Lue keskustelun säännöt.
Tätäkö on mies isolla M:llä??
Hämmästynyt
08.07.2022 |
Pahoitteluni pitkästä viestistä, mutta ehkä joku jaksaa lukea edes osin...
Olen viestinyt epäsäännöllisesti erään miehen kanssa jo pari vuotta, ehkä silloin enemmän satunnaista kuulumistenvaihtoa. Tapasimme viimein livenä toukokuussa ja sen jälkeen viestienvaihto on ollut päivittäistä, soittelemme myös päivittäin lyhyesti. Pidimme tavatessamme heti toisistamme, ulkonäkö miellytti ja kaikki alkoi lupaavasti. Hän on hyvin periaatteellinen, mistä pidän ja on alusta alkaen sanonut, ettei etsi säätöä vaan kaipaa elämäänsä pysyvää suhdetta. Samat ajatukset siis kuin minulla.
Mies on lapseton 50v, minä 45v ja lapsia on, mutta se ei ole kuulema "ongelma" hänelle. Miehellä on tapoja ja jyrkkiä periaatteita, joita hämmästyin, mutta hän selittää ne miehisiksi piirteiksi. Itse pidän niitä ehkä hieman epäkohteliaina tai tylyinä.
Hän on selkeästi hyvin varovainen, kuitenkin hyvin dominoiva, ehkä myös aika mustavalkoinen monissa asioissa. Meidän "suhteemme" hän on määritellyt tarkkaan vain tapailuksi, ei tapailla muita, tutustutaan vain toisiimme, ei olla sinkkuja mutta ei myöskään varattuja, sitten sen näkee kehittyykö seurusteluksi asti.. Huomiota en häneltä juuri saa, ei koskaan kehuja tai mitään positiivista, ja syyksi sanoo, että ei koko ajan tarvitse tuoda esiin fiiliksiä eikä tarvitse olla lääppimässä, koska hän on mies isolla M:llä ja muunlaiset miehet on lapasia. Suhteessa pitää riittää, jos välittämisen kertoo pari kertaa viikossa, mustasukkaisuus on epänormaalia jne..
Olen käynyt kolmesti hänen luonaan, ensimmäisellä kerralla hän aikalailla nukkui ja vietin iltaa yksin, toinen kerta meni paremmin. Kerran myös yövyin hänen luonaan. Harmitti, ettei minulle tullut mieleeni ottaa omia eväitä mukaan, itse hän aina syö ja juo, ottaa limun jääkaapista tms, mutta minulle ei ole koskaan tarjonnut mitään. En sitten kehtaa mitään pyytäkään (vieraskoreus varmaan ja kuitenkin toisen kotona ollaan), itse taas olen aika vieraanvarainen.
Näemme yleensä pari kertaa viikossa (täysin hänen rytminsä mukaan) ja soittelemme kyllä päivittäin, mutta puhelut voi koskea mitä tahansa, päivän politiikkaa,
säätä tai uutisia lyhyesti, yleensä kertoo, miten hänen päivä on mennyt jne... On vaikea saada suunvuoroa ja minusta tuntuukin, ettei elämäni oikeasti kiinnosta häntä, hän ei edelleenkään muista mitään perheestäni, ei useinkaan edes kuuntele, kun kerron jotain minulle tärkeää. Usein tuntuu, että hän soittaa vain, jos hänellä on tylsää tai kaipaa juttuseuraa. Välillä laittaa viestissä jonkin pusuhymiön, välillä nimittää muruksi, sitten äkisti käytös on taas selvästi kylmempää ja tuntuu, että olen satunnaista seuraa tylsyyden ja yksinäisyyden keskellä. Tämä kylmää-kuumaa tuntuu todella raskaalta, pieniä murusia silloin tällöin, jolloin naiivi toiveeni herää. Tuntuu vaikealta ymmärtää, että hän on aiemmin syöksynyt muutaman kuukauden jälkeen suhteessaan yhteiseen taloprojektiin ja asuntolainaan. Varovaisuuden hän selittää tuon suhteen epäonnistumisena ja muun käytöksen miehisenä ja ongelma on vain minussa, jos ei miellytä.
