Miksi aikuinen ihminen mököttää ja suuttuu jos toinen puhuu ihan vaikka uutisista?
Miehestäni on tullut tuollainen. Hänestä oikein huokuu kihisevä kiukku ja äänetön syytös jostain, jotain en ymmärrä tällä järjellä. Sen lisäksi hän mököttää. Saattaa olla vastaamatta, vaikka hänelle puhuu suoraan. Sen lisäksi hän saattaa suuttua todella paljon kun puhun jostain uutisissa olevasta elämäämme koskettavasta asiasta.
Kun kysyn, että haluaako erota niin sekään ei käy. Minä en enää tiedä että kuinka häneen pitäisi suhtautua. Jos en puhu hänelle niin silloin tunnelma käy vielä painostavammaksi kun hän ei voi tyhjästäkään räjähtää.
Mitä hänelle pitää tehdä tai sanoa? Ei minua kiinnosta pohtia, että mikä häntä nyt sattuu taas kiukuttaa. Minua on alkaneet ärsyttää hänen mielenosoitushuokailunsakin aika lailla. Hän huokaisee aina kun ilmeisesti teen jotain väärin hänen mielestään. Esimerkiksi kyljen kääntyäminenkin saattaa herättää hänet eläytymään marttyyrin elämään.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Eroa. Ota kivempi mies, joka ei jatkuvasti kihise kiukuta. Tuo mies ei halua joko uutisia tai keskustelua. Ei innostu. Joku toinen keskustelee. Kysy miksi ei tykkää keskustella jostain, se on ihan ok, älä yritä väkisin puhua. Soita vaikka kaverille tai sukulaiselle.
Minulla ei ole kyllä mitään mielenkiintoa osallistua uudelleen parisuhdearpajaisiin. Ei niitä kivoja miehiä ole vapaalla jalalla jokaista kiinnostunutta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka on oppinut kommunikoimaan epäsuorasti, eikä ole toistaiseksi huomannut sitä toimimattomaksi. Häntä ärsyttää jokin, mutta ei vain saa sanotuksi sitä asiaa, joten ilmaisee se epäsuorasti mököttämällä ja passiivis-aggressiivisella käytöksellä. Ehkä on jo pidempään padonnut ärsytyksiä sisäänsä ja nyt ne purkautuvat ulos tuollaisella tavalla.
Ei tuohon oikein auta muu kuin se, että mies itse alkaa huomata toimintatapojaan ja havaitsee ne toimimattomiksi. Siihen et voi oikein myötävaikuttaa kuin itse kommunikoimalla suoraan ja niin, ettet siedä tuota käytöstä. Toisin sanoen pyydät häntä sanomaan suoraan, mikä ärsyttää. Jos näin ei tapahdu, niin sitten kerrot, ettet halua olla tällaisessa suhteessa, jossa mökötetään ja että haluat eron, jos ei tähän tule muutosta. Jos ei vieläkään muutosta tule, niin sitten otat eron.
Jos joudut ottamaan eron, niin saat helpomman elämän. Ehkäpä mieskin muutaman ihmissuhteen kariuduttua alkaa huomata, että jokin hänen toiminnassaan saa muut ihmiset katoamaan ympäriltään. Se ei sinua enää lohduta, mutta ainakaan et mahdollista enää hänen huonoa käytöstään.
Minkälaisessa perheessä oppii kommunikoimaan epäsuorasti ja miksi?
Lapset oppivat tämän toimintatavan helposti vanhemmiltaan.
Oma kokemukseni on perheestä, jossa toinen vanhempi (isä) oli hyvin vahvatahtoinen, rajattomasti käyttäytyvä sekä itsekeskeinen ja toinen vanhempi (äiti) oli äärimmäinen miellyttäjä, omat tarpeensa sivuuttava ja joka antoi jatkuvasti ylittää omat rajansa. Kyseessä siis minun vanhempani.
Perheessä oppi kommunikoimaan niin, ettei se vahvatahtoinen suutu eli epäsuorasti.
Onneksi tästä on mahdollista opetella pois, kunhan asian tiedostaa. :) Näin minäkin olen tehnyt.
t. henkilö, jota lainasit.
