Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko minussa jotain vikaa, kun en halua toista lasta tässä tilanteessa?
25.06.2022 |
Taustaa: perheessämme on helmikuussa -21 syntynyt lapsi. Raskausaika oli todella rankka, olin 9 kk todella kipeänä. Lapsella oli useamman kuukauden kestänyt vaikea sairasteluvaihe, jonka takia alku vauvan kanssa oli todella raskas, eikä meillä juuri nukuttu. Noihin aikoihin puolisoni sairastui vaikeasti ja toipuminen kesti kuukausia. Sairastuin itse synnytyksen jälkeiseen masennukseen, josta toivuin myöhemmin. Lapsen sairaus helpotti vauvavuoden edetessä, nykyään lapsi on normaali, ikätasoisesti kehittyvä lapsi. Raskaudesta/synnytyksestä tulleilla fyysisillä vaurioilla kesti melkein vuoden parantua ja henkisesti olo alkoi olla normaali vasta vauvavuoden loputtua. Osa fyysisistä vaurioista jäi pysyviksi. Lapsi on todella toivottu ja rakas meille molemmille vanhemmille.
Olen jo pitkään saanut kyselyjä siitä, että koskas toinen tulee ja ulkopuolisten ihmettelyä, miksi vitkuttelen asian kanssa. Osa on jopa painostanut, että pitää tehdä toinen pienellä ikäerolla, ettei lapsi jää ilman sisaruksia. Töissä katsellaan vatsan seutua ja uumoillaan, että jään varmaan taas äitiyslomalle jossain vaiheessa, kun olen jo yhden lapsen saanut. Todella moni samoihin aikoihin kanssani lapsen saanut on kertonut, että heille syntyy jo tänä vuonna seuraava lapsi. Koen, että meidän perheessä kummallakaan vanhemmalla ei ole nyt lainkaan jaksamista toista lasta varten. Olen vieläkin poikki siitä, miten vaikea raskaus ja vauvavuoden alku oli, etten nyt jaksaisi samaa tilannetta uudestaan. Yhden lapsen kanssa pärjäämme mainiosti ja huolehdimme hänen tarpeistaan, luetaan, leikitään, liikutaan yms paljon ja lapsi on tyytyväinen. Joskus aikoinaan ennen raskautta ajattelimme puolisoni kanssa, että haluaisimme kaksi lasta. Enää kumpikaan meistä ei tiedä, jaksammeko enää toista vaikeaa raskautta ja vauvavuotta. Lapsiluku voi hyvinkin jäädä yhteen tai sitten harkitsemme toisen lapsen yrittämistä vasta vuosien päästä.
Kun joka paikassa tyrkytetään toista lasta niin mietin, onko minussa jotain vikaa, kun en jaksa toista lasta (nyt)? Kiinnostaisi kuulla kokemuksia erityisesti heiltä, joilla lapsiluku on jäänyt yhteen siksi, ettei ole jaksanut enempää lapsia/uutta raskautta?
Kommentit (55)
No ei tietenkään ole mitään vikaa, tiedät sen varmaan itsekin. Yritä vain olla välittämättä noista kyselijöistä ja kyttääjistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vikaa.
Ei kaikki halua montaa lasta. Moni on yhden kanssa tyytyväinen ja sillä hyvä. Ei se muille kuulu.
P.S. Sitä paitsi kaikki pienellä ikäerolla olevat sisarukset eivät todellakaan tule hyvin toimeen toistensa kanssa. Tiedän monet riitapukarit, jotka ovat lapsena ja/tai aikuisena olleet sisarustensa kanssa huonoissa/riitaisissa väleissä. Ei ole tae mistään.
Mun kaverilla oli todella helppo raskaus ja vauvan kanssa sujui todella rauhallisesti. Ei yhtään ymmärtänyt, miksi olin raskausajan sängyn pohjalla oksentamassa ja koliikkivauvan takia tosi väsynyt. Koska ei hän itse ollut, niin miten minä voisin olla!
Meille tuli lapsille ikäeroksi 7 vuotta ja kolmatta ei tule. Myöskin vaikea raskaus ja vaikea synnytys teho-osaston kautta. Todella vaikea vauvavuosi. Toisen raskaus oli vielä vaikeampi, synnytys onneksi helpompi.
Vauvavuosi samaa paskaa.
Isossa ikäerossa ollut vain hyviä puolia muutenkin.
Ei ole kiva pienen joutua isosisarukseksi liian aikaisin. Katsotte sitten muutaman vuoden päästä ehkä, miltä ajatus tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette niin kuin puolisosi kanssa parhaaksi näette. Ei kukaan kasvata lapsia teidän puolestanne. Te tiedätte jaksamisenne rajat ja kuulostaa selkeästi siltä, että ette jaksa toista lasta ainakaan nyt.
Utelijoiden mielipiteille ei kannata laittaa painoarvoa.
En jaksanut lukea. Mitä lapsesi nyt tekee, kun roikut tällä? Tai toinen puolisko suhtessasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei hetkinen, joku hankkii yhden lapsen, joku toinen viisi. Ja sitten on sekin joku joka ei hanki yhtään.
Eihän kenessäkään näistä ole mitään vikaa?
Miksi et vain vastaa utelijoille, että meille riittää yksi. Ei siinä sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea. Mitä lapsesi nyt tekee, kun roikut tällä? Tai toinen puolisko suhtessasi?
