Mitä ajattelet ihmisestä, joka on aina yksin. Siis julkisilla paikoilla?

Jos ei ole ihmissuhteita niin eikö saisi liikkua ulkona?

Minä en ainakaan kestä yhtään paikallaan oloa ja haluan liikkua oli siinä järkeä tai ei.

Vielä enemmän kaipaan vipinää jos joudun olemaan yksin.

Hienoa, että viitsii mennä yksin paikkoihin, joihin ei moni viitsisi. Seuraahan voi kaivata, mutta ei saa tehtyä aloitetta. Sinä et tietenkään seuraasi tarjoa, ettei pidettäisi samanlaisena luuserina.

Mikä siinä on oikeesti vaikea ymmärtää? Jotkut tykkää olla yksin, ja se että se on helppoa elämää. Kaikki ei tarvitse jotakuta vierelle selittelemään mitään. Itseä jotenki ahdistaa ajatus, että joku tulee selittämään omia juttuja ja pitää esittää kiinnostunutta, vaikka haluais vaan olla rauhassa, vaikka sitten miettien omaa elämää tai suunnitelmia.

Jotkut eivät kaipaa seuraa, jotkut eivät saa seuraa vaikka haluaisivat. Sitä paitsi mistä tiedät että hän on aina ja joka paikassa yksin, tuskin seuraat hänen elämäänsä 24/7 jos hän on ''puolituttu''.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyyteen on syy ja yleensä se on se, ettei kukaan halua olla jonkun ihmisen kanssa joka kohtelee toisia huonosti. Yksinäiset selittävät yksinäisyyttään ujoudella ja introverttiydellä mutta todellisuudessa he ovat p...apäitä jotka ovat muille inhottavia ja joutuvat siksi olemaan yksin.

Höpö höpö

Minä olen tämmöinen..johtuu siitä, että minulla ei ole täällä ketään kuka lähtisi seuraksi paitsi mies, mutta meillä on lapsia ja harvoin heille hoitajaa. Käyn syömässä, leffassa, teatterissa, konserteissa, festareilla, terassilla tai baarissa lähinnä yksin.. monesti sitä kyllä ihmetellään ihan sielläkin ja minua pyydetään mitä oudoinpaan seuraan ettei tarvii olla yksin, mutta ei se minua mitenkään haittaa että liikun yksin, tykkään siitä. Minulla on kyllä myös ystäviä, mutta he eivät asu täällä ja yleensä tehdään sitten vaikka joku risteily pari kertaa vuodessa mihin tullaan ympäri Suomea kaikki kaverit.

En ajattele siitä yhtään mitään. Ennemminkin pisti ajattelemaan ja ihmettelemään ap ja se, että hän kiinnittää näin paljon huomiota ja näkee näin paljon omituista vaivaa yhden ihmisen tarkkailussa.  Mietipä itse, jos joku kertoisi sinulle tällaisen jutun, mitä ajattelisit siitä jutun kertojasta.

Ihmiset jotka ovat pettyneet monet kerrat toisten ihmisten käytökseen, viihtyvät yksin. Olen itse sellainen. Saan tehdä mitä haluan, eikä tarvitse katsella tyhmiä ihmisiä ympärillä. Monet myös puukottavat selkään, tällainen ei minua kiinnosta. Parhaimmat ulkomaanmatkani olen tehnyt yksin.

Rohkea ja itsevarma.

Vierailija kirjoitti:

Rohkea ja itsevarma.

Juuri näin. Pelkurit liikkuvat laumoissa tai aina vain sen kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka ovat pettyneet monet kerrat toisten ihmisten käytökseen, viihtyvät yksin. Olen itse sellainen. Saan tehdä mitä haluan, eikä tarvitse katsella tyhmiä ihmisiä ympärillä. Monet myös puukottavat selkään, tällainen ei minua kiinnosta. Parhaimmat ulkomaanmatkani olen tehnyt yksin.

totta ja miten sitä uutta seuraa saa,ellei lähde kodistaan ulos ihmisten ilmoille :) seuransa saa valita. Jos pitäisi valita mennä ostoksille vaikka toisten asioihin jatkuvasti puuttuvan ja muista ilkeästi puhuvan ja juoruilevan sukulaistädin kanssa vai yksin,kumman seuran valitsisit?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka ovat pettyneet monet kerrat toisten ihmisten käytökseen, viihtyvät yksin. Olen itse sellainen. Saan tehdä mitä haluan, eikä tarvitse katsella tyhmiä ihmisiä ympärillä. Monet myös puukottavat selkään, tällainen ei minua kiinnosta. Parhaimmat ulkomaanmatkani olen tehnyt yksin.

Tämä on totta. Itse kyllästyin siihen, että osa ihmisistä lupaa ja peruu viime tingassa. Toiset taas kärttää joka paikkaan ja painostaa liikaa osallistumaan myös rientoihin, jotka eivät kiinnosta. Osa naisista on sellaisia, että heillä on hauskaa vain, jos ympärillä pörrää miehiä. Keski-ikäisenä on helpointa kulkea yksin, jos ei nauti ihan mistä tahansa seurasta.

Minä menen useimmiten yksin. Saa mennä sinne, minne haluaa, istua, missä haluaa, syödä ruokansa tai pullansa ilman, että joku sitä kuvaa. Minulla on myös ystäviä, joiden kanssa mennä, mutta silloin valinnan mahdollisuudet kapenevat.

Se ystävä, jonka kanssa olisi mukavinta mennä, ottaa usein tyttärensä mukaan. Silloin meno ei enää ole kaverireissu.

Ekstroverttia ahdistaa kun joku uskaltaa ja pystyy olemaan yksin, jopa julkisella paikalla :D

Sinkkuna ei oo miestä,jonka vois joskus pyytää käymään kaupassa,eli pakko käydä joka kerta itse :D

Teen lähes kaiken yksin. Olen vaihtanut kaupunkia aikuisiällä aina muutaman-10 vuoden välein töiden takia, eikä lapsivapaa aikuinen ihminen vaan löydä kavereita, noh, mistään. Työkin on miesvaltaisella alalla ja viimeiset vuodet 100% etänä. Pitkään yritin kaikkeni saada edes tuttavia, mutta kaikilla on jo kaverit, perheet ja suvut, eikä niihin ole kiinnostusta ottaa ihan uutta tyyppiä. Niinpä teen aikalailla kaiken yksin, koska en halua istua vain kotonakaan. Sori siitä.

Mä olen just tuollainen. Uupumuksen takia en ole jaksanut luoda uusia ihmissuhteita. Muutama kaveri jäi, kun en jaksa huonoa tai muuten rasittavaa käytöstä. Kotona muutenkin estänyt uusien ihmisten tapaamisen.

Itse oon just sellainen. Oli mulla nuorena kavereita, nyt vaan jotenkin ei ole jaksanut pitää yhteyksiä. Elämäntilanteet muuttuu ja ihmiset muuttuu. Mt-ongelmia yleensäkin monilla mikä selittää..

En ajattale yhtään mitään. Jotkut viihtyy yksin.

Minäkin olen lähes aina yksin jokapaikassa koska en vaan kaipaa seuraa.

Olen samantyyppinen. Viihdyn yksin ja kun tottuu siihen, että saa päättää joka hetkestä itse, niin siitä ei halua luopua. Esim. jos menee johonkin tapahtumaan jonkun kanssa, niin ei voi vain häipyä vaikka puolen tunnin jälkeen vain siksi, ettei itseä kiinnostakaan.