Kiitos vastauksestasi. Mieheni perhe on tuollainen. Hänen isänsä on pitelemätön moukka kahden lasillisen jälkeen ja äitinsä on pelokas kynnysmatto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka on oppinut kommunikoimaan epäsuorasti, eikä ole toistaiseksi huomannut sitä toimimattomaksi. Häntä ärsyttää jokin, mutta ei vain saa sanotuksi sitä asiaa, joten ilmaisee se epäsuorasti mököttämällä ja passiivis-aggressiivisella käytöksellä. Ehkä on jo pidempään padonnut ärsytyksiä sisäänsä ja nyt ne purkautuvat ulos tuollaisella tavalla.
Ei tuohon oikein auta muu kuin se, että mies itse alkaa huomata toimintatapojaan ja havaitsee ne toimimattomiksi. Siihen et voi oikein myötävaikuttaa kuin itse kommunikoimalla suoraan ja niin, ettet siedä tuota käytöstä. Toisin sanoen pyydät häntä sanomaan suoraan, mikä ärsyttää. Jos näin ei tapahdu, niin sitten kerrot, ettet halua olla tällaisessa suhteessa, jossa mökötetään ja että haluat eron, jos ei tähän tule muutosta. Jos ei vieläkään muutosta tule, niin sitten otat eron.
Jos joudut ottamaan eron, niin saat helpomman elämän. Ehkäpä mieskin muutaman ihmissuhteen kariuduttua alkaa huomata, että jokin hänen toiminnassaan saa muut ihmiset katoamaan ympäriltään. Se ei sinua enää lohduta, mutta ainakaan et mahdollista enää hänen huonoa käytöstään.
Minkälaisessa perheessä oppii kommunikoimaan epäsuorasti ja miksi?
Lapset oppivat tämän toimintatavan helposti vanhemmiltaan.
Oma kokemukseni on perheestä, jossa toinen vanhempi (isä) oli hyvin vahvatahtoinen, rajattomasti käyttäytyvä sekä itsekeskeinen ja toinen vanhempi (äiti) oli äärimmäinen miellyttäjä, omat tarpeensa sivuuttava ja joka antoi jatkuvasti ylittää omat rajansa. Kyseessä siis minun vanhempani.
Perheessä oppi kommunikoimaan niin, ettei se vahvatahtoinen suutu eli epäsuorasti.
Onneksi tästä on mahdollista opetella pois, kunhan asian tiedostaa. :) Näin minäkin olen tehnyt.
t. henkilö, jota lainasit.
Kiitos vastauksestasi. Mieheni perhe on tuollainen. Hänen isänsä on pitelemätön moukka kahden lasillisen jälkeen ja äitinsä on pelokas kynnysmatto.
Jeps. Ei kuitenkaan kannata liikaa surkutella miehen vaikeita perheoloja. Se kuitenkin on nyt totuus, että miehesi toistaa oman perheensä ja erityisesti isänsä toimintatapoja. Tuosta voi oppia pois vain niin, etteivät ihmiset hänen ympärillään siedä tuollaista käytöstä. Älä mahdollista huonoa käytöstä.
Sillä miehellä on vaihdevuodet. Kun asunto on sinun, pyydä häntä lähtemään. Vai oletko ap läheisriippuvainen.
Kaipa itse tienaat elantosi , eikä lapsia ole elätettänä. Alat vaan käyttäytyä, kuin hän olisi ilmaa. Menet omia menojasi, harrastuksia jne. Teet itsellesi ruuat ja peset pyykkisi. .
Annat hänen olla, kuin häntä ei olisikaan. Siinähän räyhää ja kitisee. Ajat pois ja vaihdat lukot.
Mikä näistä ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka on oppinut kommunikoimaan epäsuorasti, eikä ole toistaiseksi huomannut sitä toimimattomaksi. Häntä ärsyttää jokin, mutta ei vain saa sanotuksi sitä asiaa, joten ilmaisee se epäsuorasti mököttämällä ja passiivis-aggressiivisella käytöksellä. Ehkä on jo pidempään padonnut ärsytyksiä sisäänsä ja nyt ne purkautuvat ulos tuollaisella tavalla.
Ei tuohon oikein auta muu kuin se, että mies itse alkaa huomata toimintatapojaan ja havaitsee ne toimimattomiksi. Siihen et voi oikein myötävaikuttaa kuin itse kommunikoimalla suoraan ja niin, ettet siedä tuota käytöstä. Toisin sanoen pyydät häntä sanomaan suoraan, mikä ärsyttää. Jos näin ei tapahdu, niin sitten kerrot, ettet halua olla tällaisessa suhteessa, jossa mökötetään ja että haluat eron, jos ei tähän tule muutosta. Jos ei vieläkään muutosta tule, niin sitten otat eron.
