Olenko ainoa joka on vähän surullinen nyt juhannuksena?
Tuntuu jotenkin ahdistavalta. Suljin Facebookin kun en halunnut enään katsoa. Ostin kiinalaista ruokaa ja vähän oluita ja siideriä, vaikka tiedän että huomenna olen 1,25 sentin budjetilla maanantaihin asti . Halusin juhlistaa juhannusta, ystävä feidasi, kaverit ovat kaupungissa ja bussikortissa mennyt aika umpeen. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä mutta silti tuntuu että oon ihan arvoton. Siskolle laitoin hyvää juhannusta . Viestin , luki, mutta ei vastannut mitään. Jotenkin masentaa. Voitteko linkata jotain hyviä biisejä tähän millä sais fiilistä vähän ylemmäs? :) Onko kohtalotovereita?
Kommentit (35)
Ihanat kiitos vastauksista.hyvää Juhannusta kaikille muille yksinäisille
Nytkin joku jossain lutkuttaa kusista kullia, ettei vaan tarvi olla yksin.
Arvostakaa itseänne. Ihan hyvin voi olla yksin ja olla vaan. Ilman mitään typerää.
Ei aina ole pakko olla kivaa kalenterin mukaan. On mullakin joskus ollut juhlapyhiä huonolla fiiliksellä.
Ainakin olet ollut turvassa kotioloissa. Varmasti tänään on parempi olo.
Vierailija kirjoitti:
Vuosikausia mennyt juhannukset ja muut juhlapyhät yksin kotona. Nuorempana oli kavereita, mutta pariuduttuaan ei ole sinkkukaverille enää kutsuja tullut tai kukaan ikinä kysynyt mitä aion tehdä. Keneltäkään ei ole tullut hyvän juhannuksen toivotuksia, niin kuin ei muulloinkaan tule viestiä ikinä.
Oikein hyvää juhannusta Sinulle 🌹🌷🌹!
Täällä on ihanan hiljaista enkä ole yhtään surullinen kun naapureitten melusakit ovat lähteneet jonnekkin tapahtumiin tai korpeen meluamaan.
Et ole ainoa yksinäinen, itse yksin yleensä luen kirjoja, katson sarjoja tv:stä, käyn rauhallisella kävelylenkillä, se nostaa vähän matalaa mielialaa. Hyvänä puolena lasken ettei tarvitse kuunnella mölyä ja väistellä tyhmiä ehdotuksia kännisiltä. Mutta tuttua on nuo (entisten) kavereiden tekemät viimehetken feidaukset, jopa se että kun joku "tärkeämpi" eli puolituttu soittaa jos olen yrittänyt lievittää yksinäisyyttä yhden kaverini kautta juhannuksena, lopettaa puhelun kiireesti kun pitää vastata tärkeämmälle, toinen tuttavani ei vastaa lainkaan. Sipsejä, karkkia tai mitä ikinä maistuukaan ja löhöilyä vaan, olen ehkä jo sopeutunut tähän juhlien (ja muidenkin päivien) yksinoloon..Hyvää Juhannuksen aikaa sinulle ap, nämä onneksk ovat vain päiviä jotka menevät ohi..
Tiiätsä meneekö Enään junia näin juhnnuksena
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele LeeviLeavingsia youtubesta.
Leevi and his feelings
onx enää Enään meniöitä? kirjoitti:
Tiiätsä meneekö Enään junia näin juhnnuksena
Ei mene Enään. Kerran kävin ja en mene enään Ollenkaan. Kysy VR:ltä meneekö Ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Nytkin joku jossain lutkuttaa kusista kullia, ettei vaan tarvi olla yksin.
Arvostakaa itseänne. Ihan hyvin voi olla yksin ja olla vaan. Ilman mitään typerää.
