. Olen alkanut vältellä kaikkia paikkoja, missä voisin joutua kuvatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Itselle kerrotaan yleensä paras valhe.

Lenkille ja salille, ensin toki ruokavalio kuntoon ja kalorit miinukselle.

Ohis, mutta onkohan mun salilla hoikentava peili rappusissa, joita pitkin mennään alas ja pois salilta. Yllätyn joka kerta, kun näytän niin hoikalta.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan kaikkia suku yms. tilaisuuksia, kun niitä kuvia on pakko jokaisen ottaa. Minä olen aina näyttänyt suohirviöltä valokuvissa. Muut kiloistaan huolimatta näyttävät aivan ok, minulla jokaisessa kuvassa hirveä ilme, hullunkiilto silmissä tms. Olen alkanut vältellä kaikkia paikkoja, missä voisin joutua kuvatuksi.

Niin minäkin. Suurin osa ihmisistä ei osaa ottaa kuvia ollenkaan. Pitäisi läpäistä joku kurssi ennen kuin saa mennä sukujuhliin riehumaan ja kiusaamaan ihmisiä.

Semmoiset poseerauskuvat vielä menee, joissa voin itse valita ilmeeni ja asentoni mutta herraisä että vihaan ns. tilannekuvia. Sitten katsot että mikäs ryhditön jenkkakahvaemäntä siellä mättää kakkua suuhunsa silmäluomet puolitangossa naama kiiltäen. Oma mieheni on kaikkein pahin tilannekuvaaja, olen uhannut avioerolla jos salakuvaa minua missään tilanteessa enää ikinä.

Mulla sama juttu. En nyt ole erityisemmän kaunis lähtökohtaisestikaan, päinvastoin. Joskus juhliin laittautuessa onnistun olemaan ihan ok ja saatan itse saada otettua ihan suhteellisen ok kuviakin.

Mutta muut ottavat aina sellaisesta mahdollisimman karsasta kuvakulmasta. Sellaisesta että kaikki kauheimmat piirteet korostuu oikein huolella.

Mieheni on tässä kaikista pahin. En tajua miten onnistuu tilanteessa kuin tilanteessa ottamaan kuvia aivan vääristä kulmista. Esim vähän alaviistosta, että valmiiksi suuret reiteni ja keskikehoni vievät kuvasta 3/4 ja sitten jossain kuvan yläkulmassa keikkuu pääni kuin pieni golfpallo vuoren päällä. Sekin kuvattu profiilista juuri sillä hetkellä kun seison huonossa ryhdissä ja syön tai aivastan.

Joo, en minäkään lapsen ristiäiseen lähtiessä näyttänyt ollenkaan niin valtavalta kuin lopulta ristiäisissä otetuissa kuvissa...

No, onhan siihen syynsä, että vaatekoko oli vielä tässä vaiheessa XL sen entisen M-L sijaan. Jos peili valehtelee, niin aina voi katsoa noita valokuvia motivaatioksi laihdutukseen sitten kun lapsi ei ole enää täysimetetty ja saa muutakin ravintoa, ettei tarvitse lasta oman itsensä ohella näännyttää.

Itse olen vartaloltani ihan hoikka, mutta kasvoni ovat pyöreät ja kamera on armoton. Näytän kaikissa kuvissa hehtaaripäältä, jolla valtava kiiltävä naama ja pienet possun silmät jossain siellä keskellä uponneena. En kestä! Peilistä en tätä efektiä huomaa vaan kasvoni näyttävät ihan kivoilta ja normaaleilta. Inhoan valokuvattavana oloa.

Minä mielestäni näytän kauniilta kun lähden töihin, mutta työpaikan peilissä just hiukset hapsottaa ja asukin näyttää kulahtaneelta.

Kaikki rantakuvat ovat sitten oma lukunsa. Suoraan saatanasta. Jopa laihat ja hyväkuntoiset näyttävät niissä sellupommeilta ja isoilta.

Peiliselfiet on myös ihan hanurista. Pitää asetella puhelin tosi tarkasti riittävän ylös tai jalat on kolme kertaa paksummat. Sekään ei kyllä auta siihen, että näyttää eläkeikäiseltä muorilta ryppyineen ja valuvine naamoineen norsunv***uisen ilmeen kera.

Vähän ohis, mutta kerran järkytyin lapseni ottamista kuvista. Oltiin hienossa maisemapaikassa ja pyysin lasta kuvaamaan itseni hienon maiseman ollessa taustalla. Järkytyin katsoessani kuvia. En ollut tiennyt olevani ylipainoinen! Näytin todella lihavalta. Onneksi lapsi kertoi että käytti laajakuvaa. Eli olin lyhyempi ja lihavampi kun oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhoan kaikkia suku yms. tilaisuuksia, kun niitä kuvia on pakko jokaisen ottaa. Minä olen aina näyttänyt suohirviöltä valokuvissa. Muut kiloistaan huolimatta näyttävät aivan ok, minulla jokaisessa kuvassa hirveä ilme, hullunkiilto silmissä tms. Olen alkanut vältellä kaikkia paikkoja, missä voisin joutua kuvatuksi.

Niin minäkin. Suurin osa ihmisistä ei osaa ottaa kuvia ollenkaan. Pitäisi läpäistä joku kurssi ennen kuin saa mennä sukujuhliin riehumaan ja kiusaamaan ihmisiä.

Semmoiset poseerauskuvat vielä menee, joissa voin itse valita ilmeeni ja asentoni mutta herraisä että vihaan ns. tilannekuvia. Sitten katsot että mikäs ryhditön jenkkakahvaemäntä siellä mättää kakkua suuhunsa silmäluomet puolitangossa naama kiiltäen. Oma mieheni on kaikkein pahin tilannekuvaaja, olen uhannut avioerolla jos salakuvaa minua missään tilanteessa enää ikinä.

Mistähän se johtuu, että ne surkeimmat kuvaajat ovat aina ne innokkaimmat. Ja todennäköisimmin laittavat kysymättä someen ne kaikkein surkeimmat otokset.

Olen hoikka, mutta kuvissa kauhua aiheuttavat jäätävän kokoiset leukalihakseni (olen bruksaaja). Näytän joltain kolmiopään ja Ridge Forresterin lehtolapselta. Peilissä pystyy aina katsomaan itseään kutakuinkin sievästä kulmasta.

Jep,INHOAN olla valokuvissa, en pysty olla luonnollisesti

Vierailija kirjoitti:

Ei se valokuvakaan kerro ihan totuutta, koska valokuvaan ikuistuu aina se yhden pienen hetken hassu ilme tmv. Kyllä minun mielestäni kaikki muutkin ovat livenä edustavamman näköisiä kuin valokuvissa.

Samaa mieltä. Tämän voi todeta kun elokuvaa katsoessa napsauttaa pysäytyskuvan. Ihan ne kauneimmat ja komeimmat tähdetkin voivat näyttää yhtä hölmöiltä kuin itsekin usein noissa valokuvissa.