Jos joudut ottamaan eron, niin saat helpomman elämän. Ehkäpä mieskin muutaman ihmissuhteen kariuduttua alkaa huomata, että jokin hänen toiminnassaan saa muut ihmiset katoamaan ympäriltään. Se ei sinua enää lohduta, mutta ainakaan et mahdollista enää hänen huonoa käytöstään.
Minkälaisessa perheessä oppii kommunikoimaan epäsuorasti ja miksi?
Lapset oppivat tämän toimintatavan helposti vanhemmiltaan.
Oma kokemukseni on perheestä, jossa toinen vanhempi (isä) oli hyvin vahvatahtoinen, rajattomasti käyttäytyvä sekä itsekeskeinen ja toinen vanhempi (äiti) oli äärimmäinen miellyttäjä, omat tarpeensa sivuuttava ja joka antoi jatkuvasti ylittää omat rajansa. Kyseessä siis minun vanhempani.
Perheessä oppi kommunikoimaan niin, ettei se vahvatahtoinen suutu eli epäsuorasti.
Onneksi tästä on mahdollista opetella pois, kunhan asian tiedostaa. :) Näin minäkin olen tehnyt.
t. henkilö, jota lainasit.
Kiitos vastauksestasi. Mieheni perhe on tuollainen. Hänen isänsä on pitelemätön moukka kahden lasillisen jälkeen ja äitinsä on pelokas kynnysmatto.
Jeps. Ei kuitenkaan kannata liikaa surkutella miehen vaikeita perheoloja. Se kuitenkin on nyt totuus, että miehesi toistaa oman perheensä ja erityisesti isänsä toimintatapoja. Tuosta voi oppia pois vain niin, etteivät ihmiset hänen ympärillään siedä tuollaista käytöstä. Älä mahdollista huonoa käytöstä.
Hän voisi jäädä ihan yksin ilman minua. Hän on loukannut käytöksellään monia ja minä olen joutunut pahoittelemaan hänen käytöstään useamman kerran. Tietenkin minua hävettää tuollainen käytös ja olen ajatellut, että hän käyttäytyy noin tietäen saamaan minut häpeämään hänen vuokseen.
Hän osaa olla halutessaan hauska seuramies ja ladella myös kohteliaisuuksia halutessaan. Sitten hänellä on tuo kotiminä.
Eivät kai lääkäritkään niin avuttomia ole, etteivätkö osaisi hänelle lääkkeitä kirjoittaa jos hän vain suvaitsisi mennä ja kertoa kärsivänsä kestoketutuksesta? Ei sitä apua putoa hänelle jonain ihmeenä jonain aamuna ja elämä olisi ihanaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
puhu sen kanssa oikeasti niin ei jää aikaa roikkua täällä kyselemässä typeriä. laita ittes likoon
Mä luulen, että puhuminen on se ongelma. Ap vaikuttaa moottoriturvalta ja hänen miehensä ei jaksa kuunnella tyhjänpäiväisyyksiä. Mitta on tullut täyteen, eikä miehiseen tapaan osaa sanoa sitä, kun puhuminen on kakkaa. Odottaa, että ap tajuaa, mutta ap yrittää varmaan puhua entistä enemmän. Ja kun molemmat ovat kaivautuneet poteroihinsa, niin ratkaisua ei ole luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Vierailija kirjoitti:
Sillä miehellä on vaihdevuodet. Kun asunto on sinun, pyydä häntä lähtemään. Vai oletko ap läheisriippuvainen.
Kaipa itse tienaat elantosi , eikä lapsia ole elätettänä. Alat vaan käyttäytyä, kuin hän olisi ilmaa. Menet omia menojasi, harrastuksia jne. Teet itsellesi ruuat ja peset pyykkisi. .
Annat hänen olla, kuin häntä ei olisikaan. Siinähän räyhää ja kitisee. Ajat pois ja vaihdat lukot.Mikä näistä ei onnistu.
