Onko psykologeilla vaitiolovelvollisuutta?

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen asteen koulupsykologi täällä. Kommentoin lyhyesti. On vaitiolovelvollisuus mainitsemissasi asioissa. Suurin osa Suomen koulupsykologeista tekee kirjaukset järjestelmään, josta ne ei siirry Kantaan. Esim. Hki Espoo Vantaa tekee näin. Diagnoosia emme tee, mutta meillä on paljon tietoutta, miten selviät oireidesi kanssa. Ja käymme kyllä terapeuttisia keskusteluita. Voisit hyötyä paljon, jos loman jälkeen olet yhteydessä koulusi psykologiin.

Eli eivät tiedota edes että on käynyt juttelemassa vanhemmille, jos ei erikseen halua? Eivät pakota diagnoosia jos ei itse sitä välttämättä halua?

Psykologi ei edes voi diagnosoida yhtään mitään. Ainoastaan psykiatrian erikoislääkäri, siis psykiatri, voi asettaa diagnoosin.

Käyttäjä37400 kirjoitti:

deVierailija kirjoitti:

Toisen asteen koulupsykologi täällä. Kommentoin lyhyesti. On vaitiolovelvollisuus mainitsemissasi asioissa. Suurin osa Suomen koulupsykologeista tekee kirjaukset järjestelmään, josta ne ei siirry Kantaan. Esim. Hki Espoo Vantaa tekee näin. Diagnoosia emme tee, mutta meillä on paljon tietoutta, miten selviät oireidesi kanssa. Ja käymme kyllä terapeuttisia keskusteluita. Voisit hyötyä paljon, jos loman jälkeen olet yhteydessä koulusi psykologiin.

Eli eivät tiedota edes että on käynyt juttelemassa vanhemmille, jos ei erikseen halua? Eivät pakota diagnoosia jos ei itse sitä välttämättä halua?

Eivät tiedota eivätkä pakota. Rohkeasti vaan.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen asteen koulupsykologi täällä. Kommentoin lyhyesti. On vaitiolovelvollisuus mainitsemissasi asioissa. Suurin osa Suomen koulupsykologeista tekee kirjaukset järjestelmään, josta ne ei siirry Kantaan. Esim. Hki Espoo Vantaa tekee näin. Diagnoosia emme tee, mutta meillä on paljon tietoutta, miten selviät oireidesi kanssa. Ja käymme kyllä terapeuttisia keskusteluita. Voisit hyötyä paljon, jos loman jälkeen olet yhteydessä koulusi psykologiin.

Eli eivät tiedota edes että on käynyt juttelemassa vanhemmille, jos ei erikseen halua? Eivät pakota diagnoosia jos ei itse sitä välttämättä halua?

Psykologi ei edes voi diagnosoida yhtään mitään. Ainoastaan psykiatrian erikoislääkäri, siis psykiatri, voi asettaa diagnoosin.

Niin saa nähä, voi kai sitten mennä kun tuntuu sille ettei oikeasti enään vain millään pärjää opinnoissa. Nyt kun olen ollut aina tasainen 7-8 oppilas. Sitten tietnekin ne missä on ollut ymmärtäväiset opettajat ja aihe kiinnostanut saattanut tulla pari 9. Toivottavasti arvosnat ei laske amiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Sähän voit ennen käyntiä tai käynnin alussa kysyä, ei ne valehtelemaan ala.

No en menis vannomaan.

Kamalaa, että vanhempasi sanovat sinua laiskaksi sen sijaan, että kuuntelisivat sinua.

Suosittelen kyllä käymään ainakin keskustelemassa asiasta psykologin (tai kouluterkkarin tai kuraattorin) kanssa. Aloitat vaikka kyselemällä noista asioista, mitä täällä kysyit.

