Miten kestää alkuraskauden epävarmuutta?
Kuukautiset eivät alkaneet odotusten mukaisesti lauantaina, joten tein raskaustestin, joka osoittautui positiiviseksi. Pari kuukautta aiemmin olin samassa tilanteessa, silloin kyseessä oli kuitenkin kemiallinen raskaus ja vuoto alkoi 5 päivää myöhässä.
Raskaus on kovin, kovin toivottu ja mielessäni pyörii kirjaimellisesti ihan koko ajan, että onhan kaikki hyvin. Juuri mitäänhän en asialle voi tehdä, kunhan en tupakoi tai ryyppää tai hyppää benji-hyppyä. Silti koko pää on täynnä entäs jos-entäs jos ei -ajatuskulkuja. Varhaisultra varmasti rauhoittaisi mieltä, mutta rv 6+3 (eli ensimmäinen suositeltu ajankohta) osuu juuri meidän kesälomareissun ensimmäiseen päivään ja rv 6+2 menee sinne matkustaessa. Onko aiemmin mitään järkeä mennä, saako siitä enemmän ahdistusta? HCG:n labramittaustakin mietin, mutta se ei ole ihan ilmaista (julkiselta en kehtaa sitä edes yrittää vinkua) kuitenkaan eikä yksi luku kertoisi mitään, vaan pitäisi käydä monta kertaa - eikä sekään poissulje vielä tuulimunaa tai kohdunulkoista.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Mene lomalle ja chillaa. Stressaat vauvat pihalle.
Tottakai mä menen lomalle, mutta vasta sitten kun se alkaa. Enkä oikein usko tuota stressiteoriaa, mä veikkaan että esimerkiksi ukrainalaisnaisilla on aika paljon kovempi stressi kuin minulla, ja kyllä nekin tulee raskaiksi ja pysyy raskaina. "Älä stressaa" on vaan yksi syyllistämisen muoto.
Jos tästä raskaudesta syntyy sinulle lapsi, murehtiminen ei lopu koskaan. Aihe vain vaihtuu.
Ei oikein mitenkään, yritä keskittyä muihin asioihin ja anna ajan kulua.
Jos menee kesken niin se menee. Tuo paniikinomainen murehtiminen ei auta asiaa, aiheuttaa vain sinulle pahan mielen.
Niinkuin sanoit, mitään et voi tehdä. Menet päivä kerrallaan ja iloitset jokaisesta vuodottomasta päivästä. Yksikään ultra ei vielä näytä mitään, verikoe kertoo tämän hetkisen tilanteen, mutta ei anna takuuta huomisesta.
Itse olen kokenut kaksi alkuraskauden keskenmenoa. Tokan jälkeen olin aivan lopussa enkä jaksanut ajatellakaan raskaaksi tulemista. Kierto meni sekaisin ja kun tulin uudestaan raskaaksi, siirtyi laskettu aika 3kk. Mut siitä raskaudesta syntyi kaunis vauva ja vuosien saatossa kaksi lisää.
Nyt varaat neuvola-ajan, siitä on hyvä aloittaa. Huoli pois. Pidän peukut pystyssä että kaikki menee hyvin. 😊 Nauti nyt kesästä. Ensi kesänä sulla on todennäköisesti kädet täynnä hommaa ja sylissä pikkuinen kannettavana.
Minä kävin alkuraskauden ultrassa ollessani rv6 eli 5+2 ja siellä näkyi ruskuaispussi ja pikkiriikkinen alkion alku, mutta ei vielä sykettä.
Mutta sain sen tiedon, että raskaus oli tosiaan alkanut ja oikeassa paikassa eikä esim.kohdun ulkoinen.
Viikkoa myöhemmin näkyi jo sykekin ja hieman suurempi alkio😍.
Siitä se lähtee, huoli ja huolehtiminen, eikä loppua näy. Teet mitä pystyt ja parhaasi, muuta et voi. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä, välillä huolehtimisen määrä vaatii psyykkistä työn tekoa ettei ihan lähde laukalle.
T. Varhaisaikuisen teinien äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene lomalle ja chillaa. Stressaat vauvat pihalle.
Tottakai mä menen lomalle, mutta vasta sitten kun se alkaa. Enkä oikein usko tuota stressiteoriaa, mä veikkaan että esimerkiksi ukrainalaisnaisilla on aika paljon kovempi stressi kuin minulla, ja kyllä nekin tulee raskaiksi ja pysyy raskaina. "Älä stressaa" on vaan yksi syyllistämisen muoto.
Itse sinä itseäsi stressaat ja syyllistät, oi oman elämäsi uhri.
Tunne-elämää voi opetella hallitsemaan, ei tarvitse ajella sen hyökyaalloilla kuin tahdoton lastu laineilla.
Keskity muuhun. Virkkaa hellepaita. Lue kirjoja. Leivo., Ui. Sinä ja sun raskaus ei ole universumin keskipiste.
Mene lomalle ja chillaa. Stressaat vauvat pihalle.