Onko jotenkin väärin jauhaa täällä samasta aiheesta vuodesta toiseen?
Tuli mieleeni toisesta aloituksesta, jossa paheksuttiin jotain "palstahulluksi" haukuttua kirjoittajaa. Miksi ihminen ei saisi vaikka viettää koko elämäänsä valittaen samasta ongelmasta? Mikä siinä on väärin tai kiellettyä? En aidosti ymmärrä.
Monet vaikeat asiat elämässä eivät katoa, vaan se tuska nyt vaan jatkuu päivästä ja vuodesta toiseen itse kullakin. On outoa syyllistää ihmisestä sellaista, että koettaa jotenkin prosessoida ajatuksiaan ja tuulettaa mieltään.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin, jos jankkaa yhdessä ja samassa ketjussa. Jos aloittaa satoja erillisiä jankkausketjuja, se on väärin toisia palstalaisia kohtaan ja palstan sääntöjen vastaista.
Mitä, jos aiempi ketju aina poistetaan tai menee todella pahaksi kiusaamiseksi tai yksityiselämän kaiveluksi? Copypasteaminen jatkuvalla syötöllä on eri juttu, mutta kaipa nyt jostain aiheesta saa puhua?
Menee se seuraavakin. Ja sitä seuraava ja sauraava. Se sadaskun ketju menee.
Sitäkin voi kysyä, miksi se menee kiusaamiseksi ja onko se ok? Miksi kiusaajat päättävät sen, mistä saa puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan(?) halua lukea jatkuvaa jankkausta samasta asiasta.
Sitten voi jättää viestiketjun avaamatta. En mä avaa ketjuja, jotka eivät kiinnosta.
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.
Ei mulla toistu sanasta sanaan aloitukset ainakaan. Toivon saavani joitain kannustavia ja innostavia vastauksia. Petyn, kun ja jos päädyn kiusattavaksi. Olen optimisti perusluonteeltani.
Ap
Silloin tyyppi on jäänyt "looppiin" ja tilanne pitää korjata. Kunnon litsari poskelle tai nyrkki ohimoon auttaa tai jos ei niin lepositeisiin ja pakolla sähköä ohimoille niin pääsee eroon jumituksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Silloin tyyppi on jäänyt "looppiin" ja tilanne pitää korjata. Kunnon litsari poskelle tai nyrkki ohimoon auttaa tai jos ei niin lepositeisiin ja pakolla sähköä ohimoille niin pääsee eroon jumituksestaan.
Eivätkös yleensäkin ihmiset jauha aina lempiaiheistaan, ihan livenäkin? En nyt oikein tajua kommenttiasi.
Vai siksikö mulla on vähän kavereita? Oon teini-iästä lähtien yleensä aina livenäkin jutellut lempiaiheistani tai jos en niistä puhu, niin sitten todella virallista ja yleisluontoista small talkia. Eräs sukulaiseni ei kestä minua siksi, kun aina jämähdän lempipuheenaiheisiini. Olen kuulemma rasittava ja itse en ole koskaan ymmärtänyt syytå siihen. En silti ole mikään Asperger-tapauskaan tietääkseni.
Ap
Ei taida olla kovin tuottavaa se ajatusten prosessointi ja tuulettaminen, kun ne toistuvat siitä huolimatta täsmälleen samanlaisina vuodesta toiseen. Oikeastihan tuo itsensä lietsominen niihin negatiivisiin tunteisiin ilman mitään yritystä parantua siitä mielen sairaudesta on vain itsetuhoista, ja tiedät sen ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
"Palstahullujen" haukkumanimityksiin puuttumatta, onko se nyt väärin, jos joku tietty kirjoittaja ilahtuisikin siitä, jos hänen aloittamaansa ketjuun vastattaisiin? Mitä sitten, jos vaikka paleodieetidtä jauhava ilahtuisi, jos joku lähtee keskusteluun? Eikö se olisi hyvä asia? Joku jankkaaja voisi jopa parantua pakkomielteistään, jos joku kohtelisi joskus hyvin.
Ja eikö ihmisiä siltikin tulisi kohdella hyvin ja kunnioittavasti, vaikka joku olisikin rasittava? Miksi pitää vain lyödä lisää jo aiemmin lyötyä ja naureskella porukalla päälle? Virtuaalimaailman Koskela-vibat lähinnä tulee tällaisesta.
Onko joku täällä kateellinen jollekin onnettomalle lempiasiaansa jumiin jääneelle ihmiselle vai tuottaako vain kiusaamisen nautintoa härnätä sellaista? En edes tajua noiden kiusaajien logiikkaa.
Sulta menee nyt nämä vastaukset koko ajan hyvin. Toiseksi, on vähintäänkin mautonta haukkua kiusaajaksi kaikki, jotka joutuvat toteamaan juuttuneensa keskusteluun jankaajan kanssa. Kenelläkään ei ole vastuuta "parantaa" netissä palstahulluja vaan yleensähän kyseesä on enemmän varoitus muille, ettei keskustelua kannata jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan(?) halua lukea jatkuvaa jankkausta samasta asiasta.
Sitten voi jättää viestiketjun avaamatta. En mä avaa ketjuja, jotka eivät kiinnosta.
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.
Ei mulla toistu sanasta sanaan aloitukset ainakaan. Toivon saavani joitain kannustavia ja innostavia vastauksia. Petyn, kun ja jos päädyn kiusattavaksi. Olen optimisti perusluonteeltani.
Ap
Vastauksista osa on aina ihan asiallisia ja uusia näkökulmia tarjoavia. Mutta miksi nekään eivät kelpaa ja auta teitä, vaan aina pitää vaan uudelleen kysyä neuvoja? Syntyy vaikutelma, että ette edes lue vastauksia, tai jos luette, ette ymmärrä niitä ettekä tarkastele elämäänne uudessa valossa.
Tuosta se johtuu, että teitä pidetään jankkaajina. Kyllästytään ja vastataan vinoilemalla.
Kun sama avaus tulee ties kuinka monennen kerran, saatte vain kuraa niskaan ja teitä pidetään palstahäirikmöinä ja kiusaajina, joita vastaan hyökätään. Koetaan, että sabotoitte palstaa.
Hyödyllsempää olisi kirjoittaa kotona päiväkirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan(?) halua lukea jatkuvaa jankkausta samasta asiasta.
Sitten voi jättää viestiketjun avaamatta. En mä avaa ketjuja, jotka eivät kiinnosta.
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.
Ei mulla toistu sanasta sanaan aloitukset ainakaan. Toivon saavani joitain kannustavia ja innostavia vastauksia. Petyn, kun ja jos päädyn kiusattavaksi. Olen optimisti perusluonteeltani.
Ap
Vastauksista osa on aina ihan asiallisia ja uusia näkökulmia tarjoavia. Mutta miksi nekään eivät kelpaa ja auta teitä, vaan aina pitää vaan uudelleen kysyä neuvoja? Syntyy vaikutelma, että ette edes lue vastauksia, tai jos luette, ette ymmärrä niitä ettekä tarkastele elämäänne uudessa valossa.
Tuosta se johtuu, että teitä pidetään jankkaajina. Kyllästytään ja vastataan vinoilemalla.
Kun sama avaus tulee ties kuinka monennen kerran, saatte vain kuraa niskaan ja teitä pidetään palstahäirikmöinä ja kiusaajina, joita vastaan hyökätään. Koetaan, että sabotoitte palstaa.Hyödyllsempää olisi kirjoittaa kotona päiväkirjaa.
Miksiköhän itse tunnen myötätuntoa niitä samasta asiasta kirjoittavia kohtaan? Esim. ammattivalittaja ja se eräs naiseton kolmekymppinen mies.
Tiedän, miten paha olo ajaa ihmisen avautumaan. Se on sellainen patoutunut, turhauttava tuskamöykky. Kenellekään ei voi oikeassa elämässä puhua. Sitten kirjoittaa tänne ja saa vain haukkumiset päälleen. Tulee entistäkin pahempi olo.
Miksi nämä väittämiensä "jankkaajien" aloituksista hermostuvat eivät itse kirjoita parempia aloituksia tai avaa vain niitä, jotka heitä aidosti kiinnostavat?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan(?) halua lukea jatkuvaa jankkausta samasta asiasta.
Sitten voi jättää viestiketjun avaamatta. En mä avaa ketjuja, jotka eivät kiinnosta.
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.
Ei mulla toistu sanasta sanaan aloitukset ainakaan. Toivon saavani joitain kannustavia ja innostavia vastauksia. Petyn, kun ja jos päädyn kiusattavaksi. Olen optimisti perusluonteeltani.
Ap
Vastauksista osa on aina ihan asiallisia ja uusia näkökulmia tarjoavia. Mutta miksi nekään eivät kelpaa ja auta teitä, vaan aina pitää vaan uudelleen kysyä neuvoja? Syntyy vaikutelma, että ette edes lue vastauksia, tai jos luette, ette ymmärrä niitä ettekä tarkastele elämäänne uudessa valossa.
Tuosta se johtuu, että teitä pidetään jankkaajina. Kyllästytään ja vastataan vinoilemalla.
Kun sama avaus tulee ties kuinka monennen kerran, saatte vain kuraa niskaan ja teitä pidetään palstahäirikmöinä ja kiusaajina, joita vastaan hyökätään. Koetaan, että sabotoitte palstaa.Hyödyllsempää olisi kirjoittaa kotona päiväkirjaa.
Kirjoitan päiväkirjaa myös, mutta joskus kiinnostaisi kommentit ja feedback. Yleensä onnetonta tilannettaan valittavalla ihmisellä on oikeasti surua ja hätää. Hyvin harvoin kenelläkään on kirjoittaa sellaista huvikseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan(?) halua lukea jatkuvaa jankkausta samasta asiasta.
Sitten voi jättää viestiketjun avaamatta. En mä avaa ketjuja, jotka eivät kiinnosta.
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.
Ei mulla toistu sanasta sanaan aloitukset ainakaan. Toivon saavani joitain kannustavia ja innostavia vastauksia. Petyn, kun ja jos päädyn kiusattavaksi. Olen optimisti perusluonteeltani.
Ap
Vastauksista osa on aina ihan asiallisia ja uusia näkökulmia tarjoavia. Mutta miksi nekään eivät kelpaa ja auta teitä, vaan aina pitää vaan uudelleen kysyä neuvoja? Syntyy vaikutelma, että ette edes lue vastauksia, tai jos luette, ette ymmärrä niitä ettekä tarkastele elämäänne uudessa valossa.
Tuosta se johtuu, että teitä pidetään jankkaajina. Kyllästytään ja vastataan vinoilemalla.
Kun sama avaus tulee ties kuinka monennen kerran, saatte vain kuraa niskaan ja teitä pidetään palstahäirikmöinä ja kiusaajina, joita vastaan hyökätään. Koetaan, että sabotoitte palstaa.Hyödyllsempää olisi kirjoittaa kotona päiväkirjaa.
Kirjoitan päiväkirjaa myös, mutta joskus kiinnostaisi kommentit ja feedback. Yleensä onnetonta tilannettaan valittavalla ihmisellä on oikeasti surua ja hätää. Hyvin harvoin kenelläkään on kirjoittaa sellaista huvikseen.
Ap
Siis harvoin on motivaatiota sellaiseen.
Onnellinen ihminen näkee niitä rakkaitaan livenä, eikä roiku netissä.
Ap
"Miksi nämä väittämiensä "jankkaajien" aloituksista hermostuvat eivät itse kirjoita parempia aloituksia tai avaa vain niitä, jotka heitä aidosti kiinnostavat?"
Kaikilla ei ole parempia ajatuksia.
Mutta miksi teille eivät kelpaa ne "paremmat" ajatukset, joita teille seassa aina annetaan?
Niitähän on ihan hyödytöntä kirjoittaa, kun joko torjutte ne, tai ette jatka keskustelua tästä uudesta kulmasta. Tai jätätte vastaamatta.
Ainoa johtopäätelmä on, että elämänne sisältö on rypeä itsesäälissä ja surkeudessa ilman mitään tarvetta päästä eroon pahasta olostanne.
Viittaat aiemmin sukulaisiisi, jotka eivätkestä sinua. Ei kukaan halua kerrasta toiseen kuulla ja jauhaa samaa. Ihmiset haluavat tapaamisissa saada ja kuulla uusia ajatuksia. Yksi ja sama laulu, vaikka olisi kerran kuultuna hyvä, puuduttaa vuodesta toiseen soitettuna.
Ei ilmeisesti, mutta jos vähänkään jotain asiaa yrittää puhua,(eli siis kirjoittaa) niin se on heti "Hakemaasi sivua...jne." joten ei kai sitä ihan hirveästi siis maksa vaivaa yrittääkään..
Olisiko ap onnellinen, jos kukaan ei ikinä avaisi eikä vastaisi hänen sanasta sanaan toistuviin avauksiinsa?
Olen kuvitellut heidät masokisteiksi, jotka oikein kerjäävät niitä negatiivisia vastauksia ja elävät niistä.