Abortin tehneet

Ei, kyllä ystäväni on sanonut, että kumpa hän ei olisi aikoinaan tehnyt aborttia. Hän on sanonut, että katuu asiaa. Ja ei, ei ole sen jälkeen tullut raskaaksi. Kahden eri miehen kanssa yrittänyt. 

Mutta oliko tää nyt keskusteltu, missä ei saa kertoa, että abortti VOI myös kaduttaa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itkenyt monesti. Kaipaan kauheasti lastani jota varten en muka ollut valmis. En ole tullut yrittämisestä huolimatta raskaaksi sen jälkeen. Kadottaa että siinä meni ehkä mahkut.

Tätä juuri pelkään että itsellenikin kävisi näin. Ajoitus on erittäin huono ja abortti ainoa järkevä vaihtoehto, mutta pelkään että myöhemmin haluankin lapsia eikä sitten enää onnistuisi. 

Kyllä raskautuminen onnistuu myöhemminkin, huoli pois. Älä tee lasta nyt jos on huono tilanne, kadut myöhemmin.

Jos onnistuu tulemaan luonnostaan raskaaksi kerran, on hyvin todennäköistä, että sama onnistuu jatkossakin. Toki ei ikuisesti, esim. 50-vuotiaana, mutta siltä osin on ihan samalla viivalla muiden kanssa. Lisäksi on vielä hoidot, joista moni saa avun.

Olen katunut, annoin silloisen poikaystävän painostaa minut aborttiin 20-vuotiaana. Itse olisin halunnut miettiä vielä ja uskon että minusta olisi tullut hyvä äiti. Lääkäriin pääsyssä kesti ja abortti jouduttiin tekemään 12 viikolla. Hoitajat olivat onneksi empaattisia. Poikaystävä ei edes tullut hakemaan minua sairaalasta. En nykyään enää ajattele aborttiani usein, mutta monta vuotta itkin sitä ja oli raskasta nähdä onnellisia odottavia pariskuntia ja pieniä vauvoja. Lapsi olisi kohta täysi-ikäinen.

Ei haitannut mutta nuorena tyhmyydessäni menin väärälle ihmiselle kertomaan kun tarvitsin sairaalasta saattajan että joku haki ja luotin siihen niin jouduin jälkeenpäin sitä katumaan. Tällä järjellä en kertoisi kenellekkään ja valehtelisin että on joku hakemassa jos joutuisin uudelleen samaan tilanteeseen. Minulla ei ollut mitään suhdetta siihen aikaan ja ehkäisy oli unohtunut päissään juhlien. 

En halua olla missään tekemisissä abortin vastustajien kanssa niin että minä en kiusaa niitä millään tavalla ärsyttäen niitä ja olisin hiljaa abortistani enkä huutelisi siitä kenellekkään. 

En ole koskaan halunnut lapsia ja sitten haukuttiin mahoksi niin ettei abortin takia voikkaan saada lapsia ihan kun olisin lapsia muka halunnut. Aivan sairasta minun lähipiirini ja minä en ymmärrä niitä lapsenteko pakkomielteineen että kaikkien on pakko tehdä niitä tai ei voi olla onnellinen. 

Kukaan ei hyväksy ihmistä joka haluaa elää sillain mitenkä itse haluaa vaan pitää noudattaa suvun perinteitä tehden ainakin pari pakko lasta vaikkei niitä oikeasti haluakkaan mutta pakko mikä pakko että suku jatkuu. On tämä karmeaa elämää jos ei saa elää niin kuin haluaa vaan pakotetaan tai se on hieman kuin pakko niin ollen ettei ole muita vaihtoehtoja. Ei ihme että näihin sortuneet ihmiset ovat kaikkein onnettomimpia ja suurin osa eroaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itkenyt monesti. Kaipaan kauheasti lastani jota varten en muka ollut valmis. En ole tullut yrittämisestä huolimatta raskaaksi sen jälkeen. Kadottaa että siinä meni ehkä mahkut.

Tätä juuri pelkään että itsellenikin kävisi näin. Ajoitus on erittäin huono ja abortti ainoa järkevä vaihtoehto, mutta pelkään että myöhemmin haluankin lapsia eikä sitten enää onnistuisi. 

Ellei terveydellisistä asioista ole kyse, ei ole mahdotonta ajoitusta. Anna lapsen tulla. Kyllä kaikki järjestyy. Itse sain lapsen nuorena, vailla ammattia ja jälkeenpäin ajatellen vielä lapsellisena. Aborttia en harkinnut. Olen sen jälkeen opiskellut ja edelleen olen onnellinen, että tein oikean ratkaisun. Kyllä aborttia moni katuu eikä koskaan pääse yli siitä.