Kaikesta huolimatta ja jollain kummallisella tavalla tämä mies on kuitenkin löytänyt tien sydämeeni. Tämä kylmyys vain vaivaa minua, minusta tuntuu, että olen varalla, jos parempaa sattuisi löytymään. Vai onko tämä kaikki todella vain maskuliinista ja kaikki on ok, kuten hän itse sanoo?! Olen yrittänyt jutella, ettei tuhlattaisi aikaamme, jos asiat ei vain tunnu kolahtavan meillä, mutta mies sanoo vain, että tapaillaan nyt ja katsotaan. En saa hänestä mitään irti. Onko jollakulla vastaavia kokemuksia jaettavaksi ja vertaistueksi?
Kommentit (60)
tosta nyt ei mitään tuu pidemmän päälle, unohda koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde. Heti. Ihan hirveä tyyppi. Olet varmaan aika alistuvaa sorttia? Etkö tosiaan sano mitään ku toinen syö eikä tarjoa sulle???
Jätä koko mies.Et kai pelkää voit löytää paremman miehen?Vai pelkätkö et löydä miestä ollenkaan ? Niin tyydyt huonompaan vaihtoehtoon?
Anteeksi mutta kuulostaa kamalalta mieheltä. Mieheltä joka monesta paljastuu usean avioliittovuoden jälkeen.. ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alistuvaa sorttia ja kokenut väkivaltaa suhteissani. Minut on kasvatettu niin, että naisen tulee aina seisoa miehen rinnalla oli tilanne tai kohtelu mitä tahansa.
En ole mielestäni läheisriippuvainen, mutta toivoisin kyllä löytäväni itselleni kumppanin. Ehkä suurin ongelmani sietämisen lisäksi on, että minulla on taipumus antaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia, ihan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa melko pöljältä kaverilta
Aloittaja kirjoitti:
Olen alistuvaa sorttia ja kokenut väkivaltaa suhteissani. Minut on kasvatettu niin, että naisen tulee aina seisoa miehen rinnalla oli tilanne tai kohtelu mitä tahansa.
En ole mielestäni läheisriippuvainen, mutta toivoisin kyllä löytäväni itselleni kumppanin. Ehkä suurin ongelmani sietämisen lisäksi on, että minulla on taipumus antaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia, ihan liikaa.
Kuulostaa siltä että kaipaisit elämääsi kunnon miestä joka antaa sinulle välillä paljaalle pyllylle muutaman läimäyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on autistinen, juokse hyvän sään aikana!
Aloittaja kirjoitti:
Olen alistuvaa sorttia ja kokenut väkivaltaa suhteissani. Minut on kasvatettu niin, että naisen tulee aina seisoa miehen rinnalla oli tilanne tai kohtelu mitä tahansa.
En ole mielestäni läheisriippuvainen, mutta toivoisin kyllä löytäväni itselleni kumppanin. Ehkä suurin ongelmani sietämisen lisäksi on, että minulla on taipumus antaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia, ihan liikaa.
Olet 45 vee ja sulla on lapsia. Herranjestas nyt ryhdistäydy nainen ja kasvata selkäranka! Tollako tavalla haluaisit että esim lapsesi puolisot kohtelisivat lapsiasi? Täyttä k-päisyyttä, kontrollointi, ties vaikka nyrkki alkaisi pian heilua.
Hän ei kunnioita sinua tippaakaan. Sinun kannattaisi alkaa kunnioittaa itseäsi sen sijaan. Unohda koko ukko!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi on autistinen, juokse hyvän sään aikana!
Ei, kyllä sinä olet se autisti, ja tuo mies jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on autistinen, juokse hyvän sään aikana!
Ei, kyllä sinä olet se autisti, ja tuo mies jotain muuta.
