Lue keskustelun säännöt.
Joka seitsämäs hakija pääsee yliopistoon - mitä kaikki ne nuoret tekee, jotka hakee muttei pääse?
Kommentit (66)
Painavat töitä, kuten pomon lapsi joka viettää toista välivuottaan, kun ei yo:n päässyt lukion jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten jollain on jo yksi yliopistopohjainen tutkinto, vakituinen työ mutta haluaa kouluttautua lisää. Eli kaikki hakijat eivät todellakaan ole nuoria.
Mutta tässä nyt aloittaja nimenomaan puhui nuorista.
On olemassa ammattikoulu ja AMK. Hakee uudelleen, välivuosi olla töissä, matkailla, korottaa todistusta,
Olisi hyvä täsmentää, mitä tuo "joka seitsemäs" tarkoittaa. Yksi henkilö yleensä hakee moneen paikkaan/yliopistoon. Jos 15 000 hakijaa kukin hakee 5 eri yliopistoon, niin siitä tulee 75000 hakemusta. Jos tästä joukosta "joka seitsemäs" hakija pääsee, on se 10714 hyväksyttyä aloituspaikkaa ja todellisuudessa 71% on hyväksytty johonkin hakemaansa paikkaan. Toki käy niin, että joku hyväksytään useampaan ja joku harvempaan mutta avoimien aloituspaikkojen määrä olisi siis tuo 10714.
Vai onko kyse siitä, että "joka seitsemäs" tarkoittaa sitä, että 15 000 hakijasta pääsee yliopistoon 2143 hakijaa ja muut 12857 sitten menevät AMK:hon, pitävät välivuoden, tekevät töitä tai lorvivat kotona?
Täsmennystä, kiitos.
Iso osa hakijoista ei ole nuoria.
Ne, jotka ei pääse menee töihin, muualle opiskelemaan, pitää välivuotta, hankkii lapsia, mitä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös sitten suurin osa pääse AMK:iin, joka nyt myös on korkeakoulutasoista koulutusta.
Tuskin menevät jos haluavat yliopistoon, koska ensikertalaisuus menee.
Enää ei voi tehdä näin. Kun olin itse Amkissa 2000-luvun puolivälissä, niin 90% luokastani oli näitä, jotka eivät olleet päässeet yliopistoon ja olivat tulleet välivuoden viettäjiksi.
Kova on kilpailu, kun 6 putoaa seitsemästä. Sadasta putoaa 85.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne menee amikseen. Niistä tulee lähäreitä ja eräoppaita.
Hyödyllisempiä nuokiv ovat kuin naapurin rouva, humanistohtori joka dai ensimmäisen vakituisen viran viiskybäisenä ja maisteriutumisen jälkeen ollut kolmanneksen vuosista työttömänä.
Onneksi mies, rakins (AMK) on hyvin tienaava yrittäjä, jonka tulot ovat mahdollistaneet rouvalle keskiluokka+ elintason.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa olla melko tyhmä, jollei pääse johonkin ammattikorkeaan edes. Niitä on maakunnissakin pilvin pimein.
Milloin teit viimeksi amk:n pääsykokeen? Paljonko sait pisteitä?
Esimerkiksi ensihoitajaksi on jo vaikeaa päästä. Viime vuonna Turun ja Treen amk:n ensisijaisia hakijoita 20 per aloituspaikka
Vierailija kirjoitti:
Ne menee amikseen. Niistä tulee lähäreitä ja eräoppaita.
Kaikki minun tuntemat eräoppaat on niitä, jotka ovat opiskelleet ihan muuta, painaneet hulluna duunia, saaneet burnoutin ja vaihtaneet aikuisena alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitävät välivuoden tai menevät korkeasaareen
Tuoltahan niistä välivuosikokemuksista voi lueskella joitain esimerkkejä
https://www.valivuosi.net/valivuosikokemuksia
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki hakijat ole nuoria.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi olla jotenkin sinnepäin, että joka kolmas uusi ylioppilas jatkaa opintoja suoraan. Loput eli suurempi osa pitää jonkinlaisen välivuoden tai useampia.
No ei sinne ennenkään noin vain menty. Itse hain alalle, minne pääsi joka kymmenes, neljä kertaa, parhaan vuotena olin 7. varasijalla, mutta ko. alalla tuli yleisesti tosi vähän peruutuksia.
Olin pari vuotta töissä ja sitten menin siihen opistoon, mihin pääsin. Silloin oli helpompaa, kun kaikki ei ollut yhteyshaun piirissä ja pystyi hakemaan enempään kuin nykyisin. Eiköhän ne mene töihin, jotka ei pääse, pojista iso osa käy välissä armeijan ja hakee sitten uudestaan ja jotkut menee ammattikouluun, en tiedä vieläkö on yksityisiä kansaopistoja, ei siis kansalaisopstoja vaan niitä sisäoppilaitoksen tapaisia. Yksi sukulaistyttö kävi sellaista vuoden. Yksi sukulaistyttö halusi tietylle alalle eikä luovuttanut. Teki osa-aikaisena hanttihommia ja opiskeli alan opintoja avoimessa yliopistossa. Hän sitten valmistuikin nopeasti, kun oli tehnyt jo niin paljon perusopintoja valmiiksi. Neljännellä kerralla sai opiskelupaikan.
Ite painoin töitä välivuoden ja mietin mitä sitä oikeasti haluaisin tehdä "isona".
Vierailija kirjoitti:
Taisi olla jotenkin sinnepäin, että joka kolmas uusi ylioppilas jatkaa opintoja suoraan. Loput eli suurempi osa pitää jonkinlaisen välivuoden tai useampia.
Tällainen tieto keväältä 2020
Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 32 prosenttia ja yliopistoihin hakeneista 28 prosenttia.
https://www.ts.fi/uutiset/5008751
Suurin osa yliopistoon pääsevistä ei oikeastaan ajattelukyvyltään sovi sinne. Suomessa on liikaa yliopistopaikkoja, joihin pääsee ulkoaopettelemalla "totuuksia", kun pitäisi pystyä itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun.
No nyt on vedetty mutkat suoriksi. Joihinkin tiettyihin yliopistoihin pääsee joka seitsemäs tai jopa joka kymmenes. Mutta hakijoilla yleensä on monta erilaista hakutoivetta. Tämän kevään yhteishaussa 38% hakijoista pääsi johonkin opiskelupaikkaan. Mielestäni se on melko paljon.
Lähde luvuille: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008933706.html
Menee varmaan hanttitöihin esim kaupan kassa tai joku perus toimistotyö.