Laila Kinnunen oli loistava, mutta eivätkö olleetkin aika lapsellisia laulut tuohon aikaan?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ton sukupolven aikuiset, eli suuret ikäluokat, on myös vielä melko lapsellisia ajatusmaailmaltaan välillä. Siitä seuraavat noin 10v nuoremmat, alkaa olla vähän tolkumpia
Noihin aikoihin ei ollut sopivaa soitella ja laulella ihan mitä vain. Rivien välissä olikin sitten kaikenlaista.
Tai sun paskasessa mielikuvituksessas.
Kyllä olivat laulut lapsellisia tuohon aikaan. Laila joutui niin sanotusti aikakautensa uhriksi.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa Laila Kinnusen uran alkupään levytyksistä oli kieltämättä melkoista lapsellista lepertelyä (esim. Pieni kukkanen, Retki tähtiin, Carina jne.), mitä tosin sen ajan teinisuosikilta edellytettiin, mutta hän oli toisaalta myös erittäin vaativa esittämänsä ja levyttämänsä musiikin suhteen ja Laila antoi myös levytysyhtiönsä kuulla kunniansa. Noin vuodesta 1962 lähtien Laila Kinnunen sai esitettäväkseen aikaisempaan verrattuna huomattavasti tasokkaampaa levytysmateriaalia (mm. Tiet, Kaupunki kauaksi jää, Saries marais, Danke schön, Kaipaus jne.). Ja viimeistään 1960-luvun puoliväliin tultaessa oli Kinnunen jo rutinoitunut, monenlaisten eri musiikkityylien (kansanlauluista jazziin) taitava tulkitsija useillakin eri kielillä. En tiedä yhtäkään lapsellista Lailan laulamaa laulua ainakaan vuodesta 1965 lähtien. Levytyksiä oli vielä silloin varsin paljon, kuten Pieni sydän, Lennä mun lempeni laulu, Rantamökissä, Sä muistatko metsätien?, Näit
Muistojen Bulevardi, 1966.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa Laila Kinnusen uran alkupään levytyksistä oli kieltämättä melkoista lapsellista lepertelyä (esim. Pieni kukkanen, Retki tähtiin, Carina jne.), mitä tosin sen ajan teinisuosikilta edellytettiin, mutta hän oli toisaalta myös erittäin vaativa esittämänsä ja levyttämänsä musiikin suhteen ja Laila antoi myös levytysyhtiönsä kuulla kunniansa. Noin vuodesta 1962 lähtien Laila Kinnunen sai esitettäväkseen aikaisempaan verrattuna huomattavasti tasokkaampaa levytysmateriaalia (mm. Tiet, Kaupunki kauaksi jää, Saries marais, Danke schön, Kaipaus jne.). Ja viimeistään 1960-luvun puoliväliin tultaessa oli Kinnunen jo rutinoitunut, monenlaisten eri musiikkityylien (kansanlauluista jazziin) taitava tulkitsija useillakin eri kielillä. En tiedä yhtäkään lapsellista Lailan laulamaa laulua ainakaan vuodesta 1965 lähtien. Levytyksiä oli vielä silloin varsin paljon, kuten Pieni sydän, Lennä mun lempeni lau
Bulkku.
Paradoksaalista kyllä, Laila Kinnusesta tuli legenda vasta siinä vaiheessa, kun hänen elämänsä ja uransa olivat jo täydessä syöksykierteessä.
Vierailija kirjoitti:
Eivät olleet lapsellisia.
..Niin silloin ?!
Innanen sanoi, jos ihmiseltä otetaan 95% aivoista pois ja laitetaan löysää paskaa hänestä tulee hyvä iskelmäsanoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olivat laulut lapsellisia tuohon aikaan. Laila joutui niin sanotusti aikakautensa uhriksi.
Totta. Tyttö on aina uhri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olivat laulut lapsellisia tuohon aikaan. Laila joutui niin sanotusti aikakautensa uhriksi.
Totta. Tyttö on aina uhri.
Viinaakin kaadettiin väkisin kurkkuun ja tyttöparka tuli riippuviaseksi. On ne setämiehet ovelia!
Laila Kinnunen oli laulajana kuin rasiallinen parhaimpia konvehteja. Erika Vikman on p a s k a a.
Vierailija kirjoitti:
Laila Kinnunen oli laulajana kuin rasiallinen parhaimpia konvehteja. Erika Vikman on p a s k a a.
Kummatkin musiikkiteollisuuden uhreja.
Kuulostaa lapselta, näyttää lapselta tai elehtii kuin lapsi. Tämä oli sen ajan viettelevä naisen malli. Ajat oli toiset ennen Spede Pasasta ja Erikaa. Ei paremmat, mutta eri lailla sovinistiset ja eri tavalla lapsia hyväksikäyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Laila Kinnunen oli laulajana kuin rasiallinen parhaimpia konvehteja. Erika Vikman on p a s k a a.
Erika on 200 %:sti seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laila Kinnunen oli laulajana kuin rasiallinen parhaimpia konvehteja. Erika Vikman on p a s k a a.
Erika on 200 %:sti seksiä.
Pornoluolameininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Paradoksaalista kyllä, Laila Kinnusesta tuli legenda vasta siinä vaiheessa, kun hänen elämänsä ja uransa olivat jo täydessä syöksykierteessä.
Joskus jonkun ihmisen tai asian arvo tajutaan vasta silloin, kun on liian myöhäistä. Laila Kinnusen potentiaalia ei tunnistettu silloisessa suomalaisessa musiikkibisneksessä vaan hänestäkin haluttiin vääntää höpsö iskelmätyttönen. Luultavasti Laila ei itsekään jaksanut enää yrittää ja antoi siksi uransa valua viinan mukana viemäriin. Jatkuva tuulimyllyjä vastaan kamppailu on raskasta ja turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vasen bananastik suoran akustik beibi jee
Voi miten kaunista suomenkieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa lapselta, näyttää lapselta tai elehtii kuin lapsi. Tämä oli sen ajan viettelevä naisen malli. Ajat oli toiset ennen Spede Pasasta ja Erikaa. Ei paremmat, mutta eri lailla sovinistiset ja eri tavalla lapsia hyväksikäyttävät.
Ei Lailan ollut tarkoituskaan olla viettelevä vaan laulaa ja sen hän teki ja osasi. Paremmin kuin kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paradoksaalista kyllä, Laila Kinnusesta tuli legenda vasta siinä vaiheessa, kun hänen elämänsä ja uransa olivat jo täydessä syöksykierteessä.
Joskus jonkun ihmisen tai asian arvo tajutaan vasta silloin, kun on liian myöhäistä. Laila Kinnusen potentiaalia ei tunnistettu silloisessa suomalaisessa musiikkibisneksessä vaan hänestäkin haluttiin vääntää höpsö iskelmätyttönen. Luultavasti Laila ei itsekään jaksanut enää yrittää ja antoi siksi uransa valua viinan mukana viemäriin. Jatkuva tuulimyllyjä vastaan kamppailu on raskasta ja turhauttavaa.
Hän halusi esittää jo uransa alkuvaiheessa "pikkuisen parempaa musiikkia", niin kuin hän ilmaisi asian omin sanoin.
Joo, ei niissä suollettu vittua ja paskaa.