En osaa tehdä mitään kun lastenhoitovastuu minulla

Vierailija kirjoitti:

Stressed yout dad kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne vaimon 'jeesustelemat' asiat, niin kuin pyykit, ruuanlaitto tai siivous varmaan hänellekään mitään omia hommia ole, vaan pakollisia arjen huoltotöitä, joita sinunkin pitäisi lapsivuorolla tehdä.

Ja sohvalla makaamisen sijaan voisit viedä lapsia leikkipuistoon, ulkoilemaan. Tai rakentaa legoilla, osallistua heidän juttuihinsa. Raskasta se on, mutta sellasta se on kun on lapsia. 5 vuoden päästä jo hiukan helpottaa!

Ongelma, josta olen vaimollekin puhunut, kun se tällaisia ehdottaa, on, että en saa lasten kanssa olosta ja niiden paimentamisesta kertakaikkiaan mitään iloa. Tämä on mielestäni se ero jolla oikeutan itselleni sen, että hän viettää lasten kanssa enemmän aikaa. Luulen että lasten kanssa oleminen ylipäätään on naisille, äideille, palkitsevampaa. Itselleni tulee kaikesta lastenkin kanssa olemisesta vaan niin pirun yksinäinen olo. Kotona saan sentään olla yksin, lukea vaikka kirjaa tai oltua puhelimella. Leikkipuistossa taas yksinoleminen on kaksinkertaista kun ei ole edes somen henkireikää.

Osa ongelmaa voi olla se, että miehet (useimmiten, joskus?) voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Naisille on helpompaa tai luontaisempaa olla sellaisessa pienessä kaaoksessa koko ajan. Joskus se on jopa mukavaa. Lasten kanssa olemisen avain, ainakin itsellä naisena, on ollut se, että en osallistu leikkeihin millään tavalla, mutta lapset saa osallistua minun hommiin aina kun haluavat. Eli, kun otan ompelukoneen esille, lapset kaivaa tarvikelaatikosta niitä pikkuosia, isommat leikkaa kangastilkkuja ja ompelee ja vauva ryömii lattialla. Aikaisemmin meillä oli iso kylppäri, jossa oli pesukone ja kuivausteline ja siellä olin taaperon kanssa paljon :) Laitoin pyykkiä koneeseen ja kuivumaan. Pesuvadissa oli vettä ja leluja jne. Ja joku ruuanlaittohan on sitten täynnä mahdollisuuksia lapsille, leikkaamista, kuorimista, kaikenlaisia kapustoja ja astioita. Kun lapset on hääränneet aikansa minun kanssa "oikeissa" töissä, he lähtevät omiin hommiinsa ja leikkivät (oletan, että prosessoivat leikissä noita "oikeita" töitä) kauan ja intensiivisesti omissa oloissaan. Eli neuvoni on kasvattaa kaaoksensietokykyä ja antaa lasten tehdä asioita mahdollisimman vapaasti :)

Lisään vielä, että joskus kun on tilanteita, joissa olen vaikkapa äidin tai siskon tai anopin kanssa tekemässä jotain ja lapset pyörii siinä mukana, niin se on aina mukavampaa ja helpompaa. Nykyään vain perheet ovat niin eristyksissä muusta suvusta, että näitä tilanteita on liian vähän. Eli  tee projekteja isän tai appiukon kanssa (nämä sietävät lapsiasi paremmin, kuin esim. kaverit, mutta tietysti joku höveli kaverikin käy hyvin). Voisin kuvitella, että lapset on ihan tohkeissaan jos pääsevät mukaan.

Edellinen viestini oli tarkoitettu vastaukseksi tähän.

En voi käsittää. Luuletko että ne lapset ei häiritse niiden äidin mielitekoja? Mutta joo, paras vain heittäytyä kädettömäksi.

Vaimo lähti yhden lapsen kanssa jonnekin turnausmatkalle. Minä 5-vuotiaan ja teinin kanssa kotona. Ei ole koko päivänä tehty mitään. Lapsi nukku pitkät päikkärit, teini ollut koko päivän huoneessaan koneella. On tämä perseestä.