Voi sitä mielenosoituksen määrää, mikä tuosta seuraisi! Voi hyvänen aika sentään! Olen kai paha ihminen kun minua huvittaa jo mielikuva raivosta tulipunaisena mököttävästä miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Mistä kuvittelet minun tuntevan syyllisyyttä? Jos on asiansa hoitava, rauhallinen, raitis ja elämästä kiinnostunut niin en pidä kyllä niitä sellaisina asioina, jotka olisin jotenkin vienyt juuri häneltä väkisin.
En minä voi sille mitään, etten nyt pidä mitään mököttävää mieslasta aarteena. Minua ärsyttää se, ettei hänelle kelpaa nykyään mikään. Jos ovi narahtaa niin hän valittaa. Jos haen öljyn ja rasvaan saranan niin hän valittaa, että rasvasin saranan väärin. Tätä kiukuttelua päivästä päivään ikään kuin ei olisi kehittävämpiäkin aiheita nykymaailmassa keskusteltavaksi.
Jos haluaa olla hiljaa ja mököttää niin sitten menkööt vierasvuoteeseen ja laittakoon oven kiinni. En minä mene häntä sinne ahdistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
puhu sen kanssa oikeasti niin ei jää aikaa roikkua täällä kyselemässä typeriä. laita ittes likoon
Mä luulen, että puhuminen on se ongelma. Ap vaikuttaa moottoriturvalta ja hänen miehensä ei jaksa kuunnella tyhjänpäiväisyyksiä. Mitta on tullut täyteen, eikä miehiseen tapaan osaa sanoa sitä, kun puhuminen on kakkaa. Odottaa, että ap tajuaa, mutta ap yrittää varmaan puhua entistä enemmän. Ja kun molemmat ovat kaivautuneet poteroihinsa, niin ratkaisua ei ole luvassa.
Ensimmäistä kertaa minusta oletetaan tuollaista. Olen hämmentynyt. Eivät kaikki naiset kälätä ja juorua, vaikka sinä tekisikin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Sinä sopisit hyvin yhteen kiukusta kihisevän ukon kanssa. Match made in Heaven 🤭.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Mistä kuvittelet minun tuntevan syyllisyyttä? Jos on asiansa hoitava, rauhallinen, raitis ja elämästä kiinnostunut niin en pidä kyllä niitä sellaisina asioina, jotka olisin jotenkin vienyt juuri häneltä väkisin.
En minä voi sille mitään, etten nyt pidä mitään mököttävää mieslasta aarteena. Minua ärsyttää se, ettei hänelle kelpaa nykyään mikään. Jos ovi narahtaa niin hän valittaa. Jos haen öljyn ja rasvaan saranan niin hän valittaa, että rasvasin saranan väärin. Tätä kiukuttelua päivästä päivään ikään kuin ei olisi kehittävämpiäkin aiheita nykymaailmassa keskusteltavaksi.
Jos haluaa olla hiljaa ja mököttää niin sitten menkööt vierasvuoteeseen ja laittakoon oven kiinni. En minä mene häntä sinne ahdistelemaan.
Miksi ihmiset eivät tajua sitä, ettei ketään kiinnosta se seksikään passiivisaggressiivisen mököttäjän kanssa? Vain jossain elokuvissa voi joku vihamielisesti suhtautuva muuttua yhtäkkiä seksin vaikutuksesta kivaksi. Todellisessa elämässä ei tapahdu sellaista. Elokuvat ovat aikuisten satuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Mistä kuvittelet minun tuntevan syyllisyyttä? Jos on asiansa hoitava, rauhallinen, raitis ja elämästä kiinnostunut niin en pidä kyllä niitä sellaisina asioina, jotka olisin jotenkin vienyt juuri häneltä väkisin.
En minä voi sille mitään, etten nyt pidä mitään mököttävää mieslasta aarteena. Minua ärsyttää se, ettei hänelle kelpaa nykyään mikään. Jos ovi narahtaa niin hän valittaa. Jos haen öljyn ja rasvaan saranan niin hän valittaa, että rasvasin saranan väärin. Tätä kiukuttelua päivästä päivään ikään kuin ei olisi kehittävämpiäkin aiheita nykymaailmassa keskusteltavaksi.
Jos haluaa olla hiljaa ja mököttää niin sitten menkööt vierasvuoteeseen ja laittakoon oven kiinni. En minä mene häntä sinne ahdistelemaan.