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen asteen koulupsykologi täällä. Kommentoin lyhyesti. On vaitiolovelvollisuus mainitsemissasi asioissa. Suurin osa Suomen koulupsykologeista tekee kirjaukset järjestelmään, josta ne ei siirry Kantaan. Esim. Hki Espoo Vantaa tekee näin. Diagnoosia emme tee, mutta meillä on paljon tietoutta, miten selviät oireidesi kanssa. Ja käymme kyllä terapeuttisia keskusteluita. Voisit hyötyä paljon, jos loman jälkeen olet yhteydessä koulusi psykologiin.

Eli eivät tiedota edes että on käynyt juttelemassa vanhemmille, jos ei erikseen halua? Eivät pakota diagnoosia jos ei itse sitä välttämättä halua?

Psykologi ei edes voi diagnosoida yhtään mitään. Ainoastaan psykiatrian erikoislääkäri, siis psykiatri, voi asettaa diagnoosin.

Niin saa nähä, voi kai sitten mennä kun tuntuu sille ettei oikeasti enään vain millään pärjää opinnoissa. Nyt kun olen ollut aina tasainen 7-8 oppilas. Sitten tietnekin ne missä on ollut ymmärtäväiset opettajat ja aihe kiinnostanut saattanut tulla pari 9. Toivottavasti arvosnat ei laske amiksessa.

Hyvin olet kyllä pärjännyt, varsinkin jos on keskittymisen tms haasteita. Amis voi mennä jopa paremmin. Jos ala sinua oikeasti kiinnostaa, niin on helpompi keskittyä. Kannattaa kyllä mennä sinne psykologille. Ensimmäisellä kerralla psykologi arvioi keskustelun perusteella onko tarkemmille tutkimuksille aihetta. Samalla voit keskustella vanhempien suhtautumisesta asiaan ja ajatuksistasi siitä.

Ei ne kerro tuosta. Jos huoli herää, tekevät lasun. Lasua ei kyllä tehdä jos epäilee itsellään tarkkaamattomuutta. Lasun se psykologi tekisi jos kertoisit, että juot paljon alkoholia tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Silloin kertoisi myös vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kerro tuosta. Jos huoli herää, tekevät lasun. Lasua ei kyllä tehdä jos epäilee itsellään tarkkaamattomuutta. Lasun se psykologi tekisi jos kertoisit, että juot paljon alkoholia tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Silloin kertoisi myös vanhemmille.

Ja jos nyt sattuisi jokin sellainen tilanne olemaan, että lasu pitää tehdä, psykologi ei tee sitä salaa, vaan kertoo siitä sinulle ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kerro tuosta. Jos huoli herää, tekevät lasun. Lasua ei kyllä tehdä jos epäilee itsellään tarkkaamattomuutta. Lasun se psykologi tekisi jos kertoisit, että juot paljon alkoholia tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Silloin kertoisi myös vanhemmille.

Ja jos nyt sattuisi jokin sellainen tilanne olemaan, että lasu pitää tehdä, psykologi ei tee sitä salaa, vaan kertoo siitä sinulle ensin.

No siinä en usko mitää lsun aihetta olevan, mut en mainitse niille vanhempien suhtautumisesta ja vähättelystä kun siitö voivat tehdä lasun jos ovat herkkänahkaisia. Tiedän kyllä tapauksi jolloin on tehty ihan turhasta lasu

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

He eivät käytä tiliäni. Näkevät mitä ostan ja mihin käytän rahani. On minullakin ne mutta he tietävät tunnukseni koska ovat luoneetkin ne...

Sä olet joka alkaa syksyllä opiskelemaan lähihoitajaksi. Olet edelleen alalle sopimaton.

Koulupsykologin kirjaukset eivät näy omakannassa. Keskittymisasiat ovat sellaisia, että lähtökohtaisesti ei vanhemmille tarvi kertoa, mutta jos diagnoosia haetaan ja sitä myöten vaikka lääkitystä niin tutkimusvaiheessa on vanhempien osuus mukana

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

He eivät käytä tiliäni. Näkevät mitä ostan ja mihin käytän rahani. On minullakin ne mutta he tietävät tunnukseni koska ovat luoneetkin ne...

