Mutta auta armias miten itsepäinen! Kun mieleinen haju löytyi, siinä seistiin sitten tovi jos toinenkin, ei liikahdettukaan. Ja kun ei halunnut väkisin kiskoa.

Sain pitää hänet 12 vuotta, sitten jouduin luopumaan kun takapää alkoi ensin pettää yllättäen ja pissakin karkaili, sitten se putosi kokonaan eikä enää pystynyt nousemaan. Siitä sitten oitispaikalla lääkäriin ja katsottiin että armeliainta antaa koiralle rauha.

Jotain leikkausta olis kai voitu yrittää mutta en katsonut sen olevan inhimillistä varsinkaan kun tulos oli epävarma. Hän sai kuitenkin 12 onnellista vuotta kanssani.

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju