Menisitkö rahasta naimisiin?
Jos kumppanilla olisi paljon rahaa. Menisitkö naimisiin pelkästään sen takia?
Kommentit (37)
Miksi pitäisi? Rahaa saa muutenkin.
Totta kai, kuten kaikki muutkin.
Avioliitto on verotus- ja huoltajuustekninen sopimus. Eli hyvinkin suuressa määrin rahaan perustuva asia.
Siihen ympärille on sitten rakennettu monenlaista hömppää.
Vierailija kirjoitti:
En menisi mistään syystä naimisiin. Aivan erityisesti en menisi naimisiin rahan takia, pelkkä ajatus puistattaa.
En ymmärrä tätä ajatusmallia. Miksi ihmeessä papin aamen on joillekin tällainen mörkö?
Samat ihmiset myös kyllä tekevöt lapsia. Se on ikäänkuin pienempi paha, vaikka lasten vanhemmasta ei ikinä pääse eroon, kun taas aviovaimosta/aviomiehestä pääsee eroon pelkällä allekirjoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen nainen menee.
Harvalle kelpaa työtön mies.
Hyvin harva on koko aikuisikänsä 18-vuotiaasta 65-vuotiaaksi koko ajan työtön.
Ehkä tuo kysymys on vähän väärinpäin esitetty.
Menisinkö naimisiin lainkaan ajattelematta raha-asioita?
Tuskin.
Olishan se aika tyhmää vai mitä?
En. Muutama rikas mies on kosinut. Annoin pakit kun ei ollut muuta tarjottavaa.
JOS TYYPPI ON HYVÄ SÄNGYSSÄ, NIIN MIKSIPÄ EI... oikein mielelläni
Riippuu miehen rahojen määrästä ja siitä, pitäisinkö häntä millään lailla siedettävänä tai jopa mukavana. Jos pitäisin oksettavana, en menisi edes rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen nainen menee.
Harvalle kelpaa työtön mies.
Eli taas on kyse siitä, että mies haluaa löytää elättäjän, mutta kun sellaista ei löydy, syytetään kaikkia naisia rahanahneiksi, vaikka kyseinen mies on sitä.
Miksei sille miehelle kelpaa kaltaisensa elämäntapatyötön lokkeilija nainen? Kyllä ne muutkin pummit keskenään seurustelee ihan sujuvasti.
Jokaisella on summansa, kuten sanonta kuuluu.
Mikä on sinun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi mistään syystä naimisiin. Aivan erityisesti en menisi naimisiin rahan takia, pelkkä ajatus puistattaa.
En ymmärrä tätä ajatusmallia. Miksi ihmeessä papin aamen on joillekin tällainen mörkö?
Samat ihmiset myös kyllä tekevöt lapsia. Se on ikäänkuin pienempi paha, vaikka lasten vanhemmasta ei ikinä pääse eroon, kun taas aviovaimosta/aviomiehestä pääsee eroon pelkällä allekirjoituksella.
Vastaan omasta puolestani: papin aamen on minulle mörkö, koska papit, kirkko tai avioliittoinstituutio eivät merkitse minulle mitään enkä tarvitse niitä omaan elämääni. Ei ole mitään tarvetta päästä elämänkumppanistani eroon allekirjoituksella eikä muutenkaan, joten tuo ei ole mikään houkutin minulle mennä naimisiin. Lapset teimme siksi, että halusimme perustaa perheen, enkä koe lasten olevan pienempi tai isompikaan paha, vaan nimenomaan hyvä asia elämässä.
Ihmettelen teidän avioliittoa ainoana oikeana pitävien negatiivista ajattelua. Minä ainakin olen kumppanini kanssa siksi, että haluan olla hänen kanssaan, meillä on hyvä elämä yhdessä, olemme rakastuneita ja hän on sielunkumppanini. Avioliittoon liittyy tietty yhteisöllinen puoli, ja en koe sitä omakseni, ja koska se on pitkään ollut eräänlainen normi, en myöskään sen vuoksi halua omassa elämässäni sitä toteuttaa. Ei kai siinä sen kummempaa syytä.
Voisin mennä rahasta naimisiin, jos siinä olisi selvät säännöt, jotka ovat molemmille eduksi. Mun kohdalla se tarkoittaisi sitä, että ei tarvitse olla intiimisti sen miehen kanssa ollenkaan, saisin vain elää omaa elämääni ja hemmotella itseäni mieheni rahoilla. Kyseessä olisi siis täysin kulissiliitto ja mies voisi olla vaikka homo ja pitää rakastajia.
Mutta koska nykyään saa olla aika avoimesti homoseksuaali niin ei taida olla tarvetta tämän kaltaisille kulissiliitoille enää, paitsi ehkä joissain varakkaissa ääriuskonnollisissa suvuissa, joissa suvun poika pelkää, että hänet jätetään perinnöttömäksi homoutensa takia.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on summansa, kuten sanonta kuuluu.
Mikä on sinun?
Varmasti, siinä kohtaa kun on epätoivoinen. Itse olen pyrkinyt elämään niin fiksusti, ettei ole tarvetta olla kenenkään kanssa pelkästään rahan takia, tai seuran, huomion, huolenpidon, maineen tms hömpän takia.
Ja kyllä olen ihan varakkailtakin miehiltä huomiota saanut nuorena.
Ei ole palkkani hyvä, mutta olen sillä pärjännyt yksin. Asuntolainanikin olen maksanut pienestä palkastani ihan yksin. Että en ole vielä tähän mennessä ollut niin epätoivoinen, että rahan takia menisin naimisiin. Monta vähillä rahoillani lokkeilevaa miestä kyllä olen pitänyt. Enää en siihenkään lähde.
Tällä hetkellä sen verran heikko tilanne, että jos mies olisi edes siedettävä menisin ilman muuta naimisiin ilman avioehtoa puhtaasti rahan takia. Puoli vuottahan siinä vain tarvitsisi "kitua" ja sitten olisi puolet omaisuudesta minun. Toisaalta sellainen elättäjä-elätettävä liittokin sopisi oikein hyvin, jos suhde olisi platoninen. Kotityö voisin hoitaa elätystä vastaan.
Olisi aika huono diili. En menisi. Suomessa pärjää jopa täysin tulottomana, ja tavallisella palkalla taas elää jo oikein hyvää elämää. Ja jos en kerran olisi kiinnostunut miehestä niin olisihan tuo hirveää elämäntuhlausta. Arvostan niin paljon kahden ihmisen välistä kemiaa, seksiä ja seksuaalista vetovoimaa, sekä tietysti sielunkumppanuutta ja toimivaa suhdetta, että en usko että olisin tyytyväinen jos noiden sijaan saisin "vain" rahaa ja materiaa. Etenkin kun en edes kaipaa mitään kerskakulutusta ja jet set -elämäntyyliä. En usko että oikeastaan saisin itse tuollaisesta diilistä mitään.