Ei niitä tunnuksia saa käyttää edes tilin saldon katsomiseen, siihenkin pitää olla valtuutus ja se pitää tehdä henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Mutta ei kai missään pankissa pääse enää tilin saldoa katsomaan pelkillä tunnuksilla?

Ja eivät kai vanhemmat niitä verkkopankkitunnuksia luo? Pankistahan ne haetaan.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

He eivät käytä tiliäni. Näkevät mitä ostan ja mihin käytän rahani. On minullakin ne mutta he tietävät tunnukseni koska ovat luoneetkin ne...

Ei niitä tunnuksia saa käyttää edes tilin saldon katsomiseen, siihenkin pitää olla valtuutus ja se pitää tehdä henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Mutta ei kai missään pankissa pääse enää tilin saldoa katsomaan pelkillä tunnuksilla?

Ja eivät kai vanhemmat niitä verkkopankkitunnuksia luo? Pankistahan ne haetaan.

Niin kävimme pankissa yhdessä ja vanhemmat houtivat asiat. Pari tuntia meni siinä keskustellessa pankkiasioita. Oliskohan silloin sitten itselleen halunneet oikeudet hallinnoida tilejä.

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni pöydän toisella puolella olleena on, että usein vanhemmat ovat hyvin asiallisia ja ymmärtäväisiä asioista keskusteltaessa, vaikka nuori kokisikin arjessaan toisin.

Vanhemmat osaa varmasti käyttäytyä ihmisten ilmoilla asiallisesti, ja kotona tulee tuutin täydeltä mitä mieltä diagnoosishoppailusta ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemukseni pöydän toisella puolella olleena on, että usein vanhemmat ovat hyvin asiallisia ja ymmärtäväisiä asioista keskusteltaessa, vaikka nuori kokisikin arjessaan toisin.

Vanhemmat osaa varmasti käyttäytyä ihmisten ilmoilla asiallisesti, ja kotona tulee tuutin täydeltä mitä mieltä diagnoosishoppailusta ovat. 

Juurikin näin. Lisäksi kuulin vuosisitten kun puhui puhelimessa jonkun kanssa adhdsta ja kertoi että ihmettelee jos 15vuotiaalle(olin silloin 15) tulee adhd diagnoosi että onko se aitoa vai vain huomion hakua ja laiskuutta.

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

He eivät käytä tiliäni. Näkevät mitä ostan ja mihin käytän rahani. On minullakin ne mutta he tietävät tunnukseni koska ovat luoneetkin ne...

Ei niitä tunnuksia saa käyttää edes tilin saldon katsomiseen, siihenkin pitää olla valtuutus ja se pitää tehdä henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Mutta ei kai missään pankissa pääse enää tilin saldoa katsomaan pelkillä tunnuksilla?

Ja eivät kai vanhemmat niitä verkkopankkitunnuksia luo? Pankistahan ne haetaan.

Niin kävimme pankissa yhdessä ja vanhemmat houtivat asiat. Pari tuntia meni siinä keskustellessa pankkiasioita. Oliskohan silloin sitten itselleen halunneet oikeudet hallinnoida tilejä.

Jos heillä on oikeudet hallinnoida tilejäsi, se onnistuu heidän omilla pankkitunnuksillaan. Eivät tarvitse sinun tunnuksiasi yhtään mihinkään. Kantaan puolestaan pääsee vain sinun omilla tunnuksillasi.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37400 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sillä lailla terveydenhuollossa, että ammattilaisen pitää arvioida (sinun kanssasi juttelemalla) että onko nuori kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Yleensä sinun ikäisesi ovat. Jos on kykenevä, eikä halua, että vanhemmille kerrotaan, niin sitten ei kerrota. Poikkeus on, jos nuori on esim itsetuhoinen tai jos herää sellainen huoli, että täytyy ottaa yhteys lastensuojeluun. Näissä tilanteissa asia tulisi vanhempiesi tietoon.