Voihan se olla assburgerkin, yhtä kaikki, kovaa karkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö elämään noin pitemmän päälle? Jos vastaus on ei, etkä halua olla samassa tilanteessa vaikka neljän vuoden päästä, niin kysy itseltäsi palveleeko suhde todella sinua.
Toki voit alkaa terapioimaan, mutta se on iso satsaus noin uuteen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Olen alistuvaa sorttia ja kokenut väkivaltaa suhteissani. Minut on kasvatettu niin, että naisen tulee aina seisoa miehen rinnalla oli tilanne tai kohtelu mitä tahansa.
En ole mielestäni läheisriippuvainen, mutta toivoisin kyllä löytäväni itselleni kumppanin. Ehkä suurin ongelmani sietämisen lisäksi on, että minulla on taipumus antaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia, ihan liikaa.Olet 45 vee ja sulla on lapsia. Herranjestas nyt ryhdistäydy nainen ja kasvata selkäranka! Tollako tavalla haluaisit että esim lapsesi puolisot kohtelisivat lapsiasi? Täyttä k-päisyyttä, kontrollointi, ties vaikka nyrkki alkaisi pian heilua.
Hän ei kunnioita sinua tippaakaan. Sinun kannattaisi alkaa kunnioittaa itseäsi sen sijaan. Unohda koko ukko!
Kyllä! Aloittaja on vastuussa lapsistaan ja hänen täytyy näyttää esimerkkiä lapsilleen.
Ap, älä näytä sellaista esimerkkiä, että naista saa polkea ja halveksia. NÄytä se, että nainen pärjää ilman miestäkin jos ei hyviä ole tarjolla. Näytä, miten ihminen arvostaa ja rakastaa itseään eikä heitä aikaansa hukkaan.
Suoraan sanottuna kuulostaa siltä, että mies pitää sinut roikkumassa siinä kun parempaakaan ei ole löytynyt. Innostusta, kuuntelemista, hellyyttä ja ruokatarjoamisia alkaa löytyä kun löytyy nainen, josta hän innostuu.
Älä pahastu, mutta sanon vain miltä näyttää. Ei kannata jäädä odottamaan tuon paremman naisen ilmaantumista näköpiiriin, se nimittäin loukkaa ja pahasti.
Typerä äijä ja on huolestuttavaa, että se on löytänyt tien sun epätoivoiseen sydämeen.
Jäin pohtimaan asbergerin /autismikirjon osuutta tässä. Miehellä on kummallisia tapoja, joita olen hämmästellyt, puhe on usein monotonista ja puheevuoroa on vaikea saada. Hän ei tunnu kuuntelevan minua, ellei tule joku mielenkiintoinen asia, johon hän ikäänkuin havahtuu ja alkaa kyselemään tarkentavia kysymyksiä. Hänen yleistietonsa on todella huomiotaherättävää, voi luetella Suomen kaupungit asukaslukuineen suuruusjärjestyksessä tuosta vain, toistaa usein samoja asioita, on jotenkin robottimainen. Kaikki puhelut toistavat samaa kaavaa ja ne alkavat kysymyksellä "mitä kuuluu" ja päättyvät lauseeseen "mukavaa illanjatkoa". Puheluissa ei ole lämpöä ja ne ovat hyvin asiakeskeisiä. Siksi yllätyin, että saattaa laittaa viestin, että tässä suhteessa on potentiaalia. Olen jotenkin niin solmussa tässä.
Kyllä tuo on ihan vain moukkamaisuutta ja itsekkyyttä. Miehellä on heikot sosiaaliset taidot.
Olet myös itse liian vässykkä ja mahdollistat huonon kohtelun. Nythän kaikki menee miehen säännöillä ja ehdoilla.
Esim. kun menit miehen luo ekan kerran ja mies vain nukkui, sinun olisi pitänyt heti viheltää peli poikki.
En myöskään usko, että mies on erityisen kiinnostunut sinusta, vaan hän haluaa vain seuraa aikaa tappaakseen, kuten itsekin arvelit. Jos hän olisi tosi ihastunut, hän haluaisi tehdä sinuun vaikutuksen.