Kaveri myy leluja jotka annoin hänen lapsilleen
Kiva ylläri Facebookin myyntiryhmässä...
Ostin kaverin lapsille lahjaksi leluja, joita kaveri myy nyt facessa. Lahjan antamisesta aikaa noin vuosi ja lapset ovat nyt 2v ja 4v ja lelut ovat siis hiekkalaatikkoleluja, iso kuorma-auto ym jonka luulisi kyllä kiinnostavan... Ymmärrän jos lapset ovat kasvaneet yli leluista niin sitten ne myydään mutta että jo nyt heti. Kiitti!
Eikä se isoa rahallista hyötyä saa kun pyytää 2-5e per lelu.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Eli sinä tuputat lapsenlapsille väkisin omasta mielestäsi hienoja neuleita ja vedät herneen nenään, kun lapsesi sanookin, että me ei haluta enää kymmenettä neuletta tälle talvelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Niin, vallan väärin käyttöä mummolta uhriutua, kun hänen maullaan valitut neuleet eivät olekaan lapsenlapsen tai tämän vanhempien makuun. Fiksu mummo toimii niin kuin minun äitini (ja moni muu) ja kysyy kuvan kanssa olisiko tästä langasta neulottu takki teidän lapselle sopiva. Ja sitten myös noudattaa sitä toivetta, jos vastataan, että nyt ei ole tarvetta neuletakille.
Tuossa kertomassani mummo neuloo-tapauksessa lapselle ostetaan vastaavan värisiä ja tyylisiä vaatteita kaupasta. Se on outoa. Tahallista loukkaamista ja ylenkatsomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Höpö höpö. Siinä ei ole mitään loukkaavaa eikä varsinkaan mitään vallankäyttöä, jos ei halua pukea lapselleen mummon maun mukaisia vaatteita, vaan valitsee vaatteet ennemmin itse. Ihan yhtä pinnallinen se neuletakki on oli sen tehnyt mummo tai vietnamilaiset pikkulapset H&M:n tehtaalla. Vaatteet ovat aina pinnallisia, koska ei niitä sisäisestikään käytetä.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Jos ei osaa antaa mieluista lahjaa, kannattaa olla antamatta mitään. Hyvä ja kohtelias käytäntö on kysyä, mitä lapsi tarvitsee eikä vain oman pään mukaan tuputtaa neuletakkeja, koska MINUN mielestäni ne ovat kivoja. Meillä lapset saisi vuorata 365 päivää vuodessa erilaisiin neulevaatteisiin, jos ottaisimme vastaan kaiken, mitä innokas käsityöntekijä äitini tuottaa. Onneksi hän on sen suhteen järki-ihminen, ettei loukkaannu, jos kieltäydyn, vaan antaa neuleasiat jollekin toiselle tai vaikka hyväntekeväisyyteen.
Voithan antaa ne omankin äidin tekemät neuleet hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Jos ei osaa antaa mieluista lahjaa, kannattaa olla antamatta mitään. Hyvä ja kohtelias käytäntö on kysyä, mitä lapsi tarvitsee eikä vain oman pään mukaan tuputtaa neuletakkeja, koska MINUN mielestäni ne ovat kivoja. Meillä lapset saisi vuorata 365 päivää vuodessa erilaisiin neulevaatteisiin, jos ottaisimme vastaan kaiken, mitä innokas käsityöntekijä äitini tuottaa. Onneksi hän on sen suhteen järki-ihminen, ettei loukkaannu, jos kieltäydyn, vaan antaa neuleasiat jollekin toiselle tai vaikka hyväntekeväisyyteen.
Entä kun kysyy miniältä mitä lapsi tarvitsisi miniä ei vastaa mitään. Silloin mummo joutuu toimimaan pakosta omin päin mitä ajattelee lapselle tarpeelliseksi. Ei kannata olla ilkeä, sillä tulee lisäharmia ja sitähän ei kukaan halua?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Niin. Sitähän voisi antaa lahjaksi jotain mitä toivotaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tyylikästä MYYDÄ saamaansa lahjaa. Jos tavara ei miellytä, ei sovi tai sille ei ole käyttöä, sen voi antaa eteenpäin ts lahjoittaa eteenpäin.
Tyylikästä?? Vai vielä tyylikästä pitäis olla. Ihme pätemistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Jos ei osaa antaa mieluista lahjaa, kannattaa olla antamatta mitään. Hyvä ja kohtelias käytäntö on kysyä, mitä lapsi tarvitsee eikä vain oman pään mukaan tuputtaa neuletakkeja, koska MINUN mielestäni ne ovat kivoja. Meillä lapset saisi vuorata 365 päivää vuodessa erilaisiin neulevaatteisiin, jos ottaisimme vastaan kaiken, mitä innokas käsityöntekijä äitini tuottaa. Onneksi hän on sen suhteen järki-ihminen, ettei loukkaannu, jos kieltäydyn, vaan antaa neuleasiat jollekin toiselle tai vaikka hyväntekeväisyyteen.
Entä kun kysyy miniältä mitä lapsi tarvitsisi miniä ei vastaa mitään. Silloin mummo joutuu toimimaan pakosta omin päin mitä ajattelee lapselle tarpeelliseksi. Ei kannata olla ilkeä, sillä tulee lisäharmia ja sitähän ei kukaan halua?
Miksi mummo ei kysy omalta lapseltaan????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen jossa mummu kutoo lapsenlapselleen neuleita mutta niitä ei näy koskaan lapsen päällä. Loukkaavaa vallan väärinkäyttöä tuokin kun on vielä itse tehtyjä. Mummo kertoo että ei tiedä enää mitä antaisi lahjaksi, ostetut vaatteet liian pinnallisia mielestään. Niin kun ovat mielestänikin.
Niin, vallan väärin käyttöä mummolta uhriutua, kun hänen maullaan valitut neuleet eivät olekaan lapsenlapsen tai tämän vanhempien makuun. Fiksu mummo toimii niin kuin minun äitini (ja moni muu) ja kysyy kuvan kanssa olisiko tästä langasta neulottu takki teidän lapselle sopiva. Ja sitten myös noudattaa sitä toivetta, jos vastataan, että nyt ei ole tarvetta neuletakille.
Tuossa kertomassani mummo neuloo-tapauksessa lapselle ostetaan vastaavan värisiä ja tyylisiä vaatteita kaupasta. Se on outoa. Tahallista loukkaamista ja ylenkatsomista.
Ilkeetä. Miniän muistettava että lapsenlapsi on mummun pojan lapsi myös, ilman sitä lasta ei olisi.
Onneksi mulla ei tuollaista kauhuminiää ja riidanlietsojaa ole. Huonosti kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tyylikästä MYYDÄ saamaansa lahjaa. Jos tavara ei miellytä, ei sovi tai sille ei ole käyttöä, sen voi antaa eteenpäin ts lahjoittaa eteenpäin.
Entä jos on hienot vaatteet päällä? Tyylikästä?
Höpö höpö. Siinä ei ole mitään loukkaavaa eikä varsinkaan mitään vallankäyttöä, jos ei halua pukea lapselleen mummon maun mukaisia vaatteita, vaan valitsee vaatteet ennemmin itse. Ihan yhtä pinnallinen se neuletakki on oli sen tehnyt mummo tai vietnamilaiset pikkulapset H&M:n tehtaalla. Vaatteet ovat aina pinnallisia, koska ei niitä sisäisestikään käytetä.