Näin se menee.

Niin, eli ensin pitää kertoa, että mikä on vikana, sitten suunnitella hoito ja sitten vasta arvioida, että onko henkilö kykenevä päättämään osallistumisestaan tähän hoitoon. Siinä vaiheessahan on jo koko ongelma tiedossa ja jos kallonkutistaja on sitä mieltä, että henkilö ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, niin se kertoo vanhemmille.

Ei, vaan se arvio tapahtuu koko ajan siinä keskustellessa. Ammattilainen osaa kyllä. Tuon ikäisen kohdalla pitää olla jotain erityistä jos ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan.

Entäs diagnoosien kohdalla? Jos alkaa lykkäämään adhd diagnoosia niin silloinhan on varmaan jo ihan viimeistään pakko kertoa asiasta huoltajille vai? Nehän näkee sen vähintään omakannasta...

Eivät vanhempasi näe sinun tietojasi omakannasta.

Näkee kun heillä on minun verkkopankki tunnukseni... sen kautta päsevät. Ovat ylihuolehtivia näissä asioissa mutta sittne taas vähättelevät mt ongelmia ja sitä kuinka todellisia ne ovat. Tiedän ettei adhd ole mt mutta sitä ei voi tpdistaa millään verikokeella esimerkiksi jolloin ei olisi heille suoraa näyttöä joka todistaisi asian jotta uskoisivat eikä vähättelisi minun ongelmia

Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä saa luovuttaa kellekään. Vanhemmillasi ei ole mitään oikeutta pitää hallussa ja käyttää sinun verkkopankkitunnuksiasi.

(Jos on tarve hoitaa toisen pankkiasioita, silloin sovitaan pankissa valtuutuksista niin, että toisen tiliä pääsee käyttämään omilla verkkopankkitunnuksillaan, eikä käytetä toisen tunnuksia.)

He eivät käytä tiliäni. Näkevät mitä ostan ja mihin käytän rahani. On minullakin ne mutta he tietävät tunnukseni koska ovat luoneetkin ne...

Ei niitä tunnuksia saa käyttää edes tilin saldon katsomiseen, siihenkin pitää olla valtuutus ja se pitää tehdä henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Mutta ei kai missään pankissa pääse enää tilin saldoa katsomaan pelkillä tunnuksilla?

Ja eivät kai vanhemmat niitä verkkopankkitunnuksia luo? Pankistahan ne haetaan.

Niin kävimme pankissa yhdessä ja vanhemmat houtivat asiat. Pari tuntia meni siinä keskustellessa pankkiasioita. Oliskohan silloin sitten itselleen halunneet oikeudet hallinnoida tilejä.

Jos heillä on oikeudet hallinnoida tilejäsi, se onnistuu heidän omilla pankkitunnuksillaan. Eivät tarvitse sinun tunnuksiasi yhtään mihinkään. Kantaan puolestaan pääsee vain sinun omilla tunnuksillasi.

Olen kyllä miettinyt olisko hän voinut puhua jonkun kouluhenkilökunnan kanssa minun asioista mutta en usko. Puhui sellaisella perus puhelu sävyllä kuin jollekkin tutulle. Ei tiennyt että kuulin puhelun kun esitin nukkuvaa vaikken vielä ollut nukahtanut

Tai mahtoiko juoruta jollekkin sukulaiselle. Nyt alko salaliittoteoriat mennä päässä. Jos haikka mahdollisesti lv soittanu päivällä, ku ollaan puhuttu monesti hänen kanssaan mun keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteista, jotka tosin olen kieltänyt. Jos on soittanut mutsille ja kysellyt asiaa koska ollut huolestunut. Pystyykö vanhempi vain sanoa ettei ole huomannut tälläistä ja siksi en ole vaikka saanut lähetettä adhd tutkimuksiin.