Tuo on todella tavallista parisuhteissa, ettei toisen tekemää kotityötä kelpuuteta riittävän hyvin tehtynä ja itse olisi tehnyt aina asian paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet itse se sika, joka pitäisi jättää, koska liittonne on sulle ihan se ja sama. Sinä olet se hylkääjä. Sinä olet se syyllinen.
Minä en pakota toista kulkemaan kuin munankuorien päällä enkä huokaile ja valita. Sekö minusta tekee sian? Joku olisi antanut maiharia jo aikoja sitten miehelle. Olkoon kiitollinen jos joskus ymmärtää, että olen näinkin kauan jaksanut.
Miksi sitten tunnet syyllisyyttä? Juuri siksi, koska olet syyllinen. Ihan sama mitä se toinen on tehnyt, minä puhun sinusta, sinä itse et välitä, niin sinä itse myönsit.
Mistä kuvittelet minun tuntevan syyllisyyttä? Jos on asiansa hoitava, rauhallinen, raitis ja elämästä kiinnostunut niin en pidä kyllä niitä sellaisina asioina, jotka olisin jotenkin vienyt juuri häneltä väkisin.
En minä voi sille mitään, etten nyt pidä mitään mököttävää mieslasta aarteena. Minua ärsyttää se, ettei hänelle kelpaa nykyään mikään. Jos ovi narahtaa niin hän valittaa. Jos haen öljyn ja rasvaan saranan niin hän valittaa, että rasvasin saranan väärin. Tätä kiukuttelua päivästä päivään ikään kuin ei olisi kehittävämpiäkin aiheita nykymaailmassa keskusteltavaksi.
Jos haluaa olla hiljaa ja mököttää niin sitten menkööt vierasvuoteeseen ja laittakoon oven kiinni. En minä mene häntä sinne ahdistelemaan.
Tuo on todella tavallista parisuhteissa, ettei toisen tekemää kotityötä kelpuuteta riittävän hyvin tehtynä ja itse olisi tehnyt aina asian paremmin.
Voiko tuon laskea passiivisaggressiiviseksi käytökseksi vai onko se pätemistä? Jos on itse niin taitava niin miksei sitten hoida asioita itse?
Samanlainen kokemus, jopa niin paljon, että ensin ihmettelin, että olenko minä kirjoittanut tämän joskus.
Luulen, että moni edellä kirjoittanut on oikeassa. Erityisesti numeron 41 teksti kuvaa puolisoni taustaa erittäin hyvin. Joku toinen kirjoitti "sillä on vaihdevuodet". Kyllä, tai ehkä enemmänkin hyvin myöhään tullut murrosikä, koska numeron 41 esittämästä syystä murrosikää ei oikeastaan koskaan saanut olla silloin, kun sen piti olla. Pitkään asioiden voi antaa olla sivuutettuna, mutta jossain vaiheessa keski-iässä ne vaan poksahtaa ja oireilu voi olla tuollaista.
Omassa suhteessani kestin ja siedin, päätin antaa aikaa, vaikka en itsekään silloin tiennyt mistä on kyse ja suoraan sanoen v*tutti minuakin. Nyt tilanne on ihan toinen, ilmeisesti mies kipuili kipuilunsa.
Mikä laittaa toisen kipuilemaan noin? Eikö ihminen tajua, että tekee käytöksellään muut penseäksi itseään kohtaan?
Onko meillä sama mies?
Kuulostaa piinallisen tutulta.
Vaihdevuodet ja testosteronivaje. Lue ärtyneen miehen syndrooma.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet ja testosteronivaje. Lue ärtyneen miehen syndrooma.
Onko sellainen muka virallinen diagnoosi 😂?
Lapset oppivat tämän toimintatavan helposti vanhemmiltaan.
Oma kokemukseni on perheestä, jossa toinen vanhempi (isä) oli hyvin vahvatahtoinen, rajattomasti käyttäytyvä sekä itsekeskeinen ja toinen vanhempi (äiti) oli äärimmäinen miellyttäjä, omat tarpeensa sivuuttava ja joka antoi jatkuvasti ylittää omat rajansa. Kyseessä siis minun vanhempani.
Perheessä oppi kommunikoimaan niin, ettei se vahvatahtoinen suutu eli epäsuorasti.
Onneksi tästä on mahdollista opetella pois, kunhan asian tiedostaa. :) Näin minäkin olen tehnyt.
t. henkilö, jota lainasit.