Kokemuksia, kun taloon tulee toinen kissa
Minulla on 1-vuotias tyttökissa, jolle haluaisin kaverin. Haluaisin kuulla kokemuksia uuden ja vanhan kissan sopeutumisesta toisiinsa.
Asun kaksiossa, jossa makuuhuoneeseen ei ole ovea. Kissoja neuvotaan tutustumaan toisiinsa vähitellen ja pitämään aluksi eri huoneissa, mutta miten tutustuminen sujuu tällaisessa asunnossa?
Kissani on ihmisrakas, rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Uudet tilanteet jännittävät, mutta alkumiettimisen jälkeen hän sopeutuu hyvin.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Kissa ei ole "hän" vaan "se".
Kun on näin paljon arvokasta annettavaa jokaiseen keskusteluun, ei kertakaikkiaan malta pitää kynttiläänsä vakan alla.
Vierailija kirjoitti:
Kissa ei ole "hän" vaan "se".
Kiitos, tällä neuvolla kissat tutustuvat hyvin.
Kodittomien kissojen sijaiskotina toimivana minulla on paljonkin tästä kokemusta.
Kuulostaa hyvältä lähtökohdalta tuo miten kuvailet kissaasi.
Väliaikaisen verkko-oven tai hakasilla kiinnitettävän verkon rakentaminen on todella suositeltavaa, jotta tutustuttaminen voitaisiin tehdä ajan kanssa.
Tärkeää on että kissat eivät joudu kilpailemaan mistään resursseista, eli kummallekin omat vessat, ruokapaikat, raapimapuut ja riittävästi turvallisia pesäpaikkoja ja paikkoja olla piilossa, omassa rauhassa.
Verkko varmistaa sen että alussa ei pääse tapahtumaan yhteenottoa joka pahimmillaan vaikuttaa kissojen väliseen suhteeseen pysyvästi. Ajan kanssa tutustutettuna molemmilla säilyy turvallisuuden tunne, mikä ehkäisee myös stressikäytöksen kuten vääriin paikkoihin pissailua tai ruokahaluttomuutta.
Oman kokemuksen mukaan juuri viikkoa pidempään ei verkkoa ole tarvinnut pitää.
Kissat ovat persoonallisuuksia siinä kuin ihmisetkin.
Jostain tulee oitis erottamattomia ystäviä, toiset kaksi eivät voi sitää toisiaan vaikka tulevat muiden kissojen kanssa toimeen.
Jos otat pennun niin tottuminen voi olla helpompaa.
Kaksi aikuista narttukissaa jotka ovat olleet ainoita kissoja voi olla hankala yhdistelmä
Minun kesäkissat on tulleet hyvin toimeen täällä sängyllä, yks imee ja toinen imettää tussua naamallani.
Alle 2-vuotias lienee hyvä kaveri, saavat todennäköisemmin seuraa toisistaan.
Eläinsuojeluyhdistykseltä leikattu, rokotettu ja tunnistemerkitty tutkimuksissa terveeksi todettu (esim. Hampaat hoidettu) populaatiokissa, siinä kaikin puolin järkevä ratkaisu. Ei tukea hallitsemattomalle kissojen lisääntymiselle vaan päin vastoin. Ja taustansa vuoksi tottunut muihin kissoihin ja mitä todennäköisimmin kaipaa kissaseuraa.
Kissa ei ole "hän" vaan "se".