Jälleen kerran luulin kotoa sukujuhliin lähtiessä, että näyttäisin ihan ok:lta, kunnes näin valokuvia tapahtumasta...

Kameroissa/linsseissä on eroa, mene seisomaan peilin eteen, ota kuva pelin kautta puhelimen selfie kameralla ja tavallisella kameralla. Näet selkeästi erilaisen naaman.

Näytän syorastaan upealta kaikissa mahdollisissa mekoissa ja sehän se tässä elämässä onkin juuri tärkeintä. Hiukseni ovat kyllä kirjavat kuin mitkä.

Vierailija kirjoitti:

Ylimääräinen paino näkyy kyllä kuvissa armotta. Itsekin aina kuvittelee olevansa hoikka mutta kun näkee itsestä otetun valokuvan, jossa ei ole päässyt asettelemaan itseään suotuisaan asentoon, tämä kuvitelma ikävästi karisee :'D

Lommoposket näyttävät kuvissa aina hoikemmilta kuin pyöreäkasvoiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen selittää, että kotipeilistä katsoo eri tyyppi?

Peili ei kerro totuutta vaan aivot jotenkin vääristää sitä näkymää.

Valokuva on se miten muut näkevät sut.

Ihmiset aina valittavat miten huonolta näyttävät kuvissa mutta itse näen heidät samanlaisena kuin kuvissa.

Ei ole ihan noinkaan. Kamera vääristää, yleensä "kuperoittaa" ja saa näyttämään paksummalta. Johtuu linssin luonteesta. Lisäksi yksi otos pysäytyskuvana, sattuu usein epäedullinen ilme. Useimmat näyttävät livenä paremmalta kuin kuvissa. Video on parempi kuin valokuva, muttei sekään täysin totuutta vastaa. Elokuva- ja TV-alallakin tiedetään, että kamera lisää viisi kiloa. Siksi monet näyttelijät on todellisuudessa ihan järkyttävän laihoja...

Selfieitä ottaessa ihmiset muuten sokeutuvat ulkonäkönsä suhteen täysin! Sievät ja viehättävät ihmiset ottavat oudon ja epäluonnollisen, venytetyn vahailmeen ja valitsevat sen profiilikuvaksi. Yksi tuttu on ammattikuvaaja, ottaa tosi kauniita kuvia muista ihmisistä, mutta omissa pärstäkuvissaan näyttää siltä kuin olisi tunkenut sitruunan pyllyynsä. Livenä kaunis ja luonnollinen ihminen. 

Mä näen peilistä ruman ihmisen. Mutta kuvissa näytän ihan hyvältä.

Mulle käy päin vastoin, eli ihmettelen ja ihailen muiden ottamia kuvia, joissa näen itseni.

Peilistä katsoo aina maansa myynyt, alakuloinen nobody. Muiden kuvissa olen säpäkkä energinen tyyppi, jonka hoikkuutta jaksan ihmetellä.

Tämä ero selvästi johtuu huonosta itsetunnosta ja masennuksesta, jota pyrin peittämään viimeiseen asti, silloin harvoin kun on joku sosiaalinen tilaisuus.

Ihana, ap! Ymmärrän ja jaan tuskasi.

Miten huolitellut naiset pysyvät huolitellun näköisinä? Olen hoikka, vaatteeni ovat siistejä ja sopivan kokoisia, käytän laadukkaita kosmetiikkatuotteita ja silti näytän huolitellulta vain hetken laittautumisen jälkeen. Aamulla lähden siistinä töihin, mutta työpaikalle päästyäni hiukset hapsottavat, nenä kiiltää punaisena ja vaatteet roikkuvat ryhdittömästi päällä.

Olin aina luullut, että minulla on hyvät sääret. Sitten näin valokuvia sukujuhlista ja kauhukseni huomasin, että sääreni ovatkin paksut pökkelöt. Olen elänyt kotipeilin aiheuttamassa valheessa monta kymmentä vuotta (olen 50 ja risat).

Ap, oliko sinulla muotoilevat ja juhlavaatteiden alle sopivat alusvaatteet?

Tuttava näyttää kuvissa kauhealta. Ei toki luonnossakaan ole erikoinen. Nauretaan sille puolison kanssa. Pilaa kaikki yhteiskuvat

Ryhmäkuvat on pahoja. Useasti olen ollut reunimmainen ja siinä olevat (onneksi molemmin puolin, eli en ole yksin) ovat ihan järkyttävän "venyneitä" sivusuunnassa. Kallonikin oli yhdessä kuvassa kaksinkertaiseksi venynyt (en katsonut kameraan ja pääni oli sivuttain), näyrin ihan avaruusolennolta. Toisessa laidassa ollut hoikka urheilijapoika taas näytti ylipainoiselta ja vähämieliseltä, hänen poskensa ja kroppansa olivat niin ikään venyneet.

Kuvan keskellä olevat sen sijaan näyttivät suht normaaleilta. Ja näitä kuvia on siis useita.

Ennen juhlia ei kannata syödä mitään uutta ruokaa eikä mitään mikä mahdollisesti voisi aiheuttaa turvotusta.

Vierailija kirjoitti:

Tuttava näyttää kuvissa kauhealta. Ei toki luonnossakaan ole erikoinen. Nauretaan sille puolison kanssa. Pilaa kaikki yhteiskuvat

Ääliö

Vierailija kirjoitti:

Ihana, ap! Ymmärrän ja jaan tuskasi.