Eiköhän 1-vuotiaat tyypillisesti nuku tähän aikaan. Ainakin normaaleissa kodeissa yleensä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sanoisin utelijoille tuon, minkä sanoit aloituksessa (poislukien nuo "onko minussa vikaa" osiot). Voipi mennä jauhot suuhun.
Älä välitä. Älä reagoi noihin puheisiin mitään, vaikka tylyä onkin niin paljon tylympiä ovat kyselijät. Vaikean raskauden ja syyskuussa -21 syntyneen lapsen myötä päätin, että tämä lapsi saa täyttää 2 vuotta ennen kuin suostun edes ajattelemaan, harkitsemmeko vielä toista lasta. Me keskitymme nyt tähän rakkaimpaamme mikä meille suotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne. On sovittu miehen kanssa, että katsotaan mahdollista kuopusta sitten, kun poika on 3-4 v. Tehnyt hyvää tuo päätös lykätä asian miettimistä, suosittelen!
Suosittelen myös sanomaan kyselijöille aiheesta, että lapsiluku on tämä ja nyt on hyvä näin. Minä olen suoraan sanonut, että katsotaan sitten joskus, jääkö ainoaksi vai ei.
En jaksanut lukea kaikkea, mutta sulla on siis vuoden ikäinen muksu ja et halua toista heti perään. En minäkään halunnut enkä hankkinut. Ei Suomessa ole mitään lakia, että lasten ikäeron tulee olla 2 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimusten mukaan vähintään 3-4 vuoden ikäero on paras, jos siis toisen haluatte, eihän ole mikään pakko. Todellakin kannattaa toipua ihan rauhassa synnytyksestä ja vauvavuodesta.
Oletko lestapiireistä vai miksi kaikki ympärilläsi sikiävät vuoden välein?
Mitä ihmettä? Kuka ihme tuollaisia utelee ja jankuttaa jostain pienestä ikäerosta? Lääkärit suosittelee vähintään 3 vuoden väliä ennen seuraavaa raskautta että kroppa ehtii toipua, ja myös sille esikoiselle on parempi kun hän on isompi kun vauva tulee, se että pitäisi tehdä leikkikaveri on täyttä puppua, se tuo vaan mustasukkaisuutta koska esikoisen erityisasema viedään silloin kun hän haluaisi olla vielä perheen vauva.
Ne pienet ikäerot on yleensä seurausta siitä että kun vauva ei ole enää pieni vauva, iskee haikeus ja tulee vauvakuume, se menee kyllä ohi kun vähän odottaa. Ja toinen suurin syy on se, että väsyneenä vauvavuoden aikana ei jakseta juurikaan harrastaa seksiä, ja ehkäisy ei ole kunnossa, ja sitten joku kerta tulee sekstattua ja luotetaan siihen että ei siitä tule raskaaksi kun imettääkin vielä. Eli pikkukakkoset on yleensä vahinkoja, vaikka sitä selitellään sillä kaverijutulla. Sen takia suuri osa aborteistakin tehdään hiljattain synnyttäneille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinussa on iso vika. Se vika on se, että keskityt liikaa siihen mitä muut ajattelevat tai mitä mieltä muut ovat .Sinun elämäsi kuitenkin kyseessä, joten SINÄ päätät.
Väärin. Kaikilla pitää olla korkeakoulutus ja vakituiset asiantuntijatyöt hyvillä eduilla, omakotitalo, kaksi autoa, kultainen noutaja, tytär ja poika. Muutenhan me kaikki paheksumme. Siitähän kertoo jo sekin, että joku on aiemmin kahdesta lapsesta haaveilleelta naiselta kysynyt sattuvatko suunnittelemaan toista raskautta... niiiiiiin pöyristyttävää käytöstä! pikkusieluisia ihmisiä! (toivottavasti oma olo helpottaa näillä avautumisilla)
No meillä ei jäänyt lapsiluku yhteen lapseen, mutta ikäerosta tuli suurempi kuin alunperin ajateltiin. Itselläni on iso ikäero sisaruksiin ja olin ajatellut, että olisi kiva, että omien lasten ikäero olisi pienempi, jotta olisivat läheisempiä. No ekan lapsen kanssa oli kaikenlaista haastetta, vähän samaan tyyliin kuin teilläkin, enkä todellakaan olisi jaksanut toista lasta heti perään. Toinen lapsi kuitenkin syntyi myöhemmin, ikäeroksi tuli melkein viisi vuotta. Lapset ovat ikäerosta huolimatta olleet aina todella läheiset enkä ole ikinä katunut ettei hankittu lapsia pienemmällä ikäerolla. Esikoisen haasteet eivät myöskään jääneet vauvaikään ja siitä syytä meidän lapsiluku kahteen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lestapiireistä vai miksi kaikki ympärilläsi sikiävät vuoden välein?
Oon eri, mut omassa tuttavapiirissä moni neljääkymppiä lähestyvä tekee pari lasta tosi pienellä ikäerolla, kun naisella tulee ikä vastaan lisääntymisen suhteen. Eli pakko tehdä, jos meinaa sisaruksen saada. Yks tuntemani nainen teki lapsensa 1,5 v ikäerolla, vaikka oli ihan helisemässä jo esikoisen kans. Mutta kun halusi kaksi.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä. Sinussa on iso vika. Se vika on se, että keskityt liikaa siihen mitä muut ajattelevat tai mitä mieltä muut ovat .Sinun elämäsi kuitenkin kyseessä, joten SINÄ päätät.