Miehellä lapsi joka toinen viikonloppu ja kaikki lomat

Mä ainaki lapsena inhosin kun isän puolison (ei ole äitipuoli mulle) piti tunkea joka paikkaan mukaan. Isää näin muutenkin harvoin ja silloinkaan ei voinut tehdä mitään rauhassa.

On se melkoinen onni että on lapsuutensa viettää ennen näitä "sun ja mun viikonloppu"-vanhempia. Kun ajatteleekin sitä että meille olisi aikoinaan tunkenut pari kertaa kuussa joku isän tai äidin heila esittämään minun vanhempaani ja "kasvattamaan". Kammottavaa varmaan lasten mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani on ollut "aina" ( 8vuotta) tuollainen, että haluaa olla vain ja ainoastaan isän kanssa, kun menee isälleen. Jos isän uusi puoliso on vaikka lähdössä kauppaan mukaan, poika ei lähde, vaan tulee kotia. Ei vietä esim yötä isällä, jos isän puoliso on paikalla, vaan tulee yöksi kotia ja menee aamulla takaisin.

Aluksi tämä ei isälle sopinut, mutta huomasi aika pian, että jos haluaa lapsensa kanssa olla, niin asiat on laitettava tärkeys järjestykseen.

Kannattaisi puhua pojalle ja käskeä hyväksymään myös isän uusi puoliso elämäänsä. Lupaan että teidän kaikkien elämä helpottuu sen myötä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa minunkin seurustelukumppani kitisee kuin ap vaikka niin piti ymmärtää kun alettiin seurustella. Koskaan ei saisi olla lasten kanssa ilman nyksää. Aina pitäisi tehä kaikki porukalla vaikka vaistoan etteivät lapset halua sitä. Joten näitä valitettavasti on vaikka tämä provolta haiskahtaa.

Täällä av-palstalla usein kitistään kun isä/äitipuoli ei halua olla "vanhojen" lasten kanssa, sitten kun haluaa niin sittenkin kitistään.  Mahdatteko te "lapselliset" itsekään tietää mitä tahdotte..

Lapset eivät aina viihdy uuden kumppanin kanssa. Sellaista se vain on ja ihan turha yrittää teinin päätä väkisin asiassa kääntää.

Tätä ei muuten ymmärrä mieheni, joka nyt uhkaa erolla, koska hänellä on uusi. Kuvittelee sivusuhteensa kanssa, että sivusuhteen teinitytöt riemusta kiljuen haluavat ottaa mieheni elämäänsä, vaikka nämä teinit ovat suoraan sanoneet, että eivät tule hetkeäkään olemaan samassa paikassa mieheni kanssa ja isäpuolikuvio on heille pahin painajainen. Millaista elämää oikein se on, että teinit joutuisivat olemaan perheen rikkojan seurassa? Samoin mieheni kuvittelee, että meidän lapsemme tulevat hienosti hyväksymään tämän sivusuhteen elämäänsä... hoh hoijaa. Kertokaas, miten tämä asia väännetään rautalangasta miehelleni niin että menisi jakeluun?

Kyllä tuossa varmaan parasta olisi pitää suhde kahdenkeskisenä miehen ja uuden naisen intiiminä rakkaussuhteena, ja hoitaa perheasiat erillään siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä ainaki lapsena inhosin kun isän puolison (ei ole äitipuoli mulle) piti tunkea joka paikkaan mukaan. Isää näin muutenkin harvoin ja silloinkaan ei voinut tehdä mitään rauhassa.

Meillä minä yritän antaa miehelle ja hänen lapsilleen kaksin-kolminkeskeistä aikaa. Eniten he tuntuvat haluavan isä-lapsiaikaa niin ettei se sisaruskaan ole mukana. Mieheni ei aina tajua että se on lapsille tärkeää, vaan pyytää minua mukaan. Minulla on sitten aina välillä sopiovasti muita suunnitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani on ollut "aina" ( 8vuotta) tuollainen, että haluaa olla vain ja ainoastaan isän kanssa, kun menee isälleen. Jos isän uusi puoliso on vaikka lähdössä kauppaan mukaan, poika ei lähde, vaan tulee kotia. Ei vietä esim yötä isällä, jos isän puoliso on paikalla, vaan tulee yöksi kotia ja menee aamulla takaisin.

Aluksi tämä ei isälle sopinut, mutta huomasi aika pian, että jos haluaa lapsensa kanssa olla, niin asiat on laitettava tärkeys järjestykseen.

