Miksi et pysty/halua harrastaa juoksua? Mitä vastaisit kysyjälle.

Vierailija kirjoitti:

Olen raskaana ja juoksemiseen liittyy tällä hetkellä kaikenlaisia (ehkä järjettömiäkin) pelkoja siitä, että juoksemisen aiheuttama tärähtely saa istukan irtoamaan tms. Lisäksi ohjeistukset ha suositukset siitä, voiko raskaana harrastaa juoksua, ovat ristiriitaisia. En vaan koe turvalliseksi nyt.

Kannattaa kuunnella kehoaan raskaana 👍 itse olin koko raskausajan ihan loppu ja viimeisellä kolmanneksella väsyin ja tulin huonovointiseksi kun kävelin vähääkään. Muut hoki vieressä, että "raskaus ei ole mikään sairaus " ja sitten yritin vaan reipastua.

Kävi sitten niin että loppu vaiheilla mulla todettiin raskausmyrkytys. Siltä seisomalta kiellettiin liikkuminen.

Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta mun kroppa oli oikeassa.

Penikat kipeytyy, vaikka kuinka aloittaisi varovasti, tekee venyttelyt, käyttäisi tukisukkia ja olisi tukevat jalkineet. Olen yrittänyt aloittaa useamman kerran, mutta heti kun alan juosta edes 5km matkoja, penikat jatkuvasti tosi kipeät. Joten antaa minun puolestani olla, ja keskityn enemmän "low impact" lajeihin, jotka sopii itselleni paremmin.

Ei kestä paikat, liikaa painoa.

Vierailija kirjoitti:

En tykkää. Reilu 10 vuotta sitten kokeilin ja tavoite oli juosta 10 km. Tuohon meni 3 kk. En nauttinut hommasta, joten siihen loppui.

Sama. Joskus kaksi vuosikymmentä ja kolmekymmentä kiloa sitten kokeilin. Harjoittelin koko kesän ja lopputuloksena jaksoin juosta 4-5 kilometriä ja vihasin joka ikistä metriä. Sen jälkeen en ole edes kokeillut. En saa juoksemisesta minkäänlaisia endorfiinejä. En kyllä muustakaan liikunnasta, mutta esimerkiksi sulkapalloa ja vesijuoksua harrastin säännöllisesti ennen koronaa. Suurimman osan ajasta inhosin niitäkin, mutta en niin paljon kuin juoksemista.

Miksi sinä et pysty/halua harrastaa basehyppyä?

Kuinka tyhmä olet, kun et ymmärrä, että ihmisten kiinnostusten kohteet ovat erilaisia?

Reuma. T. Sairaseläkeläinen (tykkään kyllä juoksemisesta mutta en pysty siihen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen raskaana ja juoksemiseen liittyy tällä hetkellä kaikenlaisia (ehkä järjettömiäkin) pelkoja siitä, että juoksemisen aiheuttama tärähtely saa istukan irtoamaan tms. Lisäksi ohjeistukset ha suositukset siitä, voiko raskaana harrastaa juoksua, ovat ristiriitaisia. En vaan koe turvalliseksi nyt.

Kannattaa kuunnella kehoaan raskaana 👍 itse olin koko raskausajan ihan loppu ja viimeisellä kolmanneksella väsyin ja tulin huonovointiseksi kun kävelin vähääkään. Muut hoki vieressä, että "raskaus ei ole mikään sairaus " ja sitten yritin vaan reipastua.

Kävi sitten niin että loppu vaiheilla mulla todettiin raskausmyrkytys. Siltä seisomalta kiellettiin liikkuminen.

Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta mun kroppa oli oikeassa.

Vaikka raskaus ei ole sairaus, niin on se jo itsessään rankka rupeama keholle. Ei siihen päälle tarvita superrankkaa liikuntaa enää.

Rakastin juoksemista, mutta jouduin lopettamaan selkäongelmien takia - ja kiesus, että yritin monta monituista kertaa uudestaan ja keksin kaikenmaailman selityksiä, mistä muusta se nyt olis tällä kertaa voinu kipeytyä...

Sit oli pakko luovuttaa.

Kertoisin ajan, jolloin yritin harrastaa, ja kuinka tämän jälkeen jouduin kaikkiin sydänkokeisiin ja kardiologi kielsi mimusta liian rankan liikunnan.

Olin silloin noin 40.

Vierailija kirjoitti:

Juokseminen on niin tylsää, maisemat vaihtuu liian hitaasti. Pyörällä pääsen samassa ajassa kauemmas.

Kyllä. Musiikin kuuntelu ei auta asiaan. 

Miksi AP ei pysty/halua harrastaa kehonrakennusta oluella? Se on jalo laji!

Koska on muita harrastuksia. Miksi hän ei piirrä tai harrasta kunnon maastopyöräilyä?