No sentään kuukaudessa se kolmivuotias on kasvanut 5-vuotiaaksi. Miten siinä onnistuit, ap?

Nojoo, neljän se on. En vaan aina halua kitjoittaa miten asiat ovat koska tunnistuskuumotukset.

Se on sitä ettei koko vuorokautena pääse minuutiksikaan vapaaksi vastuusta ja on aikuisena niin v**un yksin koko ajan.

Taas vaimo lähti illaksi töihin. Minä koko piitkän iltapäivän ja illan lasten kanssa. Tuhat kertaa mieluummin olisin töissä.

Vaimo lähti koko itsenäisyyspäiväksi töihin. Kiitos kokoomus ja vapaat aukioloajat. Minä jäin lasten kanssa kotiin. Piti lähteä ulos lasten kanssa itsenäisyyspäivän juttuihin. Katsoin tyhjää jääkaappia ja leipäkoria. Kaupassakin pitäisi siis käydä prkl. Itsenäisyyspäivänä! Masentaa niin että peruin menemiset. Nyt lapset katselevat piirrettyjä, minä puhelimella. En tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaksaisi tuollaista puolisoa.

Tsemppiä teidän perheeseen.

Jos lapset on halunnut , niiden kanssa ollaan.... oli se omasta mielestä kivaa tai ei. Ei kyllä voi vastuuta sysätä toiselle.

Nyt hakemaan ammattiapua ja kiireesti.

Tää tyyppi on nyt jalka ovenraossa lähdössä! Iskee vaan kirveensä kiveen. Sitten on PAKKO olla joka toinen viikonloppu lasten kanssa halusi tai ei.

Ois kannattanu ennen yhteenmenoa funtsia tää asia etukäteen, lapsia vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä on liikaa. Miksi tekin sikisitte?

Tarkkuutta. Afrikkalaisia, meksikolaisia, intialaisia ja kiinalaisia on liikaa. Eurooppalaisia eikä eritoten suomalaisia ole liikaa.

Hyvä aloitus. Ongelma on oikea ja olemassa. En pysty olemaan lasten kanssa ja leikkimään että olisin kiinnostunut lasten leikeistä, se on kuluttavaa ja väsyttävää. Tekee koko ajan mieli tehdä jotain muuta. Ideaalitilanne olisi se että annan lapsille töllöstä jotain katsottavaa siihen asti että äiti saapuu hoitamaan lapset. Sitten vasta tilanne laukeaa ja pystyn keskittymään kodin hoitoon liittyviin asioihin. Lasten kanssa meininki on koko ajan kaksilla rattailla ajamista samaan aikaan.

Ihmisen aivot ovat edelleen kivikauden ajan aivot. Ennen miehet metsästivät ruokaa ja toivat saaliin illalla nuotion ääreen ja naiset hoitivat lapsia luolassa. Miehen aivoja ei ole tehty tekemään naisten hommia kun evoluutio on ne optimoinut metsästämään ja keräilemään ja seikkailemaan. Nykyaika pahoinpitelee sitä mikä on ollut luonnollista satoja tuhansia vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus. Ongelma on oikea ja olemassa. En pysty olemaan lasten kanssa ja leikkimään että olisin kiinnostunut lasten leikeistä, se on kuluttavaa ja väsyttävää. Tekee koko ajan mieli tehdä jotain muuta. Ideaalitilanne olisi se että annan lapsille töllöstä jotain katsottavaa siihen asti että äiti saapuu hoitamaan lapset. Sitten vasta tilanne laukeaa ja pystyn keskittymään kodin hoitoon liittyviin asioihin. Lasten kanssa meininki on koko ajan kaksilla rattailla ajamista samaan aikaan.

Kiitos että ymmärrät.

Stressed out dad kirjoitti:

Vaimo lähti koko itsenäisyyspäiväksi töihin. Kiitos kokoomus ja vapaat aukioloajat. Minä jäin lasten kanssa kotiin. Piti lähteä ulos lasten kanssa itsenäisyyspäivän juttuihin. Katsoin tyhjää jääkaappia ja leipäkoria. Kaupassakin pitäisi siis käydä prkl. Itsenäisyyspäivänä! Masentaa niin että peruin menemiset. Nyt lapset katselevat piirrettyjä, minä puhelimella. En tykkää.

