Oliko tämä elämä tässä?

Kas siinäpä pulma.

Niin, milloinpa sitä ihminen tyytyväinen olisi...

Olet mihinkään tyytymätön. Ota salarakas, johan alkaa elämä maistua. Olet vankilassa tilanteessa, johon olet itse ajautunut.

Sähän voit ottaa virkavapaata ja kokeilla osaatko lentää.

Tuonhan voi helposti kaiken pilata, niin voit alkaa rakentaa uudestaaan. Siinäpä elämänprojektia.

Ota lopputili ja ala hakea haastavaa työtä. Kyllä se vaimo sut ulos heittää ja pääset nauttimaan helposta elämästä.

Oli.

Järjestelykysymys. Haluaako myös vaimosi ulkomaille? Nyt teillä olisi hyvä aika muuttaa, kun lapset eivät vielä ole aloittaneet koulua.

Sit pitää keksiä uusia tavoitteita. Ala harrastaa vaikka triathlonia, hommaa sijoitusasuntoja tms.

Siinäpä pulma, kaikki liian hyvin. Ota nyt hyvä mies järki käteen, ikäkriisiä pukkaa mutta kyllä sä siitä selviät. Nauti terveistä lapsista, puuhaile heidän kanssaan, lapsi antaa paljon. Onko kaikki tämä jäänyt huomaamatta, vaimo hoitanut.  Voit opiskella vaikka sitä Saksaa, matkustella perheen kanssa. Poikani täytti juuri 40v on onneksi ihan tolkuissaan.  Sain juhannuksena yhteiskuvan lomaltaan, ovat onnellisia ja minäkin olen onnellinen.

Oliko tämä aloitus provo, kun miestä on lyöty olan takaa täälläkin? Kannattaa muuten miettiä mitä suustaan päästää.

Jospa makselisit niitä velkoja pois ja keskittyisit olemaan hyvä aviomies ja isä. Omakotitalossa ja koirissakin luulisi olevan puuhaa. Jos ei niissä ole riittävästi, keksi itsellesi joku mukava harrastus.

Virkamiesvaihto ulkomaille vähäksi aikaa on mahdollista julkisella puolella monella alalla.

Sisälläsi on tyhjä aukko ja vaikka tekisit mitä, et saa sitä lapioitua koskaan umpeen.

Nauti saavutuksista, vaimostasi, lapsistasi. Älä koko ajan kurkota jotain uutta. Elämä on tässä ja nyt.

Jumalan kokoinen tyhjä aukko.

Sinä laitoit itsellesi liian alhaiset tavoitteet. Ota seuraavaksi tavoitteeksi Ukrainan sodan ja tyttöjen ja poikien silpomisen lopettaminen. Siinä riittää puuhaa.

Haastavia/mieleisiä harrastuksia? Vapaaehtoistyötä?

Usein sen onnensa tajuaa vasta kun sen on menettänyt.

Sulla on isoja ongelmia elämässä, kermaperse. Toivon sinulla haastavaa sairautta itsellesi tai läheisellesi. Kärsimystä. Opit.

Jep, ja ajattelepas sitä, että kun ne "neljäveet" kotoa häipyy niin oletkin jo vähintään 53v...

Ota tavoitteeksi olla paras mahdollinen isä lapsillesi. Kasvata heistä parhaat mahdolliset aikuiset. Saat olla sitten ylpeä heistä. Ei ole läheskään niin helppoa kuin kuvittelet. Vanhana kiität itseäsi kun lapset (ainoina) käyvät myös siellä hoivakodissa sinua katsomassa, ehkä jopa halaavat. Heitä sinä muistelet siellä petin pohjalla et taloja, töitä tai omia harrastuksiasi. Vaikka nyt kuvitteletkin toisin, usko vanhemman ihmisen kokemuksia. Viisas oppii toisten virheistä.