Hävettää pyöräillä ylipainoisena.

Ärsyttää nämä jeesustelijat, joita "ilahduttaa liikkuvat läskit". Olen harrastanut yksilö ja joukkuelajeja yli 30 vuotta vähintään 6 päivänä viikossa painon vaihdellessa 60 ja 120 kilon välillä syistä, joista yksikään ei johdu liikunnanpuutteesta tai syömisten epäterveydestä. En kaipaa tsemppausta harrastelijoilta, jotka kaikella todennäköisyydellä liikkuvat minua vähemmän.

Mun piti ylittää 50v, ennen kuin lihavuus (5-7kg) alkoi vaivaamaan, pullottavasta vatsasta johtuen ulkonäöllisesti ja muutenkin tulin siihen tulokseen, että vatsaa ei saa olla, ja lisäksi se on rasite liikkuessa, että jopa istuessa ja maatessa. En pidä sitä enää hyväksyttävänä, ja muuten olen taas vuosia treenannut lihaksistoa tyydyttävästi, kun taas 40-50 se enimmäkseen jäi, ja tuli läskiäkin, jonka myöhemmin tiputin, mutta vuosien kuluttua tuli taas, kun syön perunalastuja kerran viikossa. No, nyt sitten jätin ne perunalastut ja otin 10% pois ravinnon määrästä, ja paino lähti tippuu, ja tällä kertaa se taitaa olla lopun ikää pysyvää, kun en enää hyväksy vatsaa. Eka kerta kun se vaivasi ulkonäöllisestikin enenmmän, vaikka tosin joksu aikaisemminkin, kun oli vähän enemmän kiloja, mutta se ei mennyt vielä niin perille mun mieleen, kun en aikasemmin ole omannut liiallista vatsakumpua. Mutta nyt se saa olla sitten loppu mun osin, ja keho muutenkin edustavammassa kunnossa, ja tuntuukin sitten paremmalta fyysisesti ja liikunta helpompaa ja siten tulee käytyä ulkoilemassa usemmin. Että se on niinku vatsa tai minä, että se on jo selvä peli, ja tiedän miten painoa pudotetaan, kun olen onnistunut ennenkin. Helppo nakki. Aion tosin syödä perunalstujakin joskus, mutta ostan puolikkaan pussin ja korvaan sillä ruokailun, lisäten vain jäätelön, ja ulkoilessa karkkiakin, ja se on siltä päivältä siinä.

Pyöräillessä läski? Taitaa olla sitten enemmän kuin mulla, kun ei se mun mielestä näy niin siinä, tosin en ole pyöräilly aikoihin, enkä katsonut ja vertaillut. Ei se pyöräillessä ole haitaksikaan yhtä paljon , mutta luultavasti pyöräilykin tulee mukavammaksi kun ei ole vatsakumpua. Harkitsen myös jotain urheilua sitten kun vatsa on lähtenyt pois, ja jos seuraavassa kämpässä yksityisen oloinen juksumetsä, niin siellä voi mukavasti juosta ja hiihtää. Sali plus uinti, jos saatavilla helposti, mutta luultavasti ei ole. Vaellus, mutta epämukava nukkua teltassa; ehkä liiankin, että joku korpihostelli tms., ja ulkomailla sitten kun Suomi on kaluttu. Tossa lähellä on sellainen paikkakin, eikä rajoitu vain niihin, vaan luontoa on monessa poikassa, ja ehkä hiihtoa voi harkita laajemminkin. Vatsakummulla ei houkuta, mutta ilman sitä, hyvinkin skulaa, kunhan on kunto riittävä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ajatella kuin olisi elämän viimeinen päivä: välittäisikään silloin painostaan jos haluttaisi pyöräillä, uida tai tanssia? Tuskin!

Vähän asiatonta, mutta: jos eläisin kuin viimeistä päivää, olisin kai aika ahdistunut huomisesta kuolemisestani

Osta sähköavusteinen kuntopyörä ja voit samalla syödä mättöruokaa eikä kaadu vaikka kädet ei olisikaan stongalla.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää nämä jeesustelijat, joita "ilahduttaa liikkuvat läskit". Olen harrastanut yksilö ja joukkuelajeja yli 30 vuotta vähintään 6 päivänä viikossa painon vaihdellessa 60 ja 120 kilon välillä syistä, joista yksikään ei johdu liikunnanpuutteesta tai syömisten epäterveydestä. En kaipaa tsemppausta harrastelijoilta, jotka kaikella todennäköisyydellä liikkuvat minua vähemmän.

No voi voi. Silti mieluummin katson ponnistelevaa ja yrittävää läskiä kuin makaavaa läskiä.