Mikä munaton luuseri olet! Etkö ole kuullut kauppakassipalvelusta! Siitä vaan tekemään, ei tartte rouvan juosta hikihatussa hakemassa luuserille ruokaa. Tsiisus mikä sääliö. Pistäisin ulkoruokintaan. Nyt se kauppakassi netistä ja ala tilaamaan!

Aloitus on hurjaa lukemista energian ja materian tuhlausta, jos remontti on jatkuvasti päällä, sillä myös rakennusmateriaalleilla on elinkaarensa ja kestävät vuosia.

Samoin polkupyörä vaatii kerran pari vuodossa tunnin huollon, eikä sitä tarvitse pumpulipuikolla puhdistaa.

Sama auto. Täytyy tosin olla auto ajalta koivu ja tähti, sillä nykyautoihin ei voi itse tehdä.

Kuulostaa ihmeellisestä ja jotain on aivonystyröissä ongelmia, jos remppaat ja teet korjauksia joka viikko.

Kannattaisi ammattiihminen palkata, hän nimittäin nuo tekee muutamassa tunnissa vuoden ajalta, suit sait sukkelaan ja palkan voit vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Kauampa on vaimo jaksanut katsoa tuota sinun show.

Ota lapset mukaan tekemään remppaa. Osaavat oikein hyvin repiä tapetteja ja maalata seiniä.

Sama pyörän ja autonkorjauksessa.

Näin ne isät ennenkin tekivät ja siirtuvät osaamista ja taitoja sukupolvelta toiselle.

Isäni tässä oli mestari, hän opetti minulle rakentamisen salat, risusavotat, karjalanpiirakoiden teon ja miten kalastetaan verkolla ja virvelillä, neulotaan villasukat ja piirretäån talo.

Lapset kiittävät ja arvostavat sinua isänä.

No jos on pienet lapset, niin ei kuule kuulukaan pystyä mitään keskittymistä vaativaa remonttia tai autonkorjausta tehdä, vaan silloin ollaan niille lapsille läsnä. Se on ihan turvallisuuskysymyskin, kuten itsekin sanot, että kohta on sitten joku autotielle juoksemassa, kun silmä välttää. Et sinä voi baariinkaan lähteä, vaikka kaverit soittelisivat, mutta usko tai älä, niitäkin vanhempia on, jotka lähtevät ja jättävät lapset heitteille. Sitä kutsutaan aikuisuudeksi, että osaa laittaa tärkeysjärjestykseen nuo asiat. Niin se vain on, että kun on lapsia tehnyt, se pikkulapsiaika on vain "kestettävä". 

Eli neuvoni on hyväksyä asia nyt sellaisena, kuin se on. Lapset ovat nyt etusijalla. Sekin aika tulee, että saat niitä omia hommiasi tarpeeksi tehdä, ja sekin aika vielä, kun kaipaat sitä pikkulapsiaikaa, ja koti tuntuu liiankin hiljaiselta, kun ovat menneet menojaan.

T: Yksinhuoltaja

Vierailija kirjoitti:

Ota lapset mukaan tekemään remppaa. Osaavat oikein hyvin repiä tapetteja ja maalata seiniä.

Sama pyörän ja autonkorjauksessa.

Näin ne isät ennenkin tekivät ja siirtuvät osaamista ja taitoja sukupolvelta toiselle.

Isäni tässä oli mestari, hän opetti minulle rakentamisen salat, risusavotat, karjalanpiirakoiden teon ja miten kalastetaan verkolla ja virvelillä, neulotaan villasukat ja piirretäån talo.

Lapset kiittävät ja arvostavat sinua isänä.

Ei 3-vuotiaita mihinkään remppaan. Turvallisuuskysymys. 70-luvulla oli lasten tapaturmat huipussaan, kun lapset huitelivat vahtimatta siinä sivussa. Oma äitini jätti minut vauvana kotiin yksin, ja lähti päiväksi kaupungille asioille.