Kusisen kullin lutkutusta 😂🤣😁
Muiden, varsinkaan huonojen ystävien varaan, kuten ymmärsin, että tämä on se ongelma, ei kannata laskea omaa hyvinvointiaan. Kannattaa aina olla suunnitelma b, joka ei ole riippuvainen muista. Eli miettiä jo hyvissä ajoin etukäteen, mitä teen ensi juhannuksena, jos olen yksin. Suunnitella se hyvin. Tehdä sellainen ohjelma, joka korvaa sen muiden kanssa olemisen. Muiden varaan ei voi muutenkaan laskea mitään elämässä. Itse on omista fiiliksistä huolehdittava kuitenkin. Minä muistaakseni silloin yksinäisinä vuosina taisin jonakin juhannuksena piipahtaa sukulaisissa. Sekin voi, usko pois, olla ihan kivaa, jos ei ole kauan, käy ihan tervehtimässä vain. Mummo, pappa, täti, isä, äiti, sisko, tms. Sopii tästä tietenkin etukäteen. Yhtenä juhannuksena taisin mennä rannalle, kun oli kiva keli. Luin kirjaa, luin siideriä ja kuuntelin musiikkia. Se oli myös ihan kivaa. Sitten olen ollut keikkatyöläisenä. Se oli myös ihan kivaa. Työpaikoilla on usein juhannuksena hyvä yhteishenki, kaikki ovat tavallaan kohtalotovereita siellä. Joskus pyöräilin kaupunkiin, kerran sovin treffit. Eli aina plan b valmiina etukäteen. Ja harkitse, mikä merkitys kavereilasi on elämässäsi. Tuottavatko enemmän hyvää vai pahaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Muiden, varsinkaan huonojen ystävien varaan, kuten ymmärsin, että tämä on se ongelma, ei kannata laskea omaa hyvinvointiaan. Kannattaa aina olla suunnitelma b, joka ei ole riippuvainen muista. Eli miettiä jo hyvissä ajoin etukäteen, mitä teen ensi juhannuksena, jos olen yksin. Suunnitella se hyvin. Tehdä sellainen ohjelma, joka korvaa sen muiden kanssa olemisen. Muiden varaan ei voi muutenkaan laskea mitään elämässä. Itse on omista fiiliksistä huolehdittava kuitenkin. Minä muistaakseni silloin yksinäisinä vuosina taisin jonakin juhannuksena piipahtaa sukulaisissa. Sekin voi, usko pois, olla ihan kivaa, jos ei ole kauan, käy ihan tervehtimässä vain. Mummo, pappa, täti, isä, äiti, sisko, tms. Sopii tästä tietenkin etukäteen. Yhtenä juhannuksena taisin mennä rannalle, kun oli kiva keli. Luin kirjaa, luin siideriä ja kuuntelin musiikkia. Se oli myös ihan kivaa. Sitten olen ollut keikkatyöläisenä. Se oli myös ihan kivaa. Työpaikoilla on usein juhannuksena hyvä yhteishenki, kaikki ovat tavallaan kohtalotovereita siellä. Joskus pyöräilin kaupunkiin, kerran sovin treffit. Eli aina plan b valmiina etukäteen. Ja harkitse, mikä merkitys kavereilasi on elämässäsi. Tuottavatko enemmän hyvää vai pahaa mieltä?
Korjaus, tietenkin join, enkä lukenut siideriä
Tuttulta kuulostaa, kun luen näitä viestejä. Toisaalta minulla ei ollut edes nuorempana ystäviä. Olin yksinäinen ja kiusattu. Näin tavallaan sellaiset juhannukset missä ollaan porukassa ovat ihan vieraita. En oikein osaa enää kuvitella itseäni tuonne muiden joukkoon juhlimaan enkä kaipaa mitään ihmeellistä. Tietysti toivoisin ystäviä, kun ei ole ketään. Näin ehkä voisi jokin juhlapyhä olla erilainen. Moni tietysti lähtee yksinkin, mutta itselle se ei välttämättä olisi kiva juttu mennä esim tapahtumaan yksin varsinkaan juhannuksena. Vähän surullinen olo, mutta alkaa tottua näihin päiviin ja yrittää löytää jotain mieleistä tekemistä. Silti olo on sellainen ettei ole ketään jolle "olen olemassa".
Mä olen perheellinen, mutta kyllä niin sydämestä aina riipii lukea näitä yksinäisten kokemuksia. Pitääkin muistaa paremmin ottaa huomioon ne yksineläjät, joita tunnen ja kutsua heitä mukaan meidän erittäin tylsään elämään. Piristäisi varmaan meitä molempia osapuolia.
Hyvää jussin jatkoa kaikille!
Kuuntele LeeviLeavingsia youtubesta.