Miten huolitellut naiset pysyvät huolitellun näköisinä? Olen hoikka, vaatteeni ovat siistejä ja sopivan kokoisia, käytän laadukkaita kosmetiikkatuotteita ja silti näytän huolitellulta vain hetken laittautumisen jälkeen. Aamulla lähden siistinä töihin, mutta työpaikalle päästyäni hiukset hapsottavat, nenä kiiltää punaisena ja vaatteet roikkuvat ryhdittömästi päällä.

Minä myös. Vaikka laittaudun, niin aina se vaikutelma on vähän sellainen rönttä. Hiukset ovat tietysti iso juttu, minä olen se aiemmin kirjoittanut joka luuli itseään mieheksi valokuvassa. Näihin ei voi laittaa mitään nättiä kampausta kun on pakko vetää ohuet hiukset nutturalle, että saa sen pyörteen aiheuttaman kaljun pläntin peittoon. Näytän siltä kuin olisin pitkätukkainen kalju, sitä rumempaa ei olekaan.

Vaatteita minulla on kyllä oikein kauniita, mutta en osaa kantaa niitä. Tiedättehän, kuinka rennon tyylikkäästi jotkut osaavat asetella vaikka kaulahuivin tai paitapuseron helman? Ei onnistu minulta. Näytän aina vain homsuiselta tai oudolta.

Meikkikään ei minulla siistinä pysy, vaan valuu pitkin naamaa. Eikä asiaa auta tänä vuonna puhjennut ruusufinni, kaiken muun lisäksi naamani punoittaakin kuin jollakin kaljajuottolan asiakkaalla. Meikkivoiteita en voi käyttää kun ne paakkuuntuvat naamaani kuin teatterinaamioksi ja korostavat jokaista juonnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen selittää, että kotipeilistä katsoo eri tyyppi?

Peili ei kerro totuutta vaan aivot jotenkin vääristää sitä näkymää.

Valokuva on se miten muut näkevät sut.

Ihmiset aina valittavat miten huonolta näyttävät kuvissa mutta itse näen heidät samanlaisena kuin kuvissa.

Tuohan se onkin ka ma linta. Muut siinä samassa kuvassa näyttää ihan tavalliselta ja normaalilta kuten livenäkin, mutta itseään ei meinaa edes tunnistaa..

Minulla on muuten sama varsinkin hiusten kanssa. Kun laitan hiuksia ne näyttävät kivalle ja siltä kun haluan. Mutta heti kun lähden ulos ja vähänkin liikun, hiukset hapsottavat elottomana ihan kun en olisi koskenutkaan niihin. Olen aina ihmetellyt tätä miksi hiukseni muuttuvat ulkoilmassa? ^-^ 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen selittää, että kotipeilistä katsoo eri tyyppi?

Jotenki ku katsoo itseään peilistä, niin sitä saattaa tietämättäänkin vetää itsensä edes hieman suotuisampaan asentoon ja ilmeeseen

Ja se oma kotipeili saattaa oikeasti hoikistaakin. Myös siinä tapauksessa että siinäkin näyttää turhan tuhdilta.

Todellisuudessa on sitten vaan tuotakin tuhdimpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen selittää, että kotipeilistä katsoo eri tyyppi?

Jotenki ku katsoo itseään peilistä, niin sitä saattaa tietämättäänkin vetää itsensä edes hieman suotuisampaan asentoon ja ilmeeseen

Ryhti saattaa myös oieta peilin edessä ihan huomaamatta ja todellisuudessa sitä onkin enempi olemukseltaan kuin pystyynnostettu pottusäkki.

Ja tämä valahdus on sitten se mikä valokuviinkin vangitaan. Sitten ei tietenkään mikään vaatekaan näytä päällä kivalta ja koko olemus on jotenkin homssuinen ja veltto.

Vierailija kirjoitti:

Kotipeilissä olen Uma Thurman (joskus xx vuotta sitten joku sanoi, että muistutan häntä), mutta valokuvissa komeilee kyllä nykyinen Jelena Välbe..

Yksi lähikaupan kassa näyttää mielestäni Uma Thurmanilta, mutta en ole kehdannut sanoa sitä hänelle. Ehkä hän tietää itsekin yhdennäköisyydestä.

- ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin vielä, että kotona sisällä on pehmeä valo ja kesäjuhlissa ulkona otetuissa kuvissa pahimmillaan armoton suora kova auringon valo. Juonteet, hiki ja varjot tulevat hyvin esille.

Musta taas auringossa/luonnonvalossa otetut kuvat on yleensä aika pehmeitä, sen sijaan sisätilojen huonosti kuvaamiseen soveltuvat loisteputkivalaistukset aikaansaa aivan hirveää jälkeä, kaikki näyttää ihan mielisairaalasta karanneilta. Studiovalot sitten tietty erikseen, mutta yleensä silloin kuvaajakin on joku muu kuin Aune-täti, jonka kuvissa kaikilta puuttuu joko jalat tai päälaki ja ylimääräisiä kilojakin näyttää jokaiselle sukulaiselle kertyneen vähintään kymmenen.

Olen jo niin tottunut näyttämään umpiurpolta sukujuhlien valokuvissa, että ei tunnu enää missään. Aina niille voi nauraa. Näytän ihan järjestäen sulkasatoiselta töyhtöhyypältä kaikissa kissanristiäisissä otetuissa valokuvissa, mutta väliäkös tuolla :D

Ei auta aina sekään, että Aune-tädiltä on otettu kamera pois. Ihan ammattikuvaaja onnistui muutama vuosi sitten ottamaan vieraista potretteja joita varten pyysi kuvattavat tumman kuusiaidan eteen seisomaan ja voin sanoa, että kuuna päivänä ei ole musta yhtä epäedustavaa kuvaa otettu. Naamassa oli vähintään 20 vuotta lisää. En tiedä mitä kuvaaja oikein ajatteli.