Lue keskustelun säännöt.
erityispedagogiikka vs. sairaanhoitaja (AMK)
04.07.2022 |
Minulla on molemmista tutkinnoista huomattava osa tehtynä avoimessa ja pitäisi keskittyä yhteen tai toiseen.
Asiat, mistä en pidä:
-laskeminen ja matikka
-kiire
-yksinkertaiset työkaverit ja komenneltavana oleminen
-käsillä tekeminen
Asiat, mistä pidän:
-terapeuttinen kohtaaminen
-vuorovaikutuspainotteisuus
-älyllisyys
-päivätyö
-holistinen auttaminen (ei medikalisoiva)
-monipuoliset etenemismahdollisuudet
Psykiatriseen hoitoon erikoistumalla voisi myös teoriassa päästä kouluun ja avoimen preppauksella esim.kuraattoriksi SH-papereilla, kuten yliopistonkin kautta. SH-tutkinnon jos valitsen, pitäisi olla mahdollista saada sisätyö ilman suurempaa lääkekäsittelyä ja koskettelua.
SH-tutkinnon jälkeen voi toki myös hakea maisteritutkintoon erityispedagogiikkaan, mikä on hyvä ja toisaalta taas olisi kiva keskittyä kiinnostaviin asioihin ja omiin vahvuuksiin jo alussa; en oikein näe, että leikkaussaliharjoittelu tms. millään tavalla auttaa opetustyössä tai mahdollisessa terapeuttisessa työssä tai että auttaisi sen enempää kuin vaikka tanssiharrastus tai vapaa palokunta.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Oliko tässä joku kysymys ?
Kumpikaan noista ei vastaa toiveitasi, kannattanee miettiä vielä ja tutustua eri vaihtoehtoihin.
Ja mitä tarkoittaa huomattava osa tehtynä ? Mistä ? Perusopinnoista, aineopinnoista ?
Toisesta kolmasosa opinnoista ja toisesta tämän vuoden loppuun mennessä aineopinnot. Pitkä sivuaine löytyy jo nyt ja lisäksi hyväksilukuja on todennäköisesti tulossa tutkimus- ja kielikursseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosionomi tai sosiaalityö olisi sinulle oikeampi osoite.
Ei oo kumpikaan hyvä homeopaattihörhölle
Tirsk! Kuulin juuri alan opettajilta, että joka vuosi opiskelijoita keskeyttää opintonsa, koska he eivät halua koskea potilaisiin.
Miten kukaan voi olla niin pihalla, että hakee hoitoalalle jos ei kiinnosta käsillä tekeminen eikä halua koskea ihmisiin? Jos lääkkeiden antokin on oman ideologian vastaista, voi olla varma, että opiskelusta tulee kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi tai sosiaalityö olisi sinulle oikeampi osoite.
Olen keskustellut asiasta erikoispsykologin kanssa ja hän ei pitänyt tuota erityispedagogiikkaa huonona vaihtoehtona.
Ihmisten raha-asioiden selvittely, vallankäyttö yms. ei hirveästi kiinnosta. Haluaisin myös, että työssä kohtaisi myös lahjakkaita ihmisiä ja kaikista eri sosiaaliluokista. Tämä ei sosiaalityössä ymmärtääkseni toteudu kovin hyvin. Mielenterveyspalveluissa sen sijaan on ihmisiä, joilla oma tai perheenjäsenten järki ja sivistys riittää ongelmien tunnustamiseen ja haluun oppia uusia taitoja. Mielenterveystyö perustuu lähes täysin vapaaehtoisuuteen eikä keskity rahan myöntämiseen tai kieltämiseen tai pakotteisiin.
Kieltämättä myös noissa erityisopetushommissa on se vaara, että asiakaskunta on profiloitunutta ja oppilaisiin samaistuminen voi olla usein vaikeaa. Tosin onhan mahdollisina työpaikkoina myös lukiot ja erityisammattioppilaitokset ynnä muut, joissa on elämässä eteenpäin pääsemisestä kiinnostuneita opiskelijoita ja työllistyä voi ainakin teoriassa myös asiantuntijaksi.
Näyttäisi siltä, että kasvatustieteen maisterina työnkuvaa voisi laajentaa aina yhden vuoden harrastusopintojen jälkeen, kun saa oikeuden opettaa yhtä ainetta lisää ja samalla vaivalla saa myös koulukuraattorin pätevyyden.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
erityispedagogiikka
Ei sovellu alalle.
T.erkkaope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi tai sosiaalityö olisi sinulle oikeampi osoite.
Olen keskustellut asiasta erikoispsykologin kanssa ja hän ei pitänyt tuota erityispedagogiikkaa huonona vaihtoehtona.