Kannattaisi puhua pojalle ja käskeä hyväksymään myös isän uusi puoliso elämäänsä. Lupaan että teidän kaikkien elämä helpottuu sen myötä

Hyväksytkö sinä vihaamasi ihmisen elämääsi, jos äitisi käskee? Miksei lapsen isä hoida käskemistä, isänhän puoliso se on? Ei lapsen äiti ole isän puolisovalinnoista vastuussa. Isän pitää hoitaa asia kuntoon, että lapsella on hyvä olla hänen luonaan. Ei lapsen äiti voi mennä isän luo hyviä olosuhteita järjestämään.

Ap, kuulostat itsekkäältä ja lapselliselta, kovin kypsymättömältäkin. Minkä ikäinen olet?

Mies toimii kuten hyvän isän kuuluukin, deal with it tai etsi lapseton mies.

Itse olen 15 vuotta ollut yhdessä miehen kanssa, jolla edellisestä liitosta kaksi lasta, lapset olivat 5v ja 3v kun aloimme seurustella, ja asuivat isällään viikon, äidillään viikon, lomat puoliksi. Nyt molemmat ovat jo vuosia asuneet omillaan, ja meillä on mieheni kanssa myös kaksi yhteistä lasta. Ei olisi tullut ikinä mieleenkään valittaa, kuinka mies on niin huomioiva ja läsnäoleva isä :D

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani on ollut "aina" ( 8vuotta) tuollainen, että haluaa olla vain ja ainoastaan isän kanssa, kun menee isälleen. Jos isän uusi puoliso on vaikka lähdössä kauppaan mukaan, poika ei lähde, vaan tulee kotia. Ei vietä esim yötä isällä, jos isän puoliso on paikalla, vaan tulee yöksi kotia ja menee aamulla takaisin.

Aluksi tämä ei isälle sopinut, mutta huomasi aika pian, että jos haluaa lapsensa kanssa olla, niin asiat on laitettava tärkeys järjestykseen.

Onpa kurjaa. Mulla on kaksi lasta. Teinejä jo. Heillä on hyvä perhe täällä minun ja avomieheni luona sekä toinen hyvä perhe exäni ja hänen vaimonsa luona. Nämä uudet puolisot ovat olleet lapsille rikkaus ja aidosti pitävät heistä. Ovat olleet lasten elämässä seitsemän vuotta jo. Lasten juhliin mahdumme kaikki sopuisasti paikalle. En koe, että se, että lapset kokevat myös bonusvanhempansa perheekseem olisi mitenkään pois minulta tai lasten isältä.

Lapsi ei halua olla kanssasi

Vierailija kirjoitti:

LUKEKAA KOKO KETJU ENNEN KUIN KOMMENTOITTE !

Tuo kissanlihakeitto on vain vertauskuva tai sitten se on jonkun tosi vanhan mummelin sota-ajan muisto. Ei ap ole sille lapselle mitään kissanlihakeittoja syöttänyt.

Ei ole kumpaakaan. Tuo spammaa tuota tarinaansa joka ketjuun. On olevinaan hauska, oikeasti on vaan tän palstan kissanlihakeittohullu.

Vierailija kirjoitti:

Samaa minunkin seurustelukumppani kitisee kuin ap vaikka niin piti ymmärtää kun alettiin seurustella. Koskaan ei saisi olla lasten kanssa ilman nyksää. Aina pitäisi tehä kaikki porukalla vaikka vaistoan etteivät lapset halua sitä. Joten näitä valitettavasti on vaikka tämä provolta haiskahtaa.

Eihän sinun nykyisesi "kitise" samaa asia kuin ap.

Tuskin häntä haittaa, vaikka isä ja lapsi tekisivät asioita keskenäänkin, ap:n harmituksena tuossa oli lähinnä se, että hänet ulkoistetaan koko suhteesta/perheestä kun lapsi on paikalla, eikä tuollainen porukan kahtiajako nyt oikein minustakaan reilulta tuntuisi.

Itse luultavasti vain lähtisin menemään tuossa vaiheessa, jos kerta suhdettakin on jo viisi vuotta takana eikä mitään muutosta havaittavissa, periaatteessa sekä puolison että lapsen pitäisi olla miehelle tärkeitä. Eri tavoin molemmat, mutta tärkeitä kuitenkin.

Vaikka se lapsi onkin ykkössijalla, niin ei se mielestäni pitäisi mennä noinkaan, että puolison koko olemassaolo ignoorataan kun on lapsi käymässä.