Olenko ainoa joka on vähän surullinen nyt juhannuksena?
Tuntuu jotenkin ahdistavalta. Suljin Facebookin kun en halunnut enään katsoa. Ostin kiinalaista ruokaa ja vähän oluita ja siideriä, vaikka tiedän että huomenna olen 1,25 sentin budjetilla maanantaihin asti . Halusin juhlistaa juhannusta, ystävä feidasi, kaverit ovat kaupungissa ja bussikortissa mennyt aika umpeen. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä mutta silti tuntuu että oon ihan arvoton. Siskolle laitoin hyvää juhannusta . Viestin , luki, mutta ei vastannut mitään. Jotenkin masentaa. Voitteko linkata jotain hyviä biisejä tähän millä sais fiilistä vähän ylemmäs? :) Onko kohtalotovereita?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Itku on tullut pari kertaa tänään. Nää juhlapäivät aina muistuttaa, että kukaan ei kaipaa mun seuraa.
😓
Juuri pääsin töistä ja huomenna taas työt jatkuu, ilta menee pizzan ja parin oluen merkeissä.
Mukavaa olla kotosalla yksikseen, en kaipaa kännisten mölinää.
Mä aattelin, et mä oon. Olen sairaana kotona.
Mutta sitten luin viestisi ja tajusin, että sekä äiti että täti on soittanut ja olen saanut juhannusviestejä ystäviltä, siskolta sekä jopa kolmelta kiinnostuneelta mieheltä.
En voikaan olla surullinen.
Juhannus on ainakin minulle pahin juhla vuodessa. Onneksi saa tehdä töitä koko juhannuksen, niin yksinäisyyden kärsimys on hieman miedompaa.
No, eletään vähän epävarmassa maailmassa nykyään. Kyllä sekin voi vaikuttaa alitajuisesti.
Tuskin olet ainoa.
Itsehän tässä ollaan ilman naisseuraa, joten ankeaa on.
Kyllä se sitä.Itsekin yksin.Juhanus viestiä ei tullut poikani perheeltäEi sisareltani.Mutta enhän ole F.B. sepä se!Mutta toisiksi vanhimman siskoni poika soitti ja merkitsi paljon.Hän tiesi olen yksin,soitti silti matkan takaa!Upea fiilis sitä.
Vähän apeaa täälläkin, Tai olen kyllä ehtinyt nauraakin, mutta mennyt päivä vähän muistojen viemänä, olen kirjoittanut alaskin tuskallisia, perheeseeni liittyviä asioita. Nyt kun asun yksin ja alkoi loma, jokin väsymys vyöryi päälle. Olin ostanut lipun juhannustansseihin, mutten jaksanut lähteä. Totesin vaan, että olkoon, en pakota itseäni ihmisten ilmoille (vieläkään, jos koskaan). Tuntuu, että mulla on jotkin elämän palaset vielä siinä sulatteluvaiheessa, että ketään en tähän sekaan kaipaa. Kuulostaa tylyltä, mutta pelkään enemmän sitä, ettei kukaan ymmärtäisi.
Monet juhannukset olen viettänyt jo yksin eikä tässä siis ole mitään uutta. Hellepäivästä (ei näitä kelejä tod ole joka vuosi) mieleen nousee väkisin haikeus muiden ilonpidosta ja yhteisyydestä. Mutta kuten todettu, olisin voinut (voisin vieläkin) lähteä tästä naamoja näkemään. Kuitenkin ihan hyvä näin.
"Köyhä" juhannus täälläkin, viimeiset 20 euroo tuhlasin euron kaljatölkkeihin, grillimakkaraan ja suklaaseen (eli kaikkeen mihin köyhä ei saisi rahojaan käyttää XD), no mut ainaskin kohta tulee palkka ja sain koulupaikan :D kalja onneks turruttaa XD
Ei oma tilanne harmita niinkään, enemmän harmittaa kun tiedän että suomen luonto tullaan mylläämään tulevaisuudessa (ehkä) ja menettää se kaikki taianomaisuus jollain teollisuus metsällä / akkumineraali hakkuilla jne
Mulla piti olla seuraa, mutta pakit tuli (valehteli vieläpä selityksen; valitti väsymystä, mutta satuin näkemään hänet sattumalta toisen seurassa erittäin läheisissä tunnelmissa aiemmin) ja ghostaus kaupan päälle. Harmittaa pirusti kun oltiin sovittu jo kaikesta. Nyt saan huomisen kököttää yksin neljän seinän sisällä kun kaverit on pois kaupungista ja baarit on kiinni eikä mitään juhannustapahtumaa täällä. Ja samalla meni luottamus jälleen yhteen ihmiseen! Taidan minäkin laittaa Facebookin kiinni koko viikonlopuksi, kun eipä kiinnosta juhannusta enää juuri juhlia.
Yksinäisyyden hiljaisuus käy jo korviin. Turrutan itseäni lähinnä nelos kaljalla. Meinasin laittaa jotain musaa tuubista mutta kaikki on niin kuultu ja näillä fiiliksillä kuuntelisi jotain mikä masentaa lisää. Väärä laji kukkaa pilasi mun juhannuksen. Tuosta ole kuin unilääkkeeksi. Päähän se ei mene ollenkaan.
Vuosikausia mennyt juhannukset ja muut juhlapyhät yksin kotona. Nuorempana oli kavereita, mutta pariuduttuaan ei ole sinkkukaverille enää kutsuja tullut tai kukaan ikinä kysynyt mitä aion tehdä. Keneltäkään ei ole tullut hyvän juhannuksen toivotuksia, niin kuin ei muulloinkaan tule viestiä ikinä.
Hyvää juhannusta sulle, aloittaja. Kohta alkaa teemalta vanha Chandler-leffa, jonka ajattelin katsoa. Katsokaa muutkin yksinäiset.
No ei minulla yhtä kurjaa ole ollut kuin teillä, mutta ei kivoinkaan juhannus.
Menkat ja migreeni, koko päivän on väsyttänyt hirveästi ja nyt itkettääkin.
En edes muista mitä tein päivällä kun olen ihan särkylääkepöhnässä.
Täällä myös ankea juhannus. Eipä tää varsinaisesti eroa muista päivistä, mutta silti masennus ja yksinäisyys korostuu aina juhlapyhinä. Ostin minäkin muutaman oluen ja herkkuja, vaikka niihin kului turhaan rahaa ja lihottavat vaan. Ihan sama, ei nyt jaksa kiinnostaa kilot tai mikään muukaan.
Et ole. Kaikkea hyvää ja kivaa Juhannusta eräältä yksinään juhannusta viettävältä.
Et ole Ap ainut surullinen. Mies lähti tänään ennemmin kavereiden kanssa ryyppään mitä että ois viettänyt minun kanssa iltaa. Oonki sitten ihan yksin.... tuntu tosi paskalle.. viime juhannuksena teki samoin..
No et oo ainoa. Katson Kesäillan valssi ohjelmaa ja haikeena muistelen miten nuorena tyttönä käytiin ystävien kanssa lavatansseissa kesät ja talvet.
Itku on tullut pari kertaa tänään. Nää juhlapäivät aina muistuttaa, että kukaan ei kaipaa mun seuraa.