Ihmisten raha-asioiden selvittely, vallankäyttö yms. ei hirveästi kiinnosta. Haluaisin myös, että työssä kohtaisi myös lahjakkaita ihmisiä ja kaikista eri sosiaaliluokista. Tämä ei sosiaalityössä ymmärtääkseni toteudu kovin hyvin. Mielenterveyspalveluissa sen sijaan on ihmisiä, joilla oma tai perheenjäsenten järki ja sivistys riittää ongelmien tunnustamiseen ja haluun oppia uusia taitoja. Mielenterveystyö perustuu lähes täysin vapaaehtoisuuteen eikä keskity rahan myöntämiseen tai kieltämiseen tai pakotteisiin.
Kieltämättä myös noissa erityisopetushommissa on se vaara, että asiakaskunta on profiloitunutta ja oppilaisiin samaistuminen voi olla usein vaikeaa. Tosin onhan mahdollisina työpaikkoina myös lukiot ja erityisammattioppilaitokset ynnä muut, joissa on elämässä eteenpäin pääsemisestä kiinnostuneita opiskelijoita ja työllistyä voi ainakin teoriassa myös asiantuntijaksi.
Näyttäisi siltä, että kasvatustieteen maisterina työnkuvaa voisi laajentaa aina yhden vuoden harrastusopintojen jälkeen, kun saa oikeuden opettaa yhtä ainetta lisää ja samalla vaivalla saa myös koulukuraattorin pätevyyden.
-ap-
Eikö oma järkesi sano, että sairaanhoitajaksi opiskelu ei ole oikea valinta, jos et tykkää koskea ihmisiin ja lääkkeetkin on kauheita eikä vuorotyö kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Tirsk! Kuulin juuri alan opettajilta, että joka vuosi opiskelijoita keskeyttää opintonsa, koska he eivät halua koskea potilaisiin.
Miten kukaan voi olla niin pihalla, että hakee hoitoalalle jos ei kiinnosta käsillä tekeminen eikä halua koskea ihmisiin? Jos lääkkeiden antokin on oman ideologian vastaista, voi olla varma, että opiskelusta tulee kauheaa.
Ihmiset voivat tarvita tutkintoa, vaikka eivät pitäisi harjoitteluista ja kaikesta, mitä sen suorittamiseen liittyy. Ei tuo ole opiskelijan vika, että ei tarpeeksi joustavasti voi opiskella haluamaansa työnkuvaan suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
erityispedagogiikka
Ei sovellu alalle.
T.erkkaope
Hän ei halua yksinkertaisia työkavereita ja jos olet oikeasti erkkaope ja käsittelet aiheen tuollaisella möläytyksellä, hän on ehkä liian fiksu sinun alallesi? Psykologia taitaa olla parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tirsk! Kuulin juuri alan opettajilta, että joka vuosi opiskelijoita keskeyttää opintonsa, koska he eivät halua koskea potilaisiin.
Miten kukaan voi olla niin pihalla, että hakee hoitoalalle jos ei kiinnosta käsillä tekeminen eikä halua koskea ihmisiin? Jos lääkkeiden antokin on oman ideologian vastaista, voi olla varma, että opiskelusta tulee kauheaa.
Ihmiset voivat tarvita tutkintoa, vaikka eivät pitäisi harjoitteluista ja kaikesta, mitä sen suorittamiseen liittyy. Ei tuo ole opiskelijan vika, että ei tarpeeksi joustavasti voi opiskella haluamaansa työnkuvaan suoraan.
Pelkällä sairaanhoitajan tutkinnolla ei pääse sellaisiin töihin, joissa voisi alan huonoja puolia välttää. Kannattaa hakea alalle, joka ei perustu itselle vastenmielisiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat yli-idealistiselta hihhulilta, jolla on paljon ideoita maailman parantamiseksi, mutta ei mitään käsitystä mikä on realistisesti mahdollista. Et tule pärjäämään erityisoppilaiden kanssa, jos jo perus potilastyö kuulostaa liian kauhealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tässä joku kysymys ?
Kumpikaan noista ei vastaa toiveitasi, kannattanee miettiä vielä ja tutustua eri vaihtoehtoihin.
Ja mitä tarkoittaa huomattava osa tehtynä ? Mistä ? Perusopinnoista, aineopinnoista ?Toisesta kolmasosa opinnoista ja toisesta tämän vuoden loppuun mennessä aineopinnot. Pitkä sivuaine löytyy jo nyt ja lisäksi hyväksilukuja on todennäköisesti tulossa tutkimus- ja kielikursseista.
Ja mikäs olikaan se pääaine? Olisiko siitä mitään mahdollisuutta saada ammattia, tai edes valmistuttua?
Et taida soveltua kummallekaan otsikon alalle.
Oliko tässä joku kysymys ?
Kumpikaan noista ei vastaa toiveitasi, kannattanee miettiä vielä ja tutustua eri vaihtoehtoihin.
Ja mitä tarkoittaa huomattava osa tehtynä ? Mistä ? Perusopinnoista, aineopinnoista ?