Tk-eläkeläiset

Piti vain hiljalleen löytää oman elämän malli ja asioita, jotka kiinnostivat tarpeeksi. Ja onneksi löytyi myös muutama oikea ihminen. Kirjoita alkuun vaikka päiväkirjaa, jossa pohdit, mitä elämästäsi haluaisit.

Kaksi kertaa tkhylky.Pakkohan sitä olisi sopeutua,tää 11v roikkunut löydässä hirressä.Paluuta ei entiseen,työ vei terveyden.

Kävin monta vuotta päivätoiminnassa pari, kolme kertaa viikossa. Nykyään vietän paljon aikaa AV:llä. Luen myös kirjoja, kuuntelen musiikkia, leivon, laitan ruokaa, teen pienen kävelylenkin pari kertaa päivässä ja tapaan muutamaa läheistäni. Kerran viikossa käyn kristillisen seurakunnan tilaisuudessa. Silloin tällöin käyn kirppareilla. Teen kotitöitä yms.

Päivärytmi on hyvä olla olemassa, vaikkei olisi säännöllisiä menoja.

Löytyisikö vielä kokemuksia/hyviä vinkkejä? T. Ap

Mä olen vuosikymmenet ollut kotona. En ole viihtynyt yhtään.

Miten niin et sopeudu? Miten helvetissä olet ylipäätään eläkkeellä jos olet (mahdollisesti) työkykyinen? Minun kohdallani ei ole kyse siitä sopeudunko vaiko en - en yksinkertaisesti pääse sängystä suurimpana osana päivistä, eli olen lähes kokonaan invalidisoitunut. Tk-eläkkeeseen on pääosin tosi painavat syyt. Ei sen jälkeen mietitä edes muuta!

Yritän sivistää itseäni mahdollisimman paljon. Käytän monta tuntia päivässä median seuraamiseen. 

Luen paljon tietokirjoja ja kaunokirjallisuutta.  Käyn päivittäin lenkillä/uimassa.

Yritän pitää ystäviini yhteyttä.

Olen eläkkeellä masennuksen takia 😔

Mä olen rakentanut eläkkeellä just omannäköiseni elämän. En edes haluaisi takaisin siihen näennäiseen puuhasteluun, mistä jäin eläkkeelle.

Koulutukseni ja ammattini olisivat taanneet hyvät tulot, mutta olen tyytyväinen myös eläkkeeseeni.

Jouduin tk-eläkkeelle 31-vuotiaana, burnout eli masis oli dg.

Minkä näköistä elämäsi on? Minkä suuruisella eläkkeellä tulet toimeen? Itsellä vähän reilu 1500 netto.

Mun eläke 1700€/ kk netto, hyvin tulen toimeen.

Eläke reilu 2000€ netto.

Puoliso tk-eläkkeellä, n.800€ brutto, 3 alaikäistä lasta. Pakko tehdä puolisonkin oa-töitä, vaikka on niin huonossa kunnossa että miltei vaarallista tehdä. Itselläni matalapalkka-työ, 1700 brutto. 5 hlöä siis perheessä. Sossu-tukia emme saa.

Olihan se alkuun paha paikka. Noh työt ei nyt ekana ollu mieles vaan ylipäätänsä miten selviää uudessa tilanteessa. Mutta olihan se eläke päätöskin paha kun jotenkin oli määrittänyt itseään niin paljon ammatin kautta. Lääkäri vaihtokin sitten mun fysioterapeutin psykofyysiseen niin tuli päätäki käsitellyt siinnä samalla.

Taloudellisesti ei onneksi ole ollut vaikeaa.

Paljon on mennyt aikaa kun on opetellut mitä voi tehä minkä verti kivuilta. Joidenki asioiden kanssa tulee vieläkin painittua kun tahto olis kova mutta fysiikka ei pysty.

Paljon olen uusia harrastuksia löytänyt joilla täytän tyhjiä kohtia. Opetellut uusia juttuja jne.

Nyt on 3 vuosi menossa eläkkeellä. Ikä 39

Nostan tätä vanhaa aihetta. Mitä teille palstan tk-eläkeläisille kuuluu? Miten kesänne on mennyt? Itsellä edelleen vaikea sopeutua tähän eläkeläisen elämään. T. Ap

Mikä siinä on vaikeaa. Päätät itse, mitä teet. Nukut pitkään, nautit aamukahvit rauhassa ja menet vaikka torille. Marja-aika alkoi. Voi matkustaa vaikka kotimaassa. Uida, kuvata luontoa. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä enkä palaa työelämään. Autan puolisoa.

Kyllä tk-eläkkeellä joutuu väkisinkin syrjään yhteiskunnasta jos ei pidä puoliaan. Minä tarvin rollaattoria, potkupyörää ja muita apuvälineitä selvitäkseni. Kivut ovat hyvästä lääkityksestä huolimatta merkittävät ja elän niiden mukaan.