Mikä hemmetti morsiamia vaivaa? Jo toiset jäätävät häät nyt lusittu!!!
Olen raahannut nyt perheeni kaksiin häihin 250 kilsan päähän. Molemmat morsiamet ovat opiskelukavereitani.
Häät ensinnäkin tulevat nelihenkiselle perheelle kalliiksi bensoineen ja vaatteineen ja yöpymisineen. Sen lisäksi pitäisi olla valmis auttamaan koristeluissa, järjestää lapsille yhdeksän aikaan hakija ja jäädä juhlimaan.
Kiitokseksi saa puisevat häät, joissa enimmäkseen aika menee odotteluissa, drinkkejä saa muutaman ja juhlaruokana pari mautonta pastasalaattia, patonkia ja kermakakku.
Toinen morsiamista närkästyi, kun emme olleet valmiita uhraamaan häitä edeltävää päivää eli perjantaita juhlakoristeluihin ja lähdimmme kyllästyneiden 8- ja 12-vuotiaan kanssa yhdeksältä hotellille.
Loppukesästä olisi vielä kolmannet häät. Aiomme tehdä oharit ja mennä mökille. Siellä on tekemistä, ruokaa, eikä tarvitse maksaa 500 euroa yhdestä illasta ja kuunnella narinoita.
Kommentit (589)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesän toinen morsian toivoi meitä koristelemaan jo perjantaina, koska muut olivat enimmäkseen töissä. No daa-a. Niin olimme mekin. Lauantaina ei ehtinyt kuulemma, koska piti mennä kampaajalle ja meikattavaksi ja hakea joku auto jostain.
Lauantaina vihkiminen oli kello 13, siitä ajelimme puolituntia autolla jonnekin pusikkoon seuraintalolle. Sen jälkeen odottelimme yli kolmeen, että hääpari tulee valokuvista. Ei mitään tekemistä sillä aikaa. Lapsille annoimme kännykät, että heillä olisi jotain puuhaa ja kävimme juomassa vettä vessan hanasta.
Ruokaa (pastasalaatteja) syötiin viideltä ja sen jälkeen saimme juomalipukkeilla pari drinksua ja leikittiin morsiamen ryöstöä. Myös limut oli juomalipukkeilla. Yhdeksään asti jaksoimme kohteliaisuudesta. Tanssimme pari biisiä spotifystä. Sitten riitti.
Kyseessä oli aikoinaan hyvinkin läheinen opiskelukaverini, joten odotin häitä innokkaana.
Eikö häissä voisi olla joku minimi viihdyketaso, että kestäisi vieraita ihmisiä, tungosta, odottelua ja huonoa ruokaa.
ap
Ihan surkeasti suunniteltu. Jos vihkiminen olisi ollut klo 18 (jolloin ihmiset olisi tulleet suoraan valmiiksi syöneenä ja saaneet viettää päivänsä ensin vapaasti) ja se jälkeen tuommoiset iltapalapatongit, muutama drinksu ja oluet, niin olisi ollut paljon parempi. Miksi pitää venyttää koko päivän tapahtumaksi? Ja mennä tuossa välissä vielä kuvattavaksi?
No AV:llahan joku jo julisti että hääkuva ei ole AITO jos sitä ei ole otettu vihkipäivänä vihkimisen jälkeen. Muut kuvausajat tekevät hääkuvasta valheellisen eikä sillä ole funktiota. Mieluummin siis vieraat odottavat ;)
Millaista av-palstan tuttavapiiri oikein on, kun häät on järjestäen näin kamalia? Itse olen ikionnellinen jos häihin kutsutaan, ja kaikissa käymissäni häissä on ollut todella hauskaa. En ole kertaakaan saanut huonoa ruokaa tai pitkästynyt kuoliaaksi. Häissä on ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että miksi menee niin paljon rahaa. Vastaus on tämä:
Hiukset? Minulla on lyhyet hiukset. Yleensä kesällä annan rehottaa. Häitä varten pitää ottaa ylimääräinen leikkaus.
Vaatteet? Kahdelle kasvavalle pojalle on joka kesä ostettava uusia vaatteita. Itselläni ei ollut enää mekkoa, josta pitäisin. Ei jossain vanhoissa rääsyissä viitsi häihin. Ostin uudet juhlakengätkin.
Taksit? Hotellista kirkkoon, kirkosta jonnekin työväentalolle huitsin nevadaan ja yöllä nevadasta hotellille. Jos haluaa juoda jotain, ei voi ajaa.
Safkaa? Kaksi kasvavaa poikaa tarvitsee matkalla syötävää, häistä tullessa on taas nälkä, aamupalalla on käytävä ja kotiin palatessa hamppereilla, koska taas on pojilla nälkä.
Hotelli neljälle maksaa pari sataa, bensat satasen ja risat. Hääparille pari hunttia ja sitten onkin meidän perheen Lintsin ja Heurekan rahat käytetty.
Toistan: Neljältä hengeltä siis yli tonni.
ap
Hiukset – miten kehtaat kulkea ihmisten ilmoilla ylikasvaneen kuontalosi kanssa, mutta sitten häitä varten on pakko käydä kampaajalla, ja syyllistät tästä morsianta?
Vaatteet – piti ostaa itselle uudet vaatteet, koska et pidä vanhoista? Jep jep, jälleen morsiamen vika.
Taksit – älä sitten juo, jos haluat olla ajokykyinen ja säästää. Voit myös yrittää järjestää kimppakyytejä muiden vieraiden kanssa kirkon ja hääpaikan välillä.
Safkaa – et ole matkaeväistä kuullut? Ja kyllähän siellä häissä on ruokatarjoilu. Eikö siellä kuuluisassa superkalliissa hotellissa ole ilmainen aamiainen, jossa voi tankata huolella kotimatkaa varten?
Lahja – pari hunttia on kyllä melkoinen lahjasumma, jota ei kyllä hääpari odota perheeltä, jolla on mennyt jo paljon rahaa häihin osallistumiseen.
Nyt kyllä alkaa haiskahtaa, että nämä häät on olleet Porvoon suunnalla.
Eniten ihmettelen tuota taksia, lasten kanssa liikkeellä ja kumpikaan vanhemmista ei voi pysyä ajokunnossa?
No jos perheellä 1) ei ole autoa 2) eivät ota autoa mukaan vieraalle paikkakunnalle? Jos yövytään hotellissa niin paikan päälle on voitu tulla vaikka junalla. Mistä sen auton siihen pieraiset?
Vierailija kirjoitti:
"Vailla viattomuutta
Risti on vain rautaa
Toive kuvitelmaa
Valtamerisielukin pelkkä nimi" -T. HolopainenSellaisia ihmisiä on, jotka eivät tätä tasoa tavoita tai ovat sen syystä tai toisesta taakseen jättäneet. Se sitten myös helposti näkyy heidän suhtautumisessaan rakkauteen ilmiönä ja hääinstituutioon.
Häät saavat olla parin näköiset ja se olisi tärkeääkin. Mutta arkiset häät eivät voi yltää yliluonnolliselle/runolliselle tasolle, vaikka ne voivat sopiakin parille. Samoin hyvät shortsit voivat sopia kantajalleen, mutta ne eivät koskaan voita pukua juhlavuudessa.
Ihan oikeasti, 99% tapauksissa häät ovat hikistä, joskus lihapullantuoksuistakin odottelua ja vessajonoja häävieraalle, aivan sama mitkä seitinohuet sukkahousut tai nahkapohjakengät on laitettu. Kirkko varataan, koska halutaan näyttävät kuvat.
Olen kokenut pyhää ja mystiikkaa rakkaudenkin yhteydessä, mutta aivan toisissa tilaisuuksissa.
Jospa hääpari vain keskittyisi välttämään vieraiden kiduttaminen odottelulla, oltaisiin jo pitkällä.
Kukaan ei koe pyhyyden tunnetta nestehukassa seuraintalon pihassa, ellei odottelu sitten vie hauraimpia tuonpuoleiseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että miksi menee niin paljon rahaa. Vastaus on tämä:
Hiukset? Minulla on lyhyet hiukset. Yleensä kesällä annan rehottaa. Häitä varten pitää ottaa ylimääräinen leikkaus.
Vaatteet? Kahdelle kasvavalle pojalle on joka kesä ostettava uusia vaatteita. Itselläni ei ollut enää mekkoa, josta pitäisin. Ei jossain vanhoissa rääsyissä viitsi häihin. Ostin uudet juhlakengätkin.
Taksit? Hotellista kirkkoon, kirkosta jonnekin työväentalolle huitsin nevadaan ja yöllä nevadasta hotellille. Jos haluaa juoda jotain, ei voi ajaa.
Safkaa? Kaksi kasvavaa poikaa tarvitsee matkalla syötävää, häistä tullessa on taas nälkä, aamupalalla on käytävä ja kotiin palatessa hamppereilla, koska taas on pojilla nälkä.
Hotelli neljälle maksaa pari sataa, bensat satasen ja risat. Hääparille pari hunttia ja sitten onkin meidän perheen Lintsin ja Heurekan rahat käytetty.
Toistan: Neljältä hengeltä siis yli tonni.
ap
Hiukset – miten kehtaat kulkea ihmisten ilmoilla ylikasvaneen kuontalosi kanssa, mutta sitten häitä varten on pakko käydä kampaajalla, ja syyllistät tästä morsianta?
Vaatteet – piti ostaa itselle uudet vaatteet, koska et pidä vanhoista? Jep jep, jälleen morsiamen vika.
Taksit – älä sitten juo, jos haluat olla ajokykyinen ja säästää. Voit myös yrittää järjestää kimppakyytejä muiden vieraiden kanssa kirkon ja hääpaikan välillä.
Safkaa – et ole matkaeväistä kuullut? Ja kyllähän siellä häissä on ruokatarjoilu. Eikö siellä kuuluisassa superkalliissa hotellissa ole ilmainen aamiainen, jossa voi tankata huolella kotimatkaa varten?
Lahja – pari hunttia on kyllä melkoinen lahjasumma, jota ei kyllä hääpari odota perheeltä, jolla on mennyt jo paljon rahaa häihin osallistumiseen.
Nyt kyllä alkaa haiskahtaa, että nämä häät on olleet Porvoon suunnalla.
Eniten ihmettelen tuota taksia, lasten kanssa liikkeellä ja kumpikaan vanhemmista ei voi pysyä ajokunnossa?
No jos perheellä 1) ei ole autoa 2) eivät ota autoa mukaan vieraalle paikkakunnalle? Jos yövytään hotellissa niin paikan päälle on voitu tulla vaikka junalla. Mistä sen auton siihen pieraiset?
Tällä esimerkin häävieraalla oli auto, kun on bensakulut lueteltu häiden kuluiksi. Eri asia toki jos sitä autoa ei ole, autottomana nelihenkisenä perheenä reissaaminen tulee tosiaan kalliimmaksi.
Jos häät olis jossain järkevässä paikassa, minne pääsisi julkisilla edes suht näppärästi, niin taksimatka kotiin ei olisi mikään ongelma, vaikka se maksaisi 100-150 euroa. Mutta kun kirkkoon on tunnin matka, kirkosta hääjuhlaan tunnin matka ja hääjuhlasta kotiin 1,5h matka niin tulee turhan kalliiksi tämä triangeli ajella taksilla. Omassa ystäväpiirissäni tällaisiin järjestettiin kuljetus vähintäänkin kirkosta hääpaikalle, mutta tämä seuraava sukupolvi ei tajua.
Mitä kokemuksia hääparin vanhempien puheista?
Kamalimmat on puoli tuntia pitkät ylistyspuheet - myötähäpeää saa tuntea kun meidän Petri vauvana oli jo nero jne jne. Karmeaa egon pönkitystä ja näytön tarvetta. Aitous loistaa poissaolollaan.
Kyllä nuo ap:n kuvauksen häät kuulostaa kieltämättä surkeille. Mutta vastaus kysymykseen mikä morsiamia vaivaa, kun järjestävät noin huonoja häitä, on minusta aika ilmiselvä: harvalla ihmisellä on kokemusta noin isojen juhlien järjestelyistä ja budjetti on myös usein rajallinen. Ei kukaan tahallaan järjestä huonoja häitä, mutta kaikki ei vaan osaa järjestää hyviä. Jos kyseinen morsmaikku järjestäisi uudet häät vaikka vuoden päästä, ne olisi melko varmasti paremmat, mutta toki toivotaan ettei tarvetta sille ole. Ap:lla taas tuntuu olevan melkoisen ikävä minäminä-asenne.
Minä palkkaisin dragqueenin seremoniamestariksi ja viihdyttäjäksi omiin häihini ja paljon viihdykettä ja pallomeren aikuisille. En jaksaisi tehdä itsestäni numeroa. Ja kunnon laadukas buffetpöytä, ei lautasten odottamista pöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.
Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.
Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.
Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.
Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.
Tuo ajatuksenjuoksu on silti sama kuin se, että pukeutuminen ja koodisto ei ole merkityksellistä juhlassa: Eipä ainakaan pönäköidytä jos mennään farkuissa tai kollareissa (tai vaikka lenkkareissa) juhlaan.
Ajatuksenjuoksu on oikea, jos pitää extremeen mennä: paremmat juhlat tulee hyvällä juhlaväellä farkuissa ja verkkopaidoissa kuin velvollisuudesta paikalle tulevalla rautakangen tavoin juhlivalla väellä (hyvin yleisesti huonosti-istuvissa) juhlapuvuissaan.
Äärimmilleen vietynä kyse on symboliikan ulottuvuudesta, minkä se saa. Joillekin symbolit kuten vihkisormus tai hääpaikka eivät ole mitään yliluonnollista. Toisille ovat. Edellinen ryhmä voi ajatella elämää vain sarjana aistinautintoja työn lomassa. Jälkimmäiselle suuruus, pyhyys ja vastaava hierarkinen henkisyys ovat iso asia. Edelliselle hauskuus on tärkeintä ja sillä ei ole mitään tekemistä puitteiden kanssa. Jälkimmäiselle symboliikka on tärkeintä ja siihen kuuluvat arvokkaat puitteet.
Tässä ajassa yleisesti kaivataan enemmän symboliikkaa kuin arkisuutta näistä ääripäistä. Esimerkiksi kuninkaallisten suosio on suuri, vaikka puitteettomalle kaikki on yhtä biomassaa ja fysiikkaa ja kuninkaallisuus ilmiönä siksi banaali ja absurdi.
On lopulta kyse siitä, kuinka suurena rakkauden ja ihmisen näkee.
Aika kapea näkemys sinulla. Minusta nimenomaan se rakkaus on tärkeää ja pyhää eikä tarvitse mitään sormuksia ja papin kuulutuksia ollakseen olemassa. Osa taas ei osaa elää tätä ihmeellistä elämää ilman kaavoja. Siksi tarvitaan hääjuhlien kaltaisia pönötyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan jo viisikymppinen pariskunta, joten häät alkaa olla harvemmassa. Tänä vuonna on yhden perheenjäsenen (siis ihan pakolliset osallistua) häät syksyllä ja niissä on pakko yöpyä. Hinta on 180e/2hlön huone ja mitään muuta ei ole seudulla tarjolla. Ainoa vaihtoehto olis ajaa syksyn pimeydessä hirviä peläten 100km kotiin. Mua hiukan tympii kun mieluummin tosiaan haluaisin herätä seuraavana aamuna kotona enkä hääseurueen kanssa samasta hotellista, mutta ihan turvallisuussyistä on pakko jäädä sinne. Lisäksi mulla on työmatkat molemmin puolin näitä kekkereitä, eli ärsyttää sekin, että kotona kerkee käydä vaan kääntymässä.
Viiskymppiset ei uskalla ajaa syksyllä 100km (vähän reilu tunti) koska tielle voi tulla hirvi?
Onko se nyt niin kivaakaan lähteä pikkuteitä ajamaan juhlien jälkeen?
Ja faktahan se on, että riski hirvikolariin tuollaisilla teillä on. Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 13 tuhatta, joista hirven kanssa reilu 2000 kpl. Syksi on pahinta aikaa. Eikö se voi alta viiskymppisille osua kohdalle?
Ei ole kivaa lähteä ajamaan ei, mutta eihän tässä siitä ollut kyse. Tässä nyt väitettiin että on pakko jäädä hotelliin vaikka ei haluais, kun on niin pitkä matka. Suurin osa onnettomuuksista sattuu silti kotona ja kotimatkalla voi sattua se onnettomuus ihan päivänvalossakin.
En sanonut matkaa pitkäksi, vaan syyspimeällä vaaralliseksi koska siellä on paljon hirvieläimiä eikä mitään valaistua moottoritietä. Ja koska on perheenjäsenen häät niin ei voi ns. kesken lähteä ajoissa kotimatkalle vaan pimeä ehtii todellakin ensin.
Minä olen muutaman hirvikolarin todistanut ja kaikki päivänvalossa. Tiedän että on ikävää ajaa pimeällä, tuommoisia pimeitä pikkuteitä hirvivaara-alueella ja toisaalta poroalueella on kyllä tullut ajettua. Ei vaan ole tullut mieleen että se olisi niin vaarallista että pitäisi jättää välistä kokonaan...
Näin sukulaistädin näkökulmasta lestadiolaishäät on parhaita.
1) ei tarvii ilmoittautua, pyydetään ilmoittamaan vain jos on este.
2) hääpaikka on yleensä kirkon vieressä oleva seurakunnan tila.
3) häiden kesto on kirkkovihkimisen jälkeen noin 2h. syödään hyvät pitoruuat, on vähän ohjelmaa (joka harvoin on yhtään sen tuskallisempaa kuin muissakaan häissä) ja se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Opin jo mummoltani, että talkooavusta pitää huolehtia ja varata ruuat, maksaa kuluja ja osoittaa vieranvaraisuutta heitäkin kohtaan. Mitään ei saa teetättää liikaa, lapset otettava huomioon jne. Tätä samaa oppia noudatin tapahtumayrityksessäni ja neuvoin tilaajia, etteivät rääkkää kavereitaan ja sukulaisiaan. Kun ei itte tajuta, niin on sanottava.
Mutta mummoni oli poikkeuksellisen sydämellinen ja viisaasti organisoiva ihmistyyppi. Opin häneltä paljon järkeviä juttuja ja muistelen lämmöll.
Meidän mummo sanoisi nyt ap:lle, että lapset ensin ja juhlakalu maksaa lapsille vaikka retken huvipuistoon siksi kun äitee auttaa talkoissa. Ja pyytäisi jonkun tuttavansa lähtemään lasten kanssa sinne huvipuistoon.
Talkooperinteen ollessa voimissaan oli tekijöitäkin paljon. Ja toden totta: ruokaa ja juomaa oli runsaasti, lapset olivat mukana. Tosin lapsethan siihen aikaan juoksivat keskenään pitkin maita ja mantuja, isommat vähän katsoivat pienempien perään jos muistivat.
Kyseessä oli tietysti maine. Pienellä kylällä tarkkaan tiedettiin, kuka oli hyvä talkooihminen ja kenen luona talkooväestä huolehdittiin. Ja jos hommia piti teettää, niin yhtälö oli varsin helppo.
Vierailija kirjoitti:
Millaista av-palstan tuttavapiiri oikein on, kun häät on järjestäen näin kamalia? Itse olen ikionnellinen jos häihin kutsutaan, ja kaikissa käymissäni häissä on ollut todella hauskaa. En ole kertaakaan saanut huonoa ruokaa tai pitkästynyt kuoliaaksi. Häissä on ihanaa!
Ihmettelen samaa. Olen ollut aikuisiällä nopeasti laskettuna yhdeksissä häissä (+omissani), eikä koskaan ole ollut tylsää. Kaikissa häissä on ollut jotakin pieniä asioita, jotka olisin saattanut itse tehdä toisin. En siltikään koe, että olisi pitänyt jättää menemättä. Ei voi olla kyse pelkästään siitä, että elän jossakin hyviä häitä järjestävien ihmisten kuplassa, vaan varmasti omalla asenteella on myös merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Kesän toinen morsian toivoi meitä koristelemaan jo perjantaina, koska muut olivat enimmäkseen töissä. No daa-a. Niin olimme mekin. Lauantaina ei ehtinyt kuulemma, koska piti mennä kampaajalle ja meikattavaksi ja hakea joku auto jostain.
Lauantaina vihkiminen oli kello 13, siitä ajelimme puolituntia autolla jonnekin pusikkoon seuraintalolle. Sen jälkeen odottelimme yli kolmeen, että hääpari tulee valokuvista. Ei mitään tekemistä sillä aikaa. Lapsille annoimme kännykät, että heillä olisi jotain puuhaa ja kävimme juomassa vettä vessan hanasta.
Ruokaa (pastasalaatteja) syötiin viideltä ja sen jälkeen saimme juomalipukkeilla pari drinksua ja leikittiin morsiamen ryöstöä. Myös limut oli juomalipukkeilla. Yhdeksään asti jaksoimme kohteliaisuudesta. Tanssimme pari biisiä spotifystä. Sitten riitti.
Kyseessä oli aikoinaan hyvinkin läheinen opiskelukaverini, joten odotin häitä innokkaana.
Eikö häissä voisi olla joku minimi viihdyketaso, että kestäisi vieraita ihmisiä, tungosta, odottelua ja huonoa ruokaa.
ap
Morsiamen ryöstö? 🥱🥱🥱
Ei ihme, ettei huvita sellaisiin häihin mennä. Jos ei sitten morsianta ryöstetä ihan oikeasti, ilman palautusvelvoitetta. 😅
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä taas häät on yleensä parhaita juhlia, ihana juhlia toisten rakkautta. Välillä juhlissa ei oo kaikki menny ihan putkeen, mutta yleensä omalla pos. asenteella pääsee pitkälle. Ehkä itse jättäisin lapsen/lapset kotiin/hoitoon jos vaan hoitajan saa järjestettyä. Jos se ei onnistu ja häät kauempana, niin hääparille läheisempi voisi jäädä juhlimaan loppuillaksi ja toinen vanhemmista lähteä hotellille lasten kanssa hyvissä ajoin.
Jos oikeasti ankeista häistä puhutaan niin sukuni esikoislestadiolaisten häät ovat olleet sellaisia. Loputtomasti pitkiä, uskonnollisia ja tylsiä puheita, virren veisuuta. Ei rytmimusiikkia, ei alkoholia, ei tanssia. Onneksi sentään hyvät runsaat ruokatarjoilut. Entinen vaihto-oppilaamme kommentoi yksien tällaisten häiden jälkeen, että hänen kotimaassaan hautajaiset ovat iloisempi ja riehakkaampi tilaisuus kuin nämä häät.
Oli sillä sitten kotimaassaan kerrottavaa suomalaisista tavoista. 😂
Ongelma on tämä: moni ihminen on nykyään uusavuton.
Halutaan kallis mekko ja sormus, säästetään ohjelmasta ja vieraiden viihdyttämisestä, mutta ei omasta prinsessapäivästä hörsöineen ja tiaroineen.
Kuvitellaan, että puukiekot, juuttinaruaskartelu ja isot kukkapuskat ja kauniit ohjekyltit ovat tärkeitä. Käytetään niihin monta iltaa, mutta ei mietitä miten vieraat viihtyy.
Häissä on hauskaa, jos tuntee ihmisiä, juhlakansaa on riittävästi juhlimaan ja musiikki vie. Usein etäisimmissä häissä ei oikein tunne ketään, juhlakansa lähtee ennen kuin juhlat alkaa ja bändi korvataan spotifyllä.
Jos järjestän häät, syötän mieluummin makaroonilaatikkoa ja maksan hyvästä bändistä, kuin syötän hienompaa ruokaa ja juhlat päättyy ruokailuun.
Kukin tyylillään.
Minusta rasittavinta on se, että häihin menee koko päivä. Miksi niiden pitää kestää kellon ympäri? Tyyliin vihkiminen klo 14, ruokaa saa ehkä 18 ja tanssimaan päästään 22. Odottamista joka välissä kuin Suomen armeijassa (jota en ole käynyt enkä jaksa odottaa odottamisesta päästyäni).
En jaksa lukea 12 sivua mutta miksi tämä on siis nimenomaan morsiamen syytä?
Sellainen ihminen, joka tykkää alkoholista. Esim. minä. Pari drinkkiä heti alkuun keventää huomattavasti